VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ Road Show Syksy 2008 Suomen Kylätoiminta ry Maaseutuverkostoyksikkö Maaseudun Sivistysliitto Professori, SYTY ry:n puheenjohtaja.

Esitys aiheesta: "VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ Road Show Syksy 2008 Suomen Kylätoiminta ry Maaseutuverkostoyksikkö Maaseudun Sivistysliitto Professori, SYTY ry:n puheenjohtaja."— Esityksen transkriptio:

1 VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ Road Show Syksy 2008 Suomen Kylätoiminta ry Maaseutuverkostoyksikkö Maaseudun Sivistysliitto Professori, SYTY ry:n puheenjohtaja Eero Uusitalo

2  Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle 2009-2020 Sisältää valtioneuvoston kansallisen tason maaseutupoliittiset linjaukset vuoteen 2020. Sisältää valtioneuvoston kansallisen tason maaseutupoliittiset linjaukset vuoteen 2020.  5. maaseutupoliittinen kokonaisohjelma eli YTR:n toimintaohjelma 2009-2013 Sisältää kansallisen tason toimenpiteitä, joiden toteuttajia ovat ministeriöt ja kansallisen tason toimijat sekä niiden verkostot, kuten YTR teemaryhmineen. Sisältää kansallisen tason toimenpiteitä, joiden toteuttajia ovat ministeriöt ja kansallisen tason toimijat sekä niiden verkostot, kuten YTR teemaryhmineen.

3 EDUSKUNNAN MAASEUTU- VERKOSTO MAASEUTUPOLIITTINEN MINISTERIRYHMÄ VALTIONEUVOSTO Rahastovastuuministeriöt Teema- ja työryhmät ■ Harvaan asuttu maaseutu ■ Hyvinvointipalvelut ■ Kansalaisjärjestöt ■ Kulttuuri ■ Luonto- ja maisemapalvelut ■ Luonnontuoteala ■ Maaseutuasuminen ■ Maaseutumatkailu ■ Maaseutuyrittäjyys ■ Ruoka-Suomi ■ Ruotsinkieliset toimijat ■ Sopimuksellisuus ■ Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus ■ Toimintaryhmätyöryhmä ■ Viestintätyöryhmä ■ Maaseutuvaikutusten arviointi  Useilla ryhmillä on vastineryhmiä ja -toimijoita myös aluetasolla Sihteeristö Apulaispääsihteeri ja sihteereitä eri organisaatioista (60) Hankeryhmä Valtakunnallisen maaseudun T&K-hankkeet MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄ (YTR) YTR:n jäsenet (29) edustavat 9:ää ministeriötä ja useita muita organisaatioita, jotka toimivat maaseutuväestön hyvinvoinnin ja maaseudun kehittämisen alalla. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma YTR:n toimintaohjelma VN:n maaseutupoliittinen erityisohjelma  keskushallinnon maaseututoimet  Alueellinen maaseutuosio (AMO) Pääsihteeri Kumppanit Saaristoasiain nk (SANK) Suomen Kylätoiminta ry. (SYTY) MUA-yhdistys (maaseudun tutkimuksen ja kehittämisen yhdistys) ja professoriverkosto KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ (yhteistyö kansainvälisten järjestöjen (esim. OECD:n) kanssa ja kansainvälisten hankkeiden toteutus Muut maaseudun ja alueiden kehitystä edistävät ohjelmat EU:n ohjelmat - Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma sekä TE- keskusten alueelliset ja toimintaryhmien paikalliset maaseudun kehittämissuunnitelmat - Rakennerahasto-ohjelmat Kansalliset aluekehitysohjelmat - Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma - Aluekeskusohjelma (AKO) - Saaristo-ohjelma - Osaamiskeskusohjelma (OSKE) KOKO Maaseutu- politiikan verkosto

