Pohjois-Karjalan kuntaseminaari, Joensuu 18.11.2015 Ajankohtaista kunta-asioista: Talous, työllisyys, turvapaikanhakijat, sote ja tulevaisuuden kunta Timo.

Esitys aiheesta: "Pohjois-Karjalan kuntaseminaari, Joensuu 18.11.2015 Ajankohtaista kunta-asioista: Talous, työllisyys, turvapaikanhakijat, sote ja tulevaisuuden kunta Timo."— Esityksen transkriptio:

1 Pohjois-Karjalan kuntaseminaari, Joensuu 18.11.2015 Ajankohtaista kunta-asioista: Talous, työllisyys, turvapaikanhakijat, sote ja tulevaisuuden kunta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

2 Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuonna 2014 sekä vuosien 2010–2014 keskiarvo Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen 18.11.2015 2

3 Kuntien vuosikate % poistoista 2000–2014 Pohjois-Karjala % Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen 18.11.20153

4 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, €/as. Pohjois-Karjala yhteensä Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen 18.11.2015 (investointimenot – rahoitusosuudet investointimenoihin) 4

5 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, €/as. Joensuun seutukunta Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen 18.11.2015 (investointimenot – rahoitusosuudet investointimenoihin) 5

6 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, €/as. Keski-Karjalan seutukunta Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen 18.11.2015 (investointimenot – rahoitusosuudet investointimenoihin) 6

7 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, €/as. Pielisen Karjalan seutukunta Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen 18.11.2015 (investointimenot – rahoitusosuudet investointimenoihin) 7

8 Pohjois-Karjalan kuntien vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina 2000–2014, milj. € Timo Kietäväinen 18.11.2015 Lähde: Tilastokeskus 8

9 Kuntien lainakanta sekä rahavarat maakunnittain 31.1.2014, €/asukas Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen 18.11.2015 9

10 Kuntien lainakanta sekä rahavarat 31.12.2000–2014, €/as. Pohjois-Karjala Timo Kietäväinen 18.11.2015 Lähde: Tilastokeskus 10

11 BKT:n määrä, 2007=100 Lähde: Nordea Markets, Macrobond Timo Kietäväinen 18.11.201511

12 Vuosien 2012–2019 leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. € Leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta 10,5 mrd. euroa peruspalvelujen valtionosuutta vuosina 2012-2019. Tehdyt leikkaukset pienentävät valtionosuutta vuoden 2019 tasolla 1,9 mrd. euroa eli noin 18 %. Sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten hyödyn (40 milj. €) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä. *Tämän lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on leikattu noin 400 milj. euroa vuosina 2012–2015. Kaudella 2016–2019 OKM:n leikkaukset ovat noin 200 milj. euroa Aikaisempien leikkausten kumulatiivinen summa -40 Aikaisempien vuosien indeksi- korotusten jäädyttämisten kumulatiivinen vaikutus (arvio) Ko. vuoden uusi valtionosuusleikkaus Ko. vuoden indeksikorotuksen jäädyttämisen vaikutus (arvio) Timo Kietäväinen 18.11.201512

13 Vuosien 2012–2019 peruspalvelujen valtionosuusleikkausten vaikutus kuntasektorin vuosikatteeseen Lähde:Vuodet 2000–2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015–2019 arviot VM 14.9.2015 Ilman vuosien 2012–2019 peruspalvelujen valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi myös vuosina 2015–2019 tasapainossa (vuosikate suhteessa poistoihin keskimäärin 134 %) ja vuosikate riittäisi myös kattamaan nettoinvestoinnit. Mrd. € Timo Kietäväinen 18.11.201513

14 Kuntien lainakannan muutos 2000–2014, milj. € Lähde: Tilastokeskus 1)Syömävelka on kuntien negatiivisten vuosikatteiden summa. Vuosina 2000–2014 syömävelkaa on otettu noin 600 miljoonaa euroa, mikä on 5 % vuosien 2000–2014 lainakannan muutoksesta. Timo Kietäväinen 18.11.2015 Kuntien lainakannan kasvu on mennyt investointien rahoittamiseen – ei syömävelan ottoon 14

