Neuroterapeuttiset lähestymistavat

Esitys aiheesta: "Neuroterapeuttiset lähestymistavat"— Esityksen transkriptio:

1 Neuroterapeuttiset lähestymistavat
Tausta-ajattelu / teoriatausta Neurofysiologia Karel ja Berta Bobath, PNF Motorinen uudelleen oppiminen Carr & Shepherd Tehtäväkeskeinen lähestyminen (task-oriented approach) ”liike saa alkunsa yksilön, tehtävän ja ympäristön vuorovaikutuksesta!” Toiminnallisuus sekä virikkeinen ja mahdollistava ympäristö virittävät ja mahdollistavat ”unohdettujen” liikkeiden motorisen uudelleen oppimisen Liike sinänsä ei tärkeä, vaan toiminto, johon se liittyy Aktivoiva terapia 2000 –luvun Bobath –konsepti Affolter Eija Mämmelä / OAMK

2 Neurologisen fysioterapian ”työkalupakki”
liiketerapiat neurofasilitoivat menetelmät motoriseen uudelleen oppimiseen perustuvat menetelmät tehtäväpainotteinen toistaminen - näyttöä vaikuttavuudesta edellistä enemmän toiminnalliset terapiat - kuntoutujan aktivointi olennaisin tekijä useita ”koulukuntia”: rinnakkaisia, peräkkäisiä, vastakkaisia sähköstimulaatio NMES, kutaanistumulaatio toiminnalliset harjoitukset ja sähköstimulaatio yhdessä pakotettu käyttö kävelymattokuntoutus valjaskävely gait trainer: kävelyä ohjataan sähköstimuluksella Pakotettu käden käyttö tunnon, havainnon ja tulkinnan harjoittaminen Peiliterapia, vehnäterapia, sensoriikan kouluttaminen (toim.ter.) Asentohoito, affolter-guiding pukeutumisessa ja muissa badl-toiminnoissa Eija Mämmelä / OAMK

3 Kuntoutujan omatoimisuutta aktivoiva terapia
Korostetaan omia harjoitteita ja omaa ajattelua / ongelmanratkaisua Manuaalinen ohjaaminen ja virheiden vahva inhibointi ehkäisee oman oppimiskokemuksen Virheistä voi oppia – mutta virheellistä mallia ei saa vahvistaa! Viimeinen harjoitus aina onnistunut suoritus! Mahdollistetaan harjoitteluympäristöä muuttamalla Ohjaus Ohjauksen eri kanavat: verbaalinen, visuaalinen, taktiilinen (lue Talvitie 1999) Ristikkäiset viestit, alati vaihtuvat kanavat häiriötekijä Ulkoinen ohje ehkäisee sisäiseen ohjaukseen (palautteeseen) keskittymistä Harjoitteet Toiminnallisesti suuntautuneita Tehtäväkeskeisiä Palaute tärkeää Kuntoutujan oma sisäinen palaute – ohjaajan palaute Sanallinen palaute on luonnollista vuorovaikutusta Näköpalaute – huomioi kognitiiviset ja emotionaaliset voimavarat ja häiriöt Eija Mämmelä / OAMK

4 Aktivoivan terapian ja neurofysiologisten lähestymistapojen vertailu (Talvitietä ym. 2001 mukaillen)
Aktivoiva terapia Perinteinen neuroterapia lähestymistapa Tuetaan kuntoutujan osallistumista itseään koskevaan päätöksentekoon ja osallistuminen ongelmanratkaisuun Terapeuttikeskeinen terapia; terapeutti päättää tavoitteet ja toimintatavat Terapian suunnittelu Toimintakyvyn systemaattinen arviointi ja terapian seuranta. Nousujohteinen kuntoutumisen vaiheita tukeva harjoittelu yhteissuunnitteluna. Edistymistä seurataan testien ja harjoituspäiväkirjan avulla Terapeutti suunnittelee harjoitteet tavoitteenaan lisätä toimintaan osallistuvien yksittäisten lihasten tai lihasryhmien voimaa / hallintaa. Eija Mämmelä / OAMK