4 1981 Maaseudun kehittämis- toimikunta JuuretRetorinen vaiheTäytäntöönpanovaihe Eurooppalaistuminen 1950-luku Maaseudun elinkeino- komitea 1972 Maaseudun suunnitteluseura 1970-luku Kylätoiminta- liike 1960- ja 1970- luku Aluepolitiikassa paino maaseudulla 1979-1980 Alue- poliittinen ohjelma 1988 Eurooppalainen Elävä maaseutu -kampanja 1980-luku Maaseutupolitiikan synty 1. suun- nitelma 2. suun- nitelma 1987 Valtioneuvoston maaseutu- poliittinen periaatepäätös 1988-1991 Suomen maaseudun kehittämis- hanke 1991 1. maaseutu- poliittinen ohjelma 1992 Maaseutu- politiikan neuvottelu- kunta 1996 2. maaseutu- poliittinen ohjelma 1995-1998 1. maaseutu- politiikan yhteistyö- ryhmä 1995 Suomi liittyy EU:hun 2001 3. maaseutu- poliittinen ohjelma 1999-2001 2. maaseutu- politiikan yhteistyö- ryhmä 2002-2005 3. maaseutu- politiikan yhteistyö- ryhmä 2005-2008 4. maaseutu- politiikan yhteistyö- ryhmä 2004 4. maaseutu- poliittinen ohjelma 2005-2006 Erityis- ohjelma 2007-2010 2. erityis- ohjelma 2002 Alueiden kehittämislaki 1992 Kylätoimikuntien institutionaalistaminen 1997 Suomen kylätoiminta- yhdistys EU-ohjelmat LEADER II Tavoite 5, 6 YMP EU-ohjelmat LEADER + Tavoite 1, 2 YMP Ensimmäinen maininta ”maaseutu- politiikasta” Paikalliset toimintaryhmät Maaseutupoliittinen verkosto Määritellään laaja ja suppea maaseutupolitiikka 2000-2006 Maaseutu- politiikan strategia 2007-2013 Maaseutu- politiikan strategia 2000 YTR tunnustetaan lainsäädännössä 1993 Hallituksen maaseutu- poliittinen selonteko 2001 Valtioneuvoston maaseutu- poliittinen periaatepäätös 2009-2013 5. maaseutu- poliittinen ohjelma 2009 Toinen maaseutu- poliittinen selonteko Parhaillaan valmisteilla 1983 Maaseudun kehittämis- työryhmä 1981 Valtioneuvoston maaseutu- poliittinen periaatepäätös

5 VALMISTELUPROSESSI (1/2)  Ministeri Anttila antoi selonteon valmistelutehtävän YTR:lle keväällä 2007  Strategiaryhmä lokakuu 2007 – helmikuu 2008  Valmisteluryhmä kevät – syksy 2008  YTR:n teemaryhmät talvi 2008  Neuvottelukierros pääosin keväällä 2008 (yli 30 valtakunnan tason organisaatiota)  Aluetilaisuudet kevät ja syksy 2008 (15 kpl)  Poliittinen valmistelu syksyllä 2008: maaseutupoliittinen ministeriryhmä ja erityisavustajat  Tuoreiden VN:n linjausten sekä eri maaseutuohjelmien huomioon ottaminen  www.maaseutupolitiikka.fi/selonteko

6  YTR  Eduskunnan maaseutuverkosto  Alueellinen yhteyshenkilöverkosto: kaksi kommentointikierrosta  Laaja lausuntokierros loka-marraskuussa ► YTR hyväksyy kokonaisohjelman vuoden 2008 lopussa vuoden 2008 lopussa ► VN antaa selonteon eduskunnalle vuoden 2009 alussa vuoden 2009 alussa VALMISTELUPROSESSI (2/2)

7 1. Maaseutua kehitetään monimuotoisena asuinmaaseutuna, jossa arki on sujuvaa. 2. Elämisen edellytykset harvaan asutulla maaseudulla turvataan. 3. Maaseudun erityisolosuhteet huomioon ottavia, joustavia tapoja palvelujen järjestämiseen kehitetään. 4. Maaseudun saavutettavuudesta, yhteyksien toimivuudesta ja tietoliikenneyhteyksien tasapuolisuudesta huolehditaan. KESKEISET STRATEGISET LINJAUKSET (1/4) ( strategiaryhmän, valmisteluryhmän ja YTR:n keskustelujen pohjalta toukokuussa 2008)

8 KESKEISET STRATEGISET LINJAUKSET (2/4) KESKEISET STRATEGISET LINJAUKSET (2/4) 5. Maaseudun elinkeinojen ja maaseutuyrittäjyyden monipuolistamista ja kehittämistä jatketaan. 6. Työvoimapolitiikkaa kehitetään vastaamaan työvoimapulaan ja maaseudun erityistarpeisiin. Työperusteista maahanmuuttoa edistetään. 7. Maaseudun osaamispääomaa hyödynnetään ja kasvatetaan ja innovaatiojärjestelmiä kehitetään.

