© Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Sami Paavola Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus.

Esitys aiheesta: "© Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Sami Paavola Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus."— Esityksen transkriptio:

1 © Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Sami Paavola Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus Psykologian laitos, Helsingin yliopisto sami.paavola at helsinki.fi www.helsinki.fi/science/networkedlearning Hajautetun kognition perusteet 4.11.08

2 © Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Embodied cognition / Extended mind Näitä käsitteitä ja suuntia käytetään rinnan hajautetun kognition kanssa Usein tässä kirjallisuudessa viitataan mm. Hutchinsiin, mutta ei käytetä niinkään käsitettä ’hajautettu kognitio’ Osittain samankaltaiset asiat keskeisiä, osittain hiukan eri painotukset Vähemmän esillä esimerkiksi sosiaalisesti hajautettuun kognitioon liittyvät asiat

3 © Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Embodied cognition / ”ruumiillistunut kognitio” Taustoja on haettu / voi hakea monista psykologian ja filosofian klassikoista (Heidegger, Merleau-Ponty, Dewey, Vygotsky …) Vaihtoehto kognitivistiselle ajattelulle (ja kartesiolaiselle ihmiselle) jossa ”tietokonemetaforamainen” ajattelu kognitivismi: symbolisten sääntöjen ja representaatioiden ohjaamat prosessit; keskusyksikkö joka ohjaa; organismin sisäiset prosessit keskeisiä; komputationalismi Kehitetty eri alueilla: kehityspsykologia (mm. Esther Thelen), robotiikan tutkimuksessa, mielen filosofiassa

4 © Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Embodied cognition - painotukset Ruumiillistunut kognitio: sensomotoriset kyvyt, ruumiis ja ympäristö sekä näiden vuorovaikutus määrittävät ihmisen kognitiota aivan keskeisesti Emergentit, ei-keskittyneet (decentralized), itseorganisoituvat prosessit, ”dynaamisten systeemien” tutkimus

5 © Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Extended Mind / ”Laajennettu mieli” Andy Clark (mielenfilosofi) keskeinen nimi tällä alueella ”Aktiivinen eksternalismi”: Mieleen ja merkitykseen liittyvät asiat ei vain ulkoisia (passiivinen eksternalismi) vaan ympäristön tekijöillä aktiivinen rooli osana kognitiivisia prosesseja

6 © Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Ajatuskoe: kolme inhimillisen ongelmanratkaisun tapausta (Clark & Chalmers 1998) 1.Ihminen istuu tietokoneruudun äärellä, jossa näkyy kaksiulotteisia geometrisia kuvioita ja häntä pyydetään mielessään kääntämään kuvioita sopimaan johonkin tiettyyn tilaan 2.Ihminen istuu samanlaisen tietokoneruudun äärellä, mutta voi nyt joko fysikaalisesti kääntää kuvioita ruudulla tai sitten kääntää mielessään kuvioita – oletetaan että fysikaalinen kääntäminen on nopeampaa 3.Jossain tulevaisuuden visiossa ihminen istuu samanlaisen tietokoneruudun äärellä, mutta nyt tällä ihmisellä on neuraalinen implantti, joka voi tehdä kääntämisen yhtä nopeasti kuin tietokone edellä

7 © Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Kolme inhimillisen ongelmanratkaisun tapausta (2) Kuinka paljon kognitiota / missä kognitio kussakin tapauksessa? Väite: kaikki kolme perustaltaan samanlaisia!

