Yritysjuridiikka, johdatus verotukseen

Esitys aiheesta: "Yritysjuridiikka, johdatus verotukseen"— Esityksen transkriptio:

1 Yritysjuridiikka, johdatus verotukseen
Prof. Heikki Niskakangas Aalto Yliopisto

2 Verot Ovat vastikkeettomia pakkosuorituksia: valtio, kunnat ja seurakunnat Bruttoveroaste 48,5% (1994) 42,5% (2008) 45,5% (2015 ?) Suurimmat verot: kunnan tulovero valtion tulovero arvonlisävero Muita veroja: liikenne, tupakka, viina, perinnöt, varallisuudensiirto, kiinteistöt, valmisteverot, arpajaisvero

3 Tulolähteet Verotus on nettoverotusta – pudas tulo
Henkilökohtainen tulolähde (TVL) Elinkeinotulolähde (EVL) Maatalouden tulolähde (MVL) Toisen tulolähteen tappiota ei voi vähentää toisen tulolähteen voitosta

4 Eriytetty tuloverojärjestelmä
DIT = Dual Income Tax Ruotsi 1991, Norja 1992, Suomi 1993 Taustalla pääomamarkkinoiden kansainvälistyminen ja kehittyminen Pyrkimyksenä neutraali, yhtenäinen pääomatulojen verotus, samoin verotulojen lisääminen Viime vuosina useat maat ovat siirtyneet pääomatulojen suhteelliseen verotukseen

5 Pääomatulojen tasavero - melkein
Ylimääräisiä tuloja, ei liity veronmaksukykyyn Optimiveroteorian mukaan tulee verottaa eri tavalla Perhevarallisuuden hajauttamisen ongelma Hallinnollisesti helppo Nimellisverotus, inflaation huomioon ottaminen Uusienkin instrumenttien yhtäläinen kohtelu Pääomatulojen verotus ja korkovähennys samalinjaisia

6 Korkotulot Kattavan suhteellisen verotuksen piirissä
Lähdeverotus on bruttoverotusta Eräät korot verotetaan TVL:n mukaan Lähdeverotus vain luonnollisiin henkilöihin ja kuolinpesiin Kansainväliset korot ovat erityisasemassa Korkotuloon ei usein kohdistu kustannuksia, mutta ehkä muita pääomatulolajin kustannuksia

7 Korkotulot II Inflaation merkitys suuri
Nimellistuotto 4 %, inflaatio 2 %, verokanta 56 % Korkomenojen vähennyskelpoisuus yrityksissä on laaja Muissa maissa on alikapitalisointisäännöksiä ja muita korkomenojen vähennyskelpoisuuden rajoituksia Veronalaisuuden ja vähennyskelpoisuuden vastaavuus ei useinkaan toteudu kansainvälisissä transaktioissa.

8 Vuokratulot Yleensä kiinteistöstä tai asunto-osakkeesta
Rahoitusvastikkeen vähennysoikeus on rajallista Vuokratuloon ei kohdistu inflaatiorasitetta Vuokrauskohdetta myytäessä inflaatiovoitto tulee verotetuksi Kiinteistövero kohdistuu vuokrauskohteeseen Vuokratulon ottaminen saattaa olla osinkotulon vaihtoehto

9 Luovutustilanteet Kauppa ja vaihto Kaupan purkaminen Apportti
Palautus osakeyhtiöstä Omien osakkeiden lunastaminen ja hankkiminen

10 Luovutusvoiton määrä Luovutushinnasta vähennetään hankintameno
Perusparannusmenot Muita hankintamenon korjauksia Perintö- ja lahja Ositussaanto

11 Hankintameno-olettama
Yli 10 vuotta 40 % - vero 18 % Alle 10 vuotta 20 % Pyrkii jollakin tavalla korjaamaan inflaatiota Ei tarvitse selittää (ikivanhaa) hankintamenoa Koskee vain luonnollisia henkilöitä ja kuolinpesiä

12 Vastikkeettomat saannot
Perintö- ja lahjaverotuksessa käytetty arvo Peittävän kuolinhetki Ositussaannossa puretaan puolisoiden aviovarallisuussuhde, jolloin omistusaika ja hankintameno lasketaan ositussaantoa edeltäneestä saannosta

13 Oman asunnon luovutus Oma tai perheen vakituinen asunto
Perheellä kaksi asuntoa Omistus- ja asumisaika 2 vuotta Tilapäinen poissaolo Kuolinpesä omistajana

14 Luovutustappiot Vähennyskelpoinen verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuonna saadusta luovutusvoitosta Edestakainen oikeustoimi voi olla veronkiertoa KHO 2004:8 Rajallinen vähennysoikeus voi johtaa kansantaloudellisiin tehokkuustappioihin ja ”väärään” verotukseen ynnä riskin välttämiseen Tulisi rinnastaa muihin pääomatulolajin tappioihin Eräät tappiot ovat vähennyskelvottomia

15 Yksityinen elinkeinonharjoittaja
Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän elinkeinotulolähde Usein toiminimi Useimmiten kaupparekisterissä ja ennakkoperintärekisterissä Pienten yritysten yritysmuoto, ei siis yhtiö

16 Pääomatulo-osuus Pääomatuloa on omaisuuden tuotto
20 % verovuotta edeltävän verovuoden nettovarallisuudesta Voi valita myös 10 % tai 0 % (2010) Minimipääomatulo: käyttöomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen ja arvopapereiden luovutusvoitot Tilikauden pituus: jos tilikausi esim. 18 kk, pääomatulo-osuus voi olla 30 % Loppu on ansiotuloa

