Verotuksen perusteet V Eri yritysmuotojen verotus (osakeyhtiö) Apulaisprof. Tomi Viitala.

Esitys aiheesta: "Verotuksen perusteet V Eri yritysmuotojen verotus (osakeyhtiö) Apulaisprof. Tomi Viitala."— Esityksen transkriptio:

1 Verotuksen perusteet V Eri yritysmuotojen verotus (osakeyhtiö) Apulaisprof. Tomi Viitala

2 TEOREETTISIA NÄKÖKULMIA

3 Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen –Veropohjan laajuus –Kansainväliset verotusperiaatteet perustuvat voiton verottamiseen siellä missä taloudellista toimintaa harjoitetaan Esim. osakeyhtiön ulkomaisten osakkeenomistajien verotus vaikeampaa kuin kotimaisen yhtiön ja osakkeenomistajien Osakeyhtiön tuottama voitto verotetaan, vaikka voittoa ei jaettaisikaan osakkeenomistajille –Vrt. Viron malli, jossa osakeyhtiön voittoa verotetaan vasta, kun se jaetaan osakkeenomistajalle

4 Yhtiöveron kohtaanto? Omistajat kantavat verorasituksen? Yhtiöt vyöryttävät verorasituksen joko taaksepäin tuotannontekijöidensä (kuten palkat) hintoihin tai eteenpäin suoritteidensa hintoihin? Pitkä ja lyhyt aikaväli eroavat toisistaan Pienyhtiö ja listattu yhtiö eroavat toisistaan –Pienillä vyöryttäminen vaikeampaa? –Omistaja maksaa?

5 Yhteisöverokanta Vuodesta 2014: 20 % Alhaisen yhteisöverokannan etuja –yritysten kasvu (=edullisempi tulorahoitus) –kansainvälinen verokilpailu –investointien kohdemaa (=verojen jälkeinen tuotto) –pääkonttoritoiminnot (=korkean riskin ja tuoton toiminnot) –voittojen näyttäminen Suomessa (=liiketoimintamalli ja siirtohinnoittelu) –toimiala- ja yrityskokoneutraali

6 Kahdenkertainen verotus Terminologisesti voidaan puhua voiton kahdenkertaisesta verotuksesta (samaa tuloa verotetaan osakeyhtiöllä ja myöhemmin osakkeenomistajalla osinkona) Toisaalta laissa (TVL 33 b §) ja vero-oikeudellisessa kirjallisuudessa puhutaan (osittain) verovapaasta osingosta –Voitot eivät siis ole kattavan kahdenkertaisen verotuksen piirissä –Yhtiön voitostaan maksama vero on alhaisempi kuin osakkaan voitostaan maksama vero –Usein viitataan osingon kokonaisverorasitukseen, jolla tarkoitetaan yhtiön ja osakkeenomistajan yhteensä voitosta maksamaa veroa

7 Tavoitteena neutraalisuus Vähimmäisvaatimus: verotus on neutraalia silloin, kun sille ei ole asetettu nimenomaista ohjaavaa tavoitetta Järjestelmän tulee minimoida verotuksesta johtuva tehokkuusrasitus Rahoitusmuotoneutraliteetti –Vieraan vai oman pääoman ehtoinen rahoitus? Yritysmuotoneutraliteetti –Missä yritysmuodossa taloudellista toimintaa harjoitetaan? Sijoitusmuotoneutraliteetti –Suora vai välillinen sijoittaminen?

8 Osinkoverotus ja pääomarakenteet 1990-alkuun asti verotuksella tuettiin voimakkaasti oman pääoman hankintaa Nykyisin syytä pyrkiä siihen, että verotus ei vaikuttaisi yhtiöiden pääomarakenteisiin Kuitenkin: mieluummin suhtaudutaan torjuvasti velkavetoisiin liiketoimiin Verotuksen tulisi antaa yrityksille ja omistajille mahdollisuuden terveen taseen rakentamiseen ja ylläpitämiseen

9 Hyvän osinkoverojärjestelmän ominaisuuksia Neutraalisuus Horisontaalinen oikeudenmukaisuus eli tasapuolisuus Vertikaalinen oikeudenmukaisuus Yksinkertaisuus, selkeys ja ennustettavuus Kansainvälinen niveltyvyys Eurooppaoikeudellinen hyväksyttävyys

10 OSINKOVEROTUS

11 Listatun yhtiön (”pörssiyhtiön”) jakama osinko Yhteisöverokanta 20 % Luonnollisen henkilön saamasta osingosta 85 % on pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa –Osakaskohtainen vero 30 %:n verokannalla 25,5 % –Osakaskohtainen vero 33 %:n verokannalla 28 % –Yhtiön ja osakkaan kokonaisvero 30 %:n verokannalla 40,4 % –Yhtiön ja osakkaan kokonaisvero 33 %:n verokannalla 42,4 %

