Insinöörikoulutuksen kehittäminen 5.10.2006 Yrjö Neuvo.

Esitys aiheesta: "Insinöörikoulutuksen kehittäminen 5.10.2006 Yrjö Neuvo."— Esityksen transkriptio:

1 Insinöörikoulutuksen kehittäminen 5.10.2006 Yrjö Neuvo

2 Työllisyys: tavoitteet ja toteuma

3

4

5 AMK- koulutuksen ensisijaishakijat 100 valittua kohden. Kone- metalli- ja energiatekniikka* sekä sähkö- ja automaatio-, tieto- ja tietoliikennetekniikka. Lähde: OPH N/F K:\AMK-haku…/MJ * ml. ajoneuvo ja kuljetustekniikka

6 Teknologiateollisuuden henkilöstön koulutustausta Suomessa 2003 ja 2007 * Yliopisto Ammattikorkeakoulu Teknikko Ammattioppilaitos Muu/Ei tietoa * Otoksen aineisto korotettu vastaamaan koko perusjoukkoa (n. 200 000) Lähde: Teknologiateollisuus ry + 20% + 11% - 11% + 2% - 26%

7 * Otoksen aineisto korotettu vastaamaan koko perusjoukkoa (n. 200 000) Lähde: Teknologiateollisuus ry Arvio rekrytointikuvasta vuoteen 2010 Lähde: Teknologiateollisuus ry, Tilastokeskus

8 Pika kysely ammattikorkeakouluille Miten Opetusministeriön vuonna 2005 julkaisema Tekniikanalan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen työryhmän suosituksia ollaan alettu toteuttaa ammattikorkeakouluissa. Kysely lähetettiin: 20 ammattikorkeakoulun rehtorille/edustajalle Vastauksia: 10 Hämeen Ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Oulun Ammattikorkeakoulu Raahen Ammattikorkeakoulu Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Kajaanin Ammattikorkeakoulu Turun Ammattikorkeakoulu Espoo-Vantaa Ammattikorkeakoulu Seinäjoen Ammattikorkeakoulu

9 Fokusoituminen suomen talouden kannalta vahvojen klustereiden ja toimialojen osaamistason nostamiseen (suositus 1) Yleinen kommentti vastauksista: ammattikorkeakoulut kokevat fokusoituvansa maakunnan, teollisuuden ja työelämän tarpeita vastaviin koulutuksiin (konetekniikka, logistiikka, betonirakenteet, kansainvälinen kauppa, terveys ja hyvinvointi, rakennusinsinöörit…) Esimerkkejä toteutuksesta rakenteellinen uudistaminen on käynnissä, mutta tuloksia tule vasta vuosina 2008 ja 2009 rakenteellinen kehittäminen aloitettu, jossa tavoitteena koulutusohjelmien kokoaminen aloituspaikkamääriltään suuremmiksi kokonaisuuksiksi rakennemuutokset esitetään opetusministeriölle kevään 2007 tavoite- ja tulosneuvotteluissa.

10 Koulutusyksiköiden vähentäminen – koulutuksen keskittäminen suurempiin yksiköihin (suositus 18) Esimerkkejä toteutuksesta koulutusohjelmia on koottu suuremmiksi ja synergisiksi kokonaisuuksiksi luonnonvara-alan (metsätalous ja maatalous) yhdistyminen ja tietotekniikan ja ohjelmistotekniikan koulutusohjelmien yhdistäminen olemme sulkemassa 2 toimipistettä josta yksi on metsä- ja puutalouden toimiala EVTEK/STADIA fuusio?

11 Tekniikan perusopintojen aloituspaikkoja vähennettävä asteittain 1400:lla vuoden 2005 aloituspaikoista (suositus 20) Esimerkkejä toteutuksesta tekniikan nuorisoasteen aloituspaikkoja vähennetään asteittain vuosina 2006- 2008. Vähennysesitys on vuoden 2005 tasosta (205 aloituspaikkaa) 15% vuoteen 2008 (175 aloituspaikkaa). aloituspaikkoja vähennetty 25 Huolen aiheita: varottava ettei synny pula insinööreistä jollakin alalla (kuten esim. nyt rakennusalalla) ei toteudu ennenkuin läpäisyasteita saadaan nostetuksi. Vie useita vuosia. en näe järkevänä vähentää koulutuspaikkoja pääkaupunkiseudulta. Päinvastoin tulemme ehdottamaan lisäyksiä, jotta saamme aikaan kansainväliset mittapuut täyttävän insinöörikoulutusyksikön.

12 Tekniikan alan koulutusohjelmien nimikkeiden määrää vähennettävä (15 koulutusohjelmaa riittää perustutkintoon) (suositus 21) Esimerkkejä toteutuksesta joistakin aikaisemmista keksityistä nimikkeistä luovutaan. vähennamme yhden tekniikan koulutusohjelman yhdistämällä tietotekniikan ja ohjelmistotekniikan koulutusohjelman vuonan 2007. Huolen aiheita: ei voi tehdä mitään ennen kuin opetusministeriö tekee linjauksensa valtakunnallinen tarkastelu tarpeen

13 Työkokemuksen ja esimieskoulutuksen roolia vahvistettava koulutuksessa (suositus 23) Esimerkkejä toteutuksesta teknologiaosaamisen johtamisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon syksyllä 2007 työkokemuksen merkitystä erityisesti tutkintoon tähtäävän aikuiskoulutuksen valintaperusteissa on kasvatettu työharjoittelua kehitetään jatkuvasti ja opetukseen sisältyy yrittäjyyteen ja esimiestaitoihin liittyviä osioita. toteutetaan opettajien yritystyöskentely –hanketta (OAMK:n tekniikan koulutusohjelmissa vähintään 20 opettajan kahden kuukauden työjaksot) käynnistetty syksyllä 2006 ICT Pro –hanke, jossa kaksitoista opettajaa siirtyy työskentelemään yritykseen kolmen kuukauden ajaksi Huolen aiheita: odotetaan OPM:n esityksiä esimieskoulutuksen vahvistamisesta lukukauden jatkaminen on mahdollista vai työmarkkinaosapuolten yhteisen tahdon kautta. Teemme siinä voitavamme. teknikkokoulutukseen viittaava esimiespainotteisuus on liian ristiriitainen asia, jotta yksittäiset ammattikorkeakoulut voisivat tehdä varsinaisia toimenpiteitä asiaan sellaisenaan. tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen sisältö on käytäntöpainotteisempi, mutta sellaisenaan se ei vielä edelleenkään voi tuottaa vahvaa työkokemusta omaavia, työnjohtotehtäviin suuntautuneita insinöörejä. tarvitsemme apua työelämältä koskien työkokemusta osaamiseen on kohdistettu kritiikkiä työnantajilta joten mielestämme olisi panostettava enemmän substanssin osaamiseen. Nimellinen opiskeluaika on 4 vuotta ja siihen aikaan ei saa kaikkea mahtumaan kuten laadukas esimieskoulutus.

14 Suhteet tasokkaisiin yliopistoihin ja korkeakouluihin (suositus 33) Yleinen kommentti vastauksista: vaikuttaa siltä että yhteyksiä kansainvälisiin yliopistoihin ja korkeakouluihin on jo aika paljon Esimerkkejä toteutuksesta partnereiden määrää karsitaan ja laatuun kiinnitetään erityistä huomiota käytössä on sisäinen kansainvälisten kumppanien luokitusjärjestelmä määrästä laatuun siirtyminen on käynnissä yhteistyösopimuksia on tekniikan alalla 34 ja vuonna 2006 on tehty edelleen uusia avauksia Saksaan, Belgiaan ja Itävaltaan solmittu uusia yhteistyösopimuksia (esim. Venäjä, Unkari); vahvistettu aiempien toimivuutta

15 Useamman kuukauden ulkomaanjakso opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille (suositus 32) Yleinen kommentti vastauksista: opiskelijoiden osalta mahdollisuuksia on (ei käynyt ilmi käytetäänkö mahdollisuutta). Opettajien osalta tilanne heikompi. Tavoite on lisätä opettajien ja tutkijoiden osalta ulkomaan jaksoja. Esimerkkejä toteutuksesta kansainvälisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita on sekä menossa että vireillä. Ulkomaista työskentelyä ei näihin ole toistaiseksi merkittävissä määrin vielä sisältynyt, mutta suunta on sinne päin ollut jo muutaman vuoden ajan. tavoite on turvata kaikkien opiskelijoiden kansainvälistymisen mahdollisuudet. Tässä vaiheessa pidämme suosituksena ulkomaanjaksoja, mutta myös keskustelua sen pakollisuudesta on käyty. Opettajille suositus on kuukauden jakso vähintään kerran kolmessa vuodessa. Toteutuma on kuitenkin heikko. opiskelijavaihdossa toteutetaan usean kuukauden vaihtojaksoja. Opettajavaihto on vilkasta lyhyiden vaihtojen (sekä saapuvat että lähtevät) osalta opiskelijoiden (yli kolmen kuukauden mittaisia) vaihtoja tuettu – myös harjoittelujaksoja ulkomailla Huolen aiheita: henkilökunnan osalta pitkät ulkomaanjaksot eivät vielä toimi toivotulla tavalla tähän pyrimme mutta valitettavasti tekniikan ja liikenteen koulutusala on se osa ammattikorkeakoulustamme, jossa käydään vähiten vaihdossa

16 Ulkomaisten opettajien määrän lisääminen (suositus 34) Yleinen kommentti vastauksista: opettajavierailut puolin ja toisin lyhytaikaisia Esimerkkejä toteutuksesta ulkomaisten opettajien määrä on tasaisesti kasvanut, mutta he ovat ns. opettajavaihdossa eli heidän työskentelyjaksonsa on Suomessa noin 2 – 10 päivää kerrallaan. lisääntyy vähitellen kansainvälisten ohjelmien lisääntymisen myötä lyhytaikaisia opettajavierailuja lisätty (esim. syyslukukaudella -06 neljä vierailevaa opettajaa)