17 Esimerkki Elikeinotoiminnan tulos (jaettava yritystulo) verovuodelta 2009 on euroa. Elinkeinotoiminnan nettovarallisuus verovuonna 2008 on euroa Pääomatuloa on 20 % eurosta= euroa Ansiotuloa euroa – euroa = euroa

18 Palkat Itse elinkeinonharjoittaja ei tietenkään voi maksaa itselleen palkkaa Palkkaa ei voi maksaa myöskään puolisolle – huom. puolison määritelmä TVL:ssä Ei verovuonna enintään 14 vuotta täyttäneelle lapselle

19 Nettovarallisuus Nettovarallisuus menee taseen ja VAL:n mukaan
Käyttö- ja rahoitusomaisuuteen kuuluva kiinteistö- ja arvopaperi verotusarvoon, jos se on ollut poistamatonta hankintamenoa suurempi 30 % 12 kk:n palkoista Osittaiskäyttö: yksinomaan tai pääasiallisesti elinkeinotoiminnan piirissä Pankkitalletukset: ei Sijoitusrahasto-osuudet: riippuu KHO 2007/1670, apteekkari vrt. KVL 1997/198 Edestakainen toimenpide voi olla veronkiertoa

20 Varat ja niiden arvostaminen
Rahoitus- vaihto- ja käyttöomaisuus: yleensä tasearvo Käyttöomaisuuteen kuuluva kiinteistö: vertailuarvo, jos se on poistamatonta hankintamenoa suurempi Käyttöomaisuuteen kuuluvat arvopaperit, jos yhteenlaskettu vertailuarvo poistamatonta hankintamenoa suurempi Julkisesti noteeratut ja sijoitusrahasto-osuudet 70 % päätöskurssista Pitkävaikutteiset menot, joilla on varallisuusarvoa

21 Velat Vain elinkeinotoimintaan kohdistuvat velat
Ei verovapaisiin talletuksiin kohdistuvaa velkaa Ei siirtovelkoihin kirjattua laskennallista verovelkaa Velat arvostetaan nimellisarvoonsa

22 Yhtymät Yhtymät on jaettu kahteen ryhmään.
Elinkeinoyhtymiä ovat ennen muuta avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö Verotusyhtymällä tarkoitetaan kahden tai useamman henkilön muodostamaa yhteenliittymää, jona tarkoituksena on kiinteistön viljely tai hallinta Seuraavassa käsitellään ensisijaisesti elinkeinoyhtymiä Yleensä ainoastaan elinkeinotuloa

23 Osakasverotus Elinkeinoyhtymä ei ole erillinen verovelvollinen, vaan ns. laskentasubjekti Verotus tapahtuu osakastaholla yhtiön verotettavan tulon perusteella Yksityisotot eivät ole verotettavaa tuloa eivätkä vähennyskelpoista menoa Yhtymän tase voi esim. yksityisottojen takia painua negatiiviseksi Osakkaiden tulo-osuudet määräytyvät yleensä yhtiösopimuksessa sovitulla tavalla

24 Pääoma- ja ansiotulo-osuudet
Pääomatuloa on yleensä 20 % edellisen vuoden nettovarallisuudesta ( huom. ei valinnaisuutta) Loppu on ansiotuloa Nettovarallisuus lasketaan kuten yksityisellä elinkeinonharjoittajalla Lisätään 30 % 12 kk:n palkoista Kommanditäärin nettovarallisuus on hänen sijoittamansa panos – saa yleensä vain pääomatuloa

25 Osakkaiden tulo-osuudet
Jaetaan yleensä yhtiösopimuksen määräysten mukaisesti Kommanditääri saa yleensä tietyn prosentin sijoitukselleen Ei täysin vapaata ohjailua – veronkiertosäännös VML 28 § Osakaskohtaisesti vähennetään osakassaamiset ja taseessa oleva osakkaan asunto, samoin yhtiö-osuuden hankintaan otettu korollinen velka

26 Tappiot Vaikka verotus tapahtuu osakastaholla, tappiot vahvistetaan yhtiölle (elinkeinoyhtymälle) Vähennetään yhtymän tulosta kymmenen seuraavan verovuoden aikana Huom. yksityisen elinkeinonharjoittajan tappio vähennetään elinkeinotulolähteessä tai valinnaisesti pääomatulosta

27 Kahdenkertainen verotus
Ainakin terminologisesti on syytä puhua kahdenkertaisesta verotuksesta Toisaalta laissa (TVL 33 b §) ja vero-oikeudellisessa kirjallisuudessa puhutaan verovapaasta osingosta Osingon yhdenkertainen verotus on veropoliittisesti tarkoitushakuinen termi, jota laissa tai oikeuskirjallisuudessa ei käytetä.

28 Hyvän osinkoverojärjestelmän ominaisuuksia
Neutraalisuus Horisontaalinen oikeudenmukaisuus eli tasapuolisuus Vertikaalinen oikeudenmukaisuus Yksinkertaisuus, selkeys ja ennustettavuus Kansainvälinen niveltyvyys Eurooppaoikeudellinen hyväksyttävyys

29 Osinkoverotus Yhteisöverokanta 20 % Pääomaverokanta 30 - 33 %
Pörssiosingot kahdenkertainen vero 40,4 – 42,44 - % Listaamattomat - 8 % nettovaroista pääomatuloa 25 % 85 % -ylittävä osa 75 % ansiotutoa