9 8. Maaseudulla hyödynnetään hajautettua energiantuotantoa sekä kiinnitetään huomiota ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. 9. Elintarvikkeiden ja kotimaisen energian huoltovarmuutta parannetaan. 10. Metsää ja puuta hyödynnetään nykyistä enemmän työn ja toimeentulon lähteenä. työn ja toimeentulon lähteenä. 11. Maatiloja kehitetään monipuolisen yritystoiminnan ja useiden tehtävien yksikköinä. ja useiden tehtävien yksikköinä. KESKEISET STRATEGISET LINJAUKSET (3/4) KESKEISET STRATEGISET LINJAUKSET (3/4)

10 12. Kansalaistoiminnan edellytyksiä ja roolia yhteiskunnassa vahvistetaan. yhteiskunnassa vahvistetaan. 13. Paikallisen kehittämisen välineitä vahvistetaan merkittävästi. merkittävästi. 14. Suomi osallistuu aktiivisesti eurooppalaisen maaseutupolitiikan rakentamiseen. maaseutupolitiikan rakentamiseen. KESKEISET STRATEGISET LINJAUKSET (4/4) KESKEISET STRATEGISET LINJAUKSET (4/4)

11 PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN SAAVUTUKSIA (1/2) 1. Omaehtoisuus on muuttunut laaja-alaiseksi käytännöksi; sosiaalinen pääoma on vahvistunut olennaisesti 2. Osaamisen taso maaseudun kehitystyössä on kohonnut – ei riitä 3. Suomen maaseutu kokonaisuudessaan kylätoiminnan ja toimintaryhmätyön piirissä 4. Leader toi julkisen ja yksityisen toiminnan suhteisiin uuden mahdollisuuden – tasa-arvoisen yhteistyön

12 PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN SAAVUTUKSIA (2/2) 5. Toimintaryhmätyötä ja kylien kehitystyötä on metodisesti kehitetty 6. Paikallisten toimijoiden kansainvälinen yhteistyö on käynnistynyt 7. Tuhansia työpaikkoja, satoja uusia yrityksiä, satoja kunnostettuja kylätaloja, tuhansia kulttuuri- ja ympäristöhankkeita, satoja uusia tai vahvistuneita yhteistyöverkostoja, kymmeniä burn out -kohtaloita jne...

13 MAAKUNNALLINEN MAASEUTUJÄRJESTÖ TILANNE NYT (1/2)  Maaseudun ääni hajanainen Useita samaan suuntaan tai osittain eri suuntaan vetäviä järjestöjä, vanhoja sektoripohjaisia ammattiin tai harrastukseen pohjautuvia yhdistyksiä sekä uusia alueiden kehittämistä korostavia yhdistyksiä. Useita samaan suuntaan tai osittain eri suuntaan vetäviä järjestöjä, vanhoja sektoripohjaisia ammattiin tai harrastukseen pohjautuvia yhdistyksiä sekä uusia alueiden kehittämistä korostavia yhdistyksiä.  Aluehallinnon maaseutupoliittinen ote vaatimaton; maakuntahallitus katselee yli ja TE-keskuksen maaseutuosasto on liian kapea-alainen Tarvitaan voimakas MYR:in maaseutujaosto, jossa hallinto ja järjestöt yhteistyössä Tarvitaan voimakas MYR:in maaseutujaosto, jossa hallinto ja järjestöt yhteistyössä

14 MAAKUNNALLINEN MAASEUTUJÄRJESTÖ TILANNE NYT (2/2)  Maakuntaohjelmien ja maaseutuohjelmien maaseutupoliittinen taso on viime vuosina parantunut, mutta se ei ole vielä riittävä  Aluekeskuksille ei ole voimakasta kumppania/vastinparia (alueellinen osio)  Johtopäätös: myös maakuntatasolle tarvitaan kyläyhdistyksen (paikallistaso), maaseudun kehittämisyhdistyksen/toimintaryhmän (seututaso) ja Suomen Kylätoimintayhdistyksen SYTY:n (valtakunnallinen taso) kaltainen voimia kokoava järjestö eli "maakunnallinen SYTY"

15 MAAKUNNALLINEN MAASEUTUJÄRJESTÖ TEHTÄVÄT (1/2)  Oman paikallisen/alueellisen maaseudun kehittämisohjelman laadinta ja sen toteuttaminen Sisältäen kaikkien ao. työtä tekevien järjestöjen painotukset ja tehtävät, erityisesti horisontaaliset kylien kehitystyö ja toimintaryhmätyö Sisältäen kaikkien ao. työtä tekevien järjestöjen painotukset ja tehtävät, erityisesti horisontaaliset kylien kehitystyö ja toimintaryhmätyö  Osallistuu yhdessä hallinnon kanssa aluekehitysohjelmien ja maaseutuohjelmien laadintaan  Toteuttaa muutamia maakunnallisia maaseutuhankkeita

16 MAAKUNNALLINEN MAASEUTUJÄRJESTÖ TEHTÄVÄT (2/2)  On enemmän eduntekijä kuin edunvalvoja eli palvelee paikallista ja alueellista kehittämistyötä tekeviä maaseudun kehittäjiä  Koulutus- ja tiedonvälitystehtävä  Kv-yhteistyön systematisointi ja kehittäminen

17 TEESI: Paikallistoimijoita, erityisesti kotiseutuväkeä ja kylätoimijoita tarvitaan huomenna enemmän kuin tänään MIKSI?  Kolmen yhteiskunnallisen sektorin suhteet muuttuvat - kolmas sektori vahvistuu/vahvistettava  Kunta ei ole enää toimiva paikallisyhteisö - kylän ja kaupunginosan merkitys kasvaa eli niitä on kehitettävä toimijoina - kylän ja kaupunginosan merkitys kasvaa eli niitä on kehitettävä toimijoina

18 MITEN?  Kylästä/kaupunginosasta vastuuta kantavien yhdistysten verkko nähdään välttämättömänä – tehtävä ei onnistu yhden asian yhdistysten avulla  Kootaan voimat yhteistyön/yhdistymisen avulla. Yhdistyneestä Suomen Kotiseutuliitosta ja Suomen kylätoimintayhdistyksestä tulee voimakas paikallistoimija.

19 MITÄ SEURAISI?  Järkytystä ja arvojen todellista koettelua  Järjestöjen nykyisiä tehtäviä pystytään toteuttamaan paremmin ja uusien tehtävien vastaanottokyky kohenee  Paikallistoimijoiden yhteiskunnallinen arvostus nousee  Julkinen rahoitus kasvaa valtionavun ja kuntarahoituksen myötä sopimustoiminnan ja molemminpuolisen hyödyn lisääntymisen vuoksi  Koko maan kattava järjestö selvinnee nykyisiä järjestöjä paremmin tiedotus- ja koulutusvelvoitteistaan TUUMASTA TOIMEEN!

20 ESITYKSIÄ KOKONAISOHJELMAAN JA SELONTEKOON (1/3)  Aluekehittämisen vaikuttavuuden lisäämiseksi kylästä tehdään toiminnallisesti ja tilastollisesti pienin alueyksikkö.  Kylätoiminnan valtionapua nostetaan vuosittain niin, että saavutetaan suhteessa sama taso kuin toiminnaltaan saman laajuisilla muilla vastaavilla järjestöillä. Korotustarve vuosittain 500 000 euroa.  Maa- ja metsätalousministeriö tai työvoima- ja elinkeinoministeriö valmistautuvat kolminkertaistamaan Leader-rahoituksen vuosina 2014 - 2020 riippumatta siitä, vahvistuuko työtapa EU:n ohjelmavälineenä.

21 ESITYKSIÄ KOKONAISOHJELMAAN JA SELONTEKOON (2/3)  Kyläasiamiesverkostoa laajennetaan seutukunnalliseksi ja suurissa kunnissa kuntakohtaiseksi yhteistyössä Leader-ryhmien kanssa ja niiden rahoituksella, tavoitteena 55 seutukunnallista tai teemallista kyläasiamiestä.  Turvataan maakunnallisten kyläasiamiesten (19 kpl) toiminta valtionavulla ja/tai maakunnan rahoituksen avulla, jotta he voivat keskittyä maakunnallisten kyläasioiden hoitoon.  Harvaan asutun maaseudun Leader-ryhmille osoitetaan kansallista lisärahoitusta alueellisesti epätasa-arvoisen muutoksen pysäyttämiseksi.

22 ESITYKSIÄ KOKONAISOHJELMAAN JA SELONTEKOON (3/3)  Vuoden 2013 loppuun mennessä kylä- ja kotiseutusuunnitelmien määrä on noin 2 700 kpl ja kuntakohtaisten kyläsuunnitelmien ja -ohjelmien lukumäärä on noin 100 kpl.  Maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutuksen vahvistamiseksi ohjelmapolitiikkaan ja kaupunginosatoimintaan luodaan maaseudun Leader-työtä vastaava rahoitusmenettelytapa.  Leader-ryhmien ja kylien yhteenliittymien hallitusten koulutusta lisätään nykyisestä. Etenkin puheenjohtajille järjestetään koulutusta siitä, miten he voivat aktiivisesti toimia yhdistyksen hyväksi. Koulutusta järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa.