Vanhempien ja yhteisön vaikutus tunteisiin ja oppimiseen

Esitys aiheesta: "Vanhempien ja yhteisön vaikutus tunteisiin ja oppimiseen"— Esityksen transkriptio:

1 Vanhempien ja yhteisön vaikutus tunteisiin ja oppimiseen
Marja Happonen Lähteenä kirja: Gender, Emotion, and the Family Leslie Brody

2 Gender, Emotion, and the Family by Leslie Brody
Leslie Brody on Bostonin Yliopiston Psykologian osastolta, jossa hän on työskennellyt yli 20 vuotta ennen kirjanjulkaisua (1999) Hän kirjoitti ja kokosi kirjaa neljä vuotta Kirjaa on koottu tutkimusten pohjalta ja viitteenä on useita (satoja) muita tutkimusartikkeleita ja kirjoituksia.

3 Sukupuoli Stereotyypit – tutkimusten mukaan
TYTÖT Naisten puhe tulkitaan usein äänenpainoltaan ihailevaksi, innostuneeksi, tunteelliseksi ja kunnioittavaksi Itkevät ja tuntevat pelkoa useammin Naiset ovat huolehtivampia ja tunteikkaampia POJAT miesten puhettä pidetään dominoivampana ja varmempana Ovat kilpailuhenkisiä ja pyrkivät dominoivampaan käytökseen kuin tytöt Kouluikäiset pojat tuovat vähemmän esiin onnellisuutta, surua, vihaa ja pelkoa kuin tytöt.

4 Perhe –”Perinteinen malli”
Perinteinen perhe, jossa äiti on lastensa kanssa huomattavasti enemmän ja isä toimii ns. perheen päänä vahvistaa tutkimusten mukaan lasten sukupuoli rooleja jo varhaisessa iässä. Perinteisen roolin perheissä tytöt usein samaistuvat äitiin ja pojat pyrkivät identifioimaan itsensä äidistä erilaisiksi.=> sukupuoliroolit vahvistuvat Lapsen omat luonteenpiirteet vaikuttavat tähän prosessiin (aktiivisuus, sosiaalisuus, ulospäinsuuntautuneisuus...) I (Myös vanhempien luonteenpiirteet vaikuttavat) Vanhempi-tytär ja vanhempi-poika suhteet riippuvat paljon siitä miten perheen kokonaisuus toimii.

5 Isän ominaisuudet, jotka vaikuttavat lasten kehitykseen
Isän empaattisuus Isän suhde vaimoonsa Tunteiden ilmaisun taidot Isän arvomaailma Suurin vaikuttava tekijä on kuitenkin isän lastensa kanssa viettämä aika. Se vaikuttaa tutkimusten mukaan enemmän kuin mikään muu isän