5 Aktivoivan terapian ja neurofysiologisten lähestymistapojen vertailu (Talvitietä ym. 2001 mukaillen)
Aktivoiva terapia Perinteinen neuro terapia Harjoittelutavat Tehtäväkeskeinen harjoittelu -kestävyysharjoittelu -voimaharjoittelu -asennonhallinnan ja tasapainon harjoittelu Toiminnalliset harjoitteet Liikkeiden oikea suoritus -asennon muutosten ja tasapainon harjoittelu -raajojen ja vartalon liikkeiden harjoittelu Liikkumisen harjoittelu Ohjaustavat Sanallisen, visuaalisen ja manuaalisen ohjauksen käyttö Tavoitteena kognitiivinen ja motorinen oppiminen Terapia perustuu manuaaliseen ohjaukseen -epänormaalien liikemallisen ja lihastonuksen kohoamisen estäminen ja vähentäminen Harjoitteluympäristö Aktiivisuutta ja omatoimisuutta tukeva monipuolinen ympäristö ja harjoitusvälineet Fysioterapeutin ohjauksessa tapahtuva terapiavälineiden käyttö Eija Mämmelä / OAMK

6 Oppimisen tason Piaget’ta mukaillen (IBITAN opetusmoniste/Forsbom 2000)
5 4 tuottamisen taso 3 järjestämisen taso 2 ennakoinnin taso 1 aloittamisen taso tunnistamisen taso Henkilö ei ymmärrä mitä esineellä tehdään. Esim. suihkussa ei osaa avata hanaa tai tarttua suihkuun Henkilö tunnistaa tilanteen, osaa aloittaa toiminnan, mutta ei osaa valita eri mahdollisuuksia loogisesti. Esim. suihkussa avaa hanan ja aloittaa suihkuttaa itseään. Saattaa juuttua suihkuttamiseen, ei osaa muuttaa toimintaa, edetä toiminnassa (perseveraatio). Henkilö osaa valita esillä olevista tavaroista, mutta ei osaa hakea puuttuvia esineitä. Esim. suihkussa osaa peseytyä, löytää hanan, saippuan ym. mutta ei osaa hakea pyyhettä, joka ei ole näkökentässä. Henkilö selviytyy tutuissa tilanteissa, myös näkökentän ulkopuolella olevat esineet löytyvät. Esim. suihkutilanteessa osaa ennakoiden hakea puhtaat vaatteet ja pyyhkeen. Toimii loogisesti. Ei pysty samanaikaisesti suunnittelemaan muuta tulevaa toimintaa. Henkilö pystyy soveltamaan toimintaansa eri tilanteissa ja ympäristöissä. Pystyy ajattelemaan tulevaan toimintaan tarvittavia puuttuvia tarvikkeita. Jokainen toiminnallinen tilanne vaatii ongelmanratkaisukykyä, mikä vahvistuu palautteen kautta. alimmilla portailla palautteen tulee tulla nopeasti ja selkeästi, konkreettiin toimintaan liittyvänä kolmen alinta porrasta: varmistu ohjauksen syy-seuraussuhdetta Eija Mämmelä / OAMK

7 Toiminnan hierarkia Piaget’ta mukaillen (Laatu aivohalvauspotilaan fysioterapiassa, 19..)
5 4 Toiminnan taso 3 Teon taso 2 Liikkumisen taso 1 Liiketaso Lihastaso Henkilö ei ymmärrä mitä esineellä tehdään. Esim. suihkussa ei osaa avata hanaa tai tarttua suihkuun Henkilö tunnistaa tilanteen, osaa aloittaa toiminnan, mutta ei osaa valita eri mahdollisuuksia loogisesti. Esim. suihkussa avaa hanan ja aloittaa suihkuttaa itseään. Saattaa juuttua suihkuttamiseen, ei osaa muuttaa toimintaa, edetä toiminnassa (perseveraatio). Henkilö osaa valita esillä olevista tavaroista, mutta ei osaa hakea puuttuvia esineitä. Esim. suihkussa osaa peseytyä, löytää hanan, saippuan ym. mutta ei osaa hakea pyyhettä, joka ei ole näkökentässä. Henkilö selviytyy tutuissa tilanteissa, myös näkökentän ulkopuolella olevat esineet löytyvät. Esim. suihkutilanteessa osaa ennakoiden hakea puhtaat vaatteet ja pyyhkeen. Toimii loogisesti. Ei pysty samanaikaisesti suunnittelemaan muuta tulevaa toimintaa. Henkilö pystyy soveltamaan toimintaansa eri tilanteissa ja ympäristöissä. Pystyy ajattelemaan tulevaan toimintaan tarvittavia puuttuvia tarvikkeita. Jokainen toiminnallinen tilanne vaatii ongelmanratkaisukykyä, mikä vahvistuu palautteen kautta. alimmilla portailla palautteen tulee tulla nopeasti ja selkeästi, konkreettiin toimintaan liittyvänä kolmen alinta porrasta: varmistu ohjauksen syy-seuraussuhdetta Eija Mämmelä / OAMK

8 Neurologisen potilaan fyysisen toimintakyvyn tutkiminen
toimintakyvyn arviointia ja rajoitteiden syiden analyysia terapian kohdentuminen ja vaikuttavuuden arviointi kuvataan: korkein toiminnallinen taso ilman avustusta ja avustettuna tonus: vartalolla, raajoissa – eri alkuasennoissa, liikkeessä selektiiviliikkeet, liikesynergiat liikemallien normaalius >< epänormaalius asennon ja liikkeiden linjaus, laajuus, symmetrisyys, hallinta tasapainoreaktiot ja –liikkeet tunto: pinta- ja syvätunto, sensorinen sammuminen havaitseminen, hahmotus ”tutkitaan silmillä ja käsillä kuunnellen” Eija Mämmelä / OAMK

9 Bobath –konsepti ”kaikki puhuvat samaa kieltä”
24 tunnin konsepti holistinen, kokonaisvaltainen elävä, dynaaminen toimintaorientoitunut korostaa liikkumisen laatua mahdollisimman lähelle normaalia tai paras mahdollinen kompensaatio turvallisuus perustana hermoverkkojen uudelleen järjestäytyminen 2 ensimmäistä viikkoa tärkeimmät toteutus arjen toiminnoissa (lepoasennot, siirtymiset, liikkuminen, ADL, rakon ja suolen toiminta) Eija Mämmelä / OAMK

10 Bobath –konsepti: terapian perusteet
Normaali asennonhallinta asentoreaktiot tasapainoreaktiot lihasten automaattinen adaptaatio asennon muutoksissa Edellytykset tahdonalaisille ja toiminnallisille aktiviteeteille kohtuullinen tonus normaali resiprookkinen inhibitio automaattinen liikemalli Eija Mämmelä / OAMK

11 Neurologisen potilaan liikkumisen ja toimintakyvyn turvaaminen
Bobath -konsepti moniammatillisessa kuntouttavassa hoitotyössä Aktiviteettien peruselementit / avh tonus, motorinen oppiminen: selektiiviliikkeet liikesynergiat, assosiaatioreaktiot, neglect, pusher tasapaino, koordinaatio, hahmottaminen toiminnallisuus Asentohoito vuoteessa / istuen ja siirtymiset Kävely, pukeutuminen, ruokailu Eija Mämmelä / OAMK

12 Bobath –konsepti: akuutti avh-potilas
affisioituneen puolen aktiivisuusvalmiuden ylläpito vuoteen sijainti huoneessa lähestyminen ja kontaktit asentohoito hahmotuksen fasilitointi > psyykkinen turvallisuus tilan rajaaminen: seinä, tuet, laidat vartalon rajojen vahvistus tyynyillä Tunnistamisen fasilitointi lepoasennot ja siirtymiset pois synergiasta jo velttohalvausvaiheessa proximaalisesti riittävä tuenta luonnolliset liikemallit > ei apinapuuta, elämänlanka parempi käsiolkapääsyndrooman ennaltaehkäisy nivelten tuenta siirtymisissä ja lepoasennoissa ei tippaa affisioituneeseen käteen Eija Mämmelä / OAMK

13 Lisätietoja Bobath-konseptista
Bobath –lähestymistapa Bobath-konseptin teoreettiset perusteet IBITA kansainvälinen Bobath –kouluttajien yhdistys SANFY – Suomen aikuisneurologisen fysioterapian yhdistys Koulutusta Paikalliset porinapiirit Eija Mämmelä / OAMK

14 Affolter –terapia (SANFYn jäsenkirje)
Tehtäväorientoituneita toiminnallisia harjoitteita luonnollisissa ympäristöissä (esimerkkejä video) fasilitoivassa ympäristössä Fasilitoivina tekijöinä Sanaton ohjaaminen perusohjaaminen (elementary guiding) hoitava ohjaaminen (nursing guiding) Bilateraalisuus Weight bearing Havainto ja tunnistaminen Mitä? Missä Tukipinnan, liikkeen sekä itsensä ja ympäristön suhteen tiedostaminen Eija Mämmelä / OAMK