15 Kuntakonsernien lainakanta vuosina 2000–2013, mrd. € Lähde: Tilastokeskus 13,5 14,3 15,5 16,8 18,0 18,9 19,8 30,2 12,7 20,8 22,8 24,6 10.11.2014/hp 25,5 27,4 Timo Kietäväinen 18.11.201515

16 Hallituksen budjettiesitys, kuntatalousohjelma, JTS ja kunnat Työllisyys- talousnäkymien heikkeneminen vaikeuttivat valmistelua 8.9. ns. tuottavuutta lisäävät toimenpiteet eivät sisälly budjettiesitykseen – jäi liikkumavaraa neuvotteluille Pakolaiskysymys ei riittävästi esillä – kotouttaminen erityishaaste Ei uusia tehtäviä, ei myöskään merkittäviä tehtävien vähentämistä – tulevat vaikuttamaan vasta 2017 tulo- ja menoarvioon – tehtävien ja velvoitteiden purun jatkovalmistelusta linjauksia lähiaikoina Kuntien valtionosuudet kasvavat veroperustemuutosten kompensaation ja täysimääräisen kustannusten jaon tarkistuksen takia, indeksitarkistus leikataan pois ja yhteisöveron korotettua jako-osuutta ei jatketa (lain voimassaolo päättyy) Hallituksen budjettiesitys vahvistaa kuntataloutta VM:n arvion mukaan 295 milj. € Lisäbudjetissa tuli 21,6 milj. euroa julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin – summa ei riittävä Timo Kietäväinen 18.11.201516

17 Timo Kietäväinen 18.11.201517

18 18Timo Kietäväinen 18.11.2015

19 Turvapaikanhakijoita ennätysmäärä Turvapaikanhakijoita ennätysmäärä – vanhoilla toimintamalleilla ei pärjätä Erityisesti Irakin osalta harkitaan turvallisia alueita uudelleen, myös palautussopimus Irakin kanssa neuvotteluissa Vastaanottokeskuksien ja hätämajoituksen osalta valtio maksaa kustannukset, valmistavan koulutuksen korvausperuste muuttuu Kotouttaminen iso haaste moninkertaisilla kotoutettavien määrällä, järjestelmän pullonkaulat korjattava! Timo Kietäväinen 18.11.201519

20 Timo Kietäväinen 18.11.201520

21 Kuntien rahoitusvastuu työttömien perusturvasta kasvussa (ns. sakkomaksut) Työmarkkinatuki2012201320142015 Heinäkuu100 milj.121 milj.141 milj.235 milj. Koko vuosi177 milj.215 milj.248 milj.*420 milj.? Lähde: Kela/Kelasto Timo Kietäväinen 18.11.201521

22 Timo Kietäväinen 18.11.201522 Työllisyyspalvelujen siirtoa kunnille on tarpeen pilotoida Kunnilla tulee olla paremmat mahdollisuudet ennakoida rahoitusvastuun piiriin tulevien työttömien määrää ja ehkäistä työttömyyden pitkittymistä – tiedonkulkua kuntien ja Kelan kesken parannettava Hyödynnetään tänä vuonna päättymässä olevan kuntakokeilun hyviä kokemuksia työllisyysasian nostamisesta kunnan elinvoimastrategiaan, työllisyyden edistämiseen liittyvien palvelujen koostamista, palvelutarpeiden arvioinnista, palveluketjujen yhteensovittamisesta ja palvelujen räätälöinnistä Jatketaan hyvien käytäntöjen levittämistä ja vahvistetaan vertaisoppimista Dynaamisen jatkokehityksen varmistamiseksi panostetaan verkosto- ja kumppanuuskonseptien ja toimintamallien kehittämiseen, tulostarkastelujen ja esittämisen kehittämiseen, aktivoinnin ja työllisyyden merkityksen ja tulosten kytkemiseen paremmin kunnan ja alueiden talouteen ja elinvoimapolitiikkaan ATK-järjestelmien yhteensopivuus ja muu tiedonkulku on varmistettava Pilotointi edellyttää myös tutkimuksellista tukea heti alusta lukien Tavoitteeksi: pilotoinnin perusteella järjestelmämuutoksista lakiesitykset eduskunnalle vielä tällä eduskuntavaalikaudella.

23 Hallituksen kärkihankkeiden toteutus: Viisi strategista painopistettä kärkihankkeineen ja rakenteelliset uudistukset eli reformit = hallituksen muutosohjelma 1,6 mrd. euroa 26 kärkihankkeeseen ja korjausvelan pienentämiseen vuosina 2016– 2018 Reformit: eläkeuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen, Tulevaisuuden kunta sekä alue- ja keskushallinnon uudistukset Lähde: Pääministeri Sipilä 31.8.2015 / hallituksen info Timo Kietäväinen 18.11.201523

24 Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2014, mrd. € Tilinpäätösten mukaan (ennakkotieto) Alv ja muut verot 2,7 1,5 Vero ansiotuloista 18,2 6,4 Kiinteistö- vero 1,5 2,4 Yhteisövero 27,8 Vero pääomatuloista KUNNAT verotulot 21,2 KUNNAT verotulot 21,2 VALTIO verotulot 39,3 VALTIO verotulot 39,3 Valtionosuudet 8,2 Rahoitus lakisääteisiin tehtäviin Timo Kietäväinen 18.11.201524

25 Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2015 Sos.vak.maksut ja eläkkeet 10 % Materiaalin ostot 8 % Palvelujen ostot 23 % Avustukset 6 % Lainanhoito 5 % Investoinnit 10 % Muut menot 3 % Käyttötal. valtion- osuudet 18 % Rahoitustoiminta ja muut menot 6 % Toimintatulot 23 % siitä: kunnallisvero 41 % yhteisövero 3 % kiinteistövero 3 % Lainanotto 8 % Muut tulot 4 % Verotulot 47 % Palkat 35 % Muut tehtävät 17 % (Lasten päiväkoti- ja perhepäivähoito siirretty opetus- ja kulttuuritoimeen) Sosiaali- ja terveystoimi 49 % (Toimintamenot ja investoinnit) (Toimintamenot ja investoinnit) Opetus- ja kulttuuritoimi 28 % siitä: myyntitulot 12 % maksutulot 5 % muut toim.tulot 6 % Arvioidut tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot ja ulkoiset menot noin 45,9 mrd. € Lähde: Kuntatalousohjelma/Kuntaliitto (Toimintamenot ja investoinnit) Timo Kietäväinen 18.11.201525

26 Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997 ‒ 2013, mrd. € 2) Lasten päivähoito (pl. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla. 1) Käyttökustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyörytyserät Timo Kietäväinen 18.11.201526

27 Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset v. 2013 Kunnat ja kuntayhtymät Kotipalvelu 4,0 %, 0,86 mrd. € Perusterveydenhuolto 19,6 %, 4,23 mrd. € Hallinto 3,1 %, 0,67 mrd. € - Muu sosiaali- ja terveys- toimi 1,47 mrd. € Muu sosiaali- ja terveystoimi 14,0 %, 3,01 mrd. €: Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset 21,55 mrd. € Ilman lasten päivähoitoa, mutta sisältää kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet (= toimintamenot + käyttöomaisuuden poistot + vyörytyserät) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 5,4 %, 1,17 mrd. € Vanhusten laitospalvelut 4,1 %, 0,88 mrd. € Vammaisten laitospalvelut + vammaisten työllistämistoiminta 1,8 %, 0,38 mrd. € Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 14,9 %, 3,21 mrd. € Erikoissairaanhoito 33,1 %, 7,13 mrd. € - Päihdehuolto 0,20 mrd. € - Ympäristöterveydenhuolto 0,10 mrd. € - Toimeentulotuki 0,74 mrd. € - Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki 0,50 mrd. € Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Timo Kietäväinen 18.11.201527

28 Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon käyttökustannukset 1) 1997 ‒ 2013, mrd. € Kunnat ja kuntayhtymät Mrd. € 1) Käyttökustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyörytyserät 2) Sosiaalitoimi sisältää myös tehtäväluokat sosiaali- ja terveystoimen hallinto sekä muu sosiaali- ja terveystoimi. Lasten päivähoito (pl. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty pois sosiaalitoimesta koko tarkastelujaksolla. Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Timo Kietäväinen 18.11.201528