8 © Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Ajatuskoe 2: Voiko myös uskomukset olla ulkoisia? Inga Inga: edustaa normaalia ihmistä, jolla uskomukset sisällytettynä muistiin Inga kuulee ystävältään, että Modernin taiteen museossa on näyttely Muistaa että museon osoite on 53rd Street’illä Eli Inga uskoo, että museo on 53rd Street’illä, jo ennen kuin muistelee asiaa

9 © Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Ajatuskoe 2: Voiko myös uskomukset olla ulkoisia? Otto Otto: sairastaa Alzheimerin tautia ja käyttää apunaan ympäristöstä saatua informaatiota helpottamaan elämäänsä Otolla aina muistilehtiö mukanaan, johon kirjoittaa jos oppii jotain uutta, ja katsoo siitä, jos tarvii tietoja Muistilehtiö toimii siinä roolissa missä monella biologinen muisti

10 © Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Ajatuskoe 2: Voiko myös uskomukset olla ulkoisia? Oton uskomus Otto kuulee näyttelystä Modernin taiteen museossa Katsoo muistilehtiötään, josta näkyy, että museo on 53rd Street’illä Otto menee 53rd Street’ille koska haluaa mennä museoon ja uskoo, että museo on 53rd Street’illä

11 © Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Ajatuskoe 2: Voiko myös uskomukset olla ulkoisia? Inga ja Otto Clark & Chalmers: Oton tapaus analoginen Ingan tapauksen kanssa vaikka Oton uskomus on ulkoinen Vaihtoehto olisi sanoa, että Otolla ei ole uskomusta ennen kuin hän katsoo muistikirjaansa Mutta C&C:n mukaan tämä keinotekoinen tapa ajatella, jos Otolla muistikirja koko ajan mukana, jota voi konsultoida

12 © Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Ihminen – kyborgit Perustana siis vaikeus vetää selvää rajaa ulkoisten apuvälineiden ja mielen toimintojen välille Yksi looginen jatko tälle tutkimuslinjalle: kyborgeja koskeva tutkimus (ks. esim Clark 2003) Biologisen ja teknisen yhdistämiseen perustuvat organismit ja toiminnot (esim keinonäkeminen) Artefaktit, laitteet osana ihmisen toimintaa Ihminen perustaltaan kyborgi?

13 © Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Extended Mind ajatusten kritiikkiä (Adams & Aizawa 2008: The bounds of cognition) Ihmettelevät että laajennetun mielen teoriat niin yleisiä Kognitiiviset prosessit rajautuu heidän mukaansa aivoihin Olisi tarkemmin määriteltävä, mitä ymmärretään ’kognitiivisella’ (mikä tahansa informaation prosessointi ei esim kognitiota) Erotettava laajennettu kognitiivinen järjestelmä (aivojen, ruumiin ja ympäristön muodostama järjestelmä) ja hypoteesi laajennetusta kognitiosta – ensimmäinen helppo hyväksyä, toinen ei

14 © Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Viitteitä Adams, Frederick & Aizawa, Kenneth (2008) The Bounds of Cognition. Oxford: Blackwell Publishing. Clark, A. (1997) Being There. Putting Brain, Body, and World Together Again. Cambridge, MA: The MIT Press. Clark, A. (2003) Natural-Born Cyborgs. Oxford: Oxford University Press. Clark., A. & Chalmers, D. (1998) The extended mind. Analysis, 58, 7-19. Thelen, E., Schöner, G., Scheier, C. & Smith, L. B. (2001). The dynamics of embodiment: A field theory of infant perseverative reaching. Behavioral and Brain Sciences 24, 1-86.

15 © Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Mihin yliopistokurssien analyysissa huomio – vastaavuuksia (luennolla täytettyä taulukkoa) ”Perinteinen näkemys”Hajautettu kognitio Toisto, yhdistäminen, muistaminen Wiki-sivun tekeminen; myöhempi käyttö Mielessä ajatteluPaperilla työstäminen; Harjoitusten tekeminen? Yksinään tekeminen ja esim luennot Vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen; Kulttuurinen tapa toimia Sopiminen luennoitsijan kanssaToiminnan yhteinen koordinointi Luennoitsija asiantuntijaOsallistujien erilainen asiantuntijuus Jaetut tehtävät, jaettu ymmärrys TietosisällötMistä tieto? Välineet, artefaktit, ulkoiset representaatiot YleistettävyysYmpäristön ja olosuhteiden merkitys