12 Listaamattoman yhtiön jakama osinko 8 %:n sääntö: Pääomatuloa on 8 %:n tuotto osakkeen matemaattiselle arvolle (=yhtiön nettovarallisuus/osakkeiden määrä), loppu ansiotuloa 150 000 €:n sääntö: Pääomatulo-osingosta on veronalaista 25 % 150.000 euroon saakka –Osakaskohtainen vero 30 %:n verokannalla 7,5 % –Osakaskohtainen vero 33 %:n verokannalla 8,3 % 150 000 €:n ylittävä osa pääomatulo-osingosta verotetaan kuten pörssiosinko 150 000 €:n raja on verovelvolliskohtainen

13 Listaamattoman yhtiön jakama osinko Ansiotulo-osingoista 75 % on veronalaista ja 25 % on verovapaata –Osakaskohtainen vero riippuu sovellettavasta verokannasta Jos osakkeenomistaja ottaa yhtiöstään varoja alihintaan tai myy varojaan yhtiölleen ylihintaan kyseessä on ns. peitelty osinko, joka verotetaan kuten ansiotulo-osinkoa

14 NETTOVARALLISUUS

15 Yksityinen elinkeinonharjoittaja Nettovarallisuus = varat – velat Lähtökohtana tasearvot –Käyttöomaisuuden kiinteistöt ja arvopaperit ns. verotusarvoon jos > tasearvo –Lisätään 30 % verovuoden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksettujen ennakonpidätyksen alaisten palkkojen määrästä Ratkaiseva nettovarallisuus on verovuotta edeltäneen verovuoden päättyessä ollut nettovarallisuus Vain elinkeinotoimintaan kuuluvat varat ja velat otetaan huomioon –Lähdeverotettavilla pankkitileillä olevia varoja ei oteta huomioon Hyödyke kuuluu EVL-tulolähteeseen, jos sitä käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti elinkeinotoiminnassa 15

16 Yhtymä Nettovarallisuus kohdistetaan eri tulolähteisiin Elinkeinotoiminnan nettovarallisuus lasketaan samalla tavalla kuin yksityisliikkeessä –Palkoista tehtävän 30 % lisäyksen saa myös osakkaille maksetuista palkoista –Pääoman nostaminen yksityisottoina yhtiöstä alentaa nettovarallisuutta 16

17 Yhtymä Nettovarallisuus jaetaan yhtiömiehille näiden osuuksien suhteessa Osakaskohtaisesta nettovarallisuudesta vähennetään –yhtiön saaminen osakkaalta –osakkaan käyttämä vakituinen asunto –yhtiöosuuden hankintaan otettu velka 17

18 Osakeyhtiö Osakkeen matemaattinen arvo = yhtiön nettovarallisuus jaettuna (ulkona olevien) osakkeiden lukumäärällä Nettovarallisuus lasketaan pääosin kuten muissa yritysmuodoissa Myös TVL-omaisuus kuuluu nettovarallisuuteen Osakaskohtaiset vähennykset –osakkaan vakituinen asunto –osakaslainat (osakkaan yhtiöstään ottama laina) Nettovarallisuus lasketaan osingon verovuotta edeltävän vuoden taseen perusteella

19 Esimerkki Yhtiön nettovarallisuus 400.000 € ja ulkona olevien osakkeiden määrä 100 (31.12.2014) Osinkona jaetaan 76.000 € (1.5.2015) Osakas A omistaa 50 % yhtiön osakkeista –Osakkaan osakkeiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo 200.000 € –Osakkaan saama osinko 38.000 € Osakas A:lla ei ole muita pääomatuloja Osakkaan marginaalivero-% lisätuloista on 50 %

20 Esimerkki Pääomatulo-osinko: 8% * 200.000 € = 16.000 € –josta 25 % osakkaan veronalaista pääomatuloa 4.000 € –josta pääomatuloveroa 30 % = 1.200 € Ansiotulo-osinko: 38.000 € - 16.000 € = 22.000 € –josta 75 % eli 16.500 € verotetaan ansiotulona progressiivisesti –josta ansiotuloveroa 50 % = 8.250 € Osakkaan osingoista menevä vero yhteensä 9.450 € ja käteen jäävä osinko 28.550 €

21 Osakeyhtiön voitonjaon optimoinnin lähtökohdat Milloin, miten paljon ja missä muodossa tuloa osakkaalle? Tulon jättäminen yhtiöön –Matala yhteisöverokanta (20 %) –Nettovarallisuuden kasvattaminen, investoinnit Vaihtoehtoisia ”voitonjaon” muotoja –Osinko –Palkka (tai ns. työperusteinen osinko) –Vuokra –Korko –Osakaslaina –SVOP-rahaston palauttaminen –Luovutusvoitto 21