29 - 2000 Kaikki kunnat 10001 - 20000 2001 - 6000 20001 - 40000 100001- 6001 - 10000 Kunnan asukasluku 20.11.2014/hp 40001 -100000 Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset 1) kuntakoon mukaan vuonna 2013, €/as. Manner-Suomi 1)Nettokustannukset = (toimintamenot+ poistot+ vyörytysmenot) – (toimintatulot + vyörytystulot) 2) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 3) Vanhusten laitospalvelut + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut 3 674 3 464 3 240 3 081 3 177 3 091 3 208 4 033 Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Timo Kietäväinen 18.11.2015 29

30 Hallitusohjelmassa päätetyt lähtökohdat Itsehallinnollisten alueiden muodostamiselle Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy nykyisiä kuntia laajemmille itsehallintoalueille. Itsehallintoalue on uusi hallinnon taso, jonka päätöksenteko perustuu vaaleilla valittuun itsehallintoalueen omaan hallintoon. Hallituksen marraskuun alussa tekemä päätös: 18 itsehallintoaluetta, 15 sote-aluetta, 12 täyden palvelun 24/7 päivystyssairaalaa sen lisäksi muita päivystysyksiköitä. Kunnista 1.1.2019 siirtyviä tehtäviä: sote, pelastustoimi, maakuntien liittojen tehtävät. Ympäristöterveydenhuolto selvitettävänä. Timo Kietäväinen 18.11.201530

31 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus KUVAUS: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on vastuu siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa sujuvana palvelukokonaisuutena. Uudistus tukee erillisenä päätöksenä tehtävää aluehallinnon uudistusta. TAVOITE: Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja kustannusten hallinta paranee. PÄÄTOIMENPITEET: 1.Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan järjestämisen rakenteet 2.Siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen 3.Lisätään valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja 4.Varmistetaan ICT:n, digitalisaation ja hyvien käytäntöjen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessä. 4/16 10/15 10/167/17 1/19 17-18 12/15 Päätös alueiden määrästä ja rahoituksen perus- ratkaisusta Linjaukset ICT:n ohjauksesta, rakennus- investointien koordinaatio sta ja vaalien periaatteista Järjestä- mislaki lausunto- kierrok- selle HE edus- kuntaan Sote- järjestämis laki Vaalit ja muutos- hallinto Järjestämis vastuu sote- alueille Lähde: STM Timo Kietäväinen 18.11.2015 Kuntaliitto on mukana soten valmistelussa 31

32 Kuntaliiton hallituksen työvaliokunnan linjaukset 29.10.2015

33 Tehtävät Ensi vaiheessa sote-palvelujen järjestämisvastuun ohella itsehallintoalueille pitäisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekä maakuntaliittojen nykyiset tehtävät Toisen asteen koulutuksen siirto alueille tulee selvittää osana valmistelua kiinnittäen huomiota erityisesti lukion ja peruskoulun yläkoulun yhteistyötarpeisiin. Myös valtion aluehallinnon tehtävien siirtoa tulee selvittää tavoitteena selkeä, nykyistä tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto Timo Kietäväinen 18.11.201533

34 Itsehallinto: verotus, vos Itsehallinnon pitää olla aitoa, pääsääntöisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii. Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymäajan jälkeen. Alueille tarvitaan valtionosuusjärjestelmä, joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet, palvelutarpeet ja veropohjan. Timo Kietäväinen 18.11.201534

35 Itsehallinto: vaalit, tuotanto, rahoitusperiaate Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma päätösvalta. Järjestämisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myös valta päättää, miten palveluita tuotetaan. Itsehallintoalueiden tehtävät on säädettävä lailla kuten nykyisin kuntien tehtävät. Pitää soveltaa rahoitusperiaatetta: valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen, jotka se lailla säätää hoidettavaksi. Timo Kietäväinen 18.11.201535

36 Rahoitus Ennen kuin verotusoikeus saadaan järjestettyä, valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijäämien kattamisesta sekä turvata vieraan pääoman saaminen valtion takauksilla. Siirtymäkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti, ja siinä pitää huomioida myös kuntiin jäävien tehtävien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet. Timo Kietäväinen 18.11.201536

37 Omaisuus, vastuut Omaisuuden siirto pitää selvittää ja toteuttaa riittävän siirtymäajan turvin. Kuntaliitto suosittaa, että kunnat pidättäytyisivät tässä vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista, pitkävaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekä muista kuin välttämättömistä investoinneista. Itsehallintoalueet ovat Kevan jäseniä ja siellä noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia. Eläkemenoperusteinen maksu on jaettava esim. palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken. Timo Kietäväinen 18.11.201537

38 Kielelliset oikeudet Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta, niin hallinto järjestetään sen mukaisesti. Timo Kietäväinen 18.11.201538

39 Tulevaisuuden kunta Kuntaliiton käynnistämä ohjelma määrittelee tulevaisuuden kuntien roolin alueen elinvoiman ja asukkaiden elämän tukena. Samalla selvitetään itsehallintoalueiden ja kuntien tehtävien työnjakoa ja yhteistyötä. Timo Kietäväinen 18.11.201539

40 Timo Kietäväinen 18.11.201540 Auki olevia kysymyksiä sotessa riittää… Selkeää ratkaisu: kuntien rahoitusvastuu sote-palveluihin on loppumassa Pelkkä valtionosuuksien jako kuntien ja sote-alueiden kesken ei riitä – sote tarvitsee enemmän resursseja: siirretäänkö osa kuntien verotuloista sote- alueille, miten? Kuntavero, kiinteistövero, yhteisövero? Mistä muualta verotuloja? Kunnat ja itsehallinnolliset alueet tarvitsevat oman vos-rahoituksen rahoitusperiaatteen toteuttamiseksi ja erojen tasaamiseksi Itsehallinnollisten alueiden yleinen toimiala vs. kuntien yleinen toimiala Onko IH-alueiden osalta kyse vain palveluiden järjestäjästä vai myös tuottajasta? Kiinteistöjen hallinta ja sen organisointi, palkkojen harmonisointi, eläkevastuiden jako kuntien ja sote-alueiden kesken on ratkaistava Kevan ja KT:n rooli sote-alueilla edellyttää ao. lakien muuttamista – myös Kuran/KTK:n, jos sitä halutaan – valtion takaus itsehallinnollisille alueille perusteltu vaihtoehto alkuvaiheessa ennen mahdollista omaa verotusoikeutta Mikä on sote-uudistuksen suhde muuhun aluehallinnon uudistukseen: valtion aluehallinto, 2. aste, maakuntaliitot, pelastustoimi jne. – nämä määriteltäneen tammikuussa

41 Itsehallinnollisten alueiden muodostamisen jälkeen kuntakonsernien suhteellinen asema vahvistuu ‒ tulevaisuuden kunta on vahva Kunta sote-uudistuksen jälkeenkin vahva – nouseva paikallisuus ja uudet osallistumisen muodot vahvistavat asemaa, jäljelle jäävissä tehtävissä kunnilla selkeä päätösvalta Kunnilla säilyy merkittäviä tehtäviä: varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, kunnallinen infra, kaavoitus- ja maapolitiikka, asuminen, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aika, oleskeluluvan saaneiden turvapaikan hakijoiden ja kiintiöpakolaisten kotouttaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon ennaltaehköäisevä toiminta ja erityisesti paikallisesta elinvoimasta huolehtiminen Avoinna mm. miten käy toisen asteen koulutuksen, työttömien aktivoinnin jne Pelastustoimi ja maakuntien liittojen tehtävät siirtynevät itsehallinnollisten alueille jo alkuvaiheessa 1.1.2019 Kuntien ja itsehallinnollisten alueiden välille tarvitaan tiivis yhteistyö mm. ennalta ehkäisevän toiminnan, työttömien aktivoinnin ym. toteuttamiseksi – => rajapintojen toimivuus varmistettava! Tulevaisuuden kunnan valmistelu tapahtuu parlamentaarisesti – kuntalakiin, vos-lainsäädäntöön jne. muutoksia odotettavissa Timo Kietäväinen 18.11.201541

42 Kuntajohtamisen kokonaisuus – kuntakonsernin merkitys tulevaisuuden kunnassa kasvaa Elinvoiman edistäminen on entistä tärkeämpää! Timo Kietäväinen 18.11.201542

43 Itsehallinnolliset alueet tulevat: Miten niiden ja kuntien rahoitus järjestetään? Tavoitteena riittävän rahoituksen turvaaminen tulevaisuuden kunnille ja itsehallinnollisille alueille. Uudistuksen alkuvaiheessa kustannukset pikemminkin nousevat mm. palkkojen harmonisoinnin johdosta => lisää haasteita rahoitukselle. Hallituksen asettama tavoite: kokonaisveroaste ei saa nousta, eikä verotus saa kiristyä millään tulotasolla. Kunnilta siirtynee yli puolet peruspalvelujenvaltionosuuksista ja kunnallisverotuloista itsehallinnollisille alueille – miten siirto tehdään vaikuttaa merkittävästi eri kuntien/kuntalaisten asemaan. Siirron kuntavaikutusten kohtuullistaminen Miten kuntiin jäävät tehtävät rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjärjestelmää tulee uudistaa, miten rahoitusperiaate toteutuu jatkossa? Siirtymävaiheen rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti. Timo Kietäväinen 18.11.201543

44 Itsehallinnolliset alueet tulevat: Miten niiden ja kuntien rahoitus järjestetään? Itsehallinnollisille alueille tullee soten asiakasmaksut nykypohjalta (reilu 1,3 mrd. €/v) Itsehallinnollisille alueille tulisi siirtymävaiheen jälkeen saada oma verotusoikeus (itsehallinto/vastuu, varainhankinnan kustannukset) »myös valtion rahoitusta tarvitaan rahoitusperiaatteen toteuttamiseksi itsehallinnollisilla alueilla sekä alueiden välisten erojen tasaamiseksi. Ennen kuin verotusoikeus saadaan järjestettyä, valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijäämien kattamisesta. Jos alkuvaiheessa itsehallinnollisille alueille ei tule omaa verotusoikeutta on valtion taattava alueiden varainhankinta. Timo Kietäväinen 18.11.201544

45 Muut kysymykset Ns. sote-budjettikehysjärjestelmän valmistelu ja kustannusten hallinta tulevaisuudessa »Usean ohjauskeinon muodostama kokonaisuus, keskiössä julkisen talouden suunnitelma Tasearvoltaan 6 ‒ 6,5 mrd. € kiinteistöjen kohtalo? Vaihtoehtoina mm. siirto IH-alueille tai yhtiöittäminen/fuusiot kuntien omistuksessa – miten korvataan kunnille? Kiinteistöjen arvostus samoin periaattein, tasearvo tai sitä korkeampi käypä arvo (määrittely vaativaa). Investointien ohjaus Kattamattoman eläkevastuun jakaminen kuntien ja itsehallinnollisten alueiden kesken – kyse vajaasta 1 mrd. €/v (eläkemenoperusteinen maksu) – KL: jaettava kuntien ja IH- alueiden kesken esim. toimintamenojen suhteessa. Timo Kietäväinen 18.11.201545

46 Kuntien rahoitus Kunnat eivät ole enää sote-palveluiden rahoittajia Hallitusohjelman mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta eikä työn verotus saa kiristyä millään tulotasolla »Kunnallisvero laskee sillä määrällä kuin valtion / itsehallintoalueiden verotusta kiristetään Onko väliaikaisen verokaton asettaminen mahdollista => Erittäin ongelmallista mm. kuntien itsehallinnon ja rahoituskustannusten nousu-uhan takia Kuntien erilaisuus − eroissa tasaustarvetta jatkossakin Riittääkö jäljelle jäävä valtionosuus valtion rahoitusperiaatteen sekä kuntien keskinäisten palvelutarve-, olosuhde- ja tulopohjaerojen tasaamiseen? Kunnille kannusteet ennaltaehkäisevään työhön joko erillisen IH-alueen kannustinjärjestelmän tai kuntien valtionosuusjärjestelmän kautta. Timo Kietäväinen 18.11.201546

47 Timo Kietäväinen 18.11.201547

48 Kiitos mielenkiinnosta! timo.kietavainen@kuntaliitto.fi Lisäinfoa kunnista ja Kuntaliitosta: www.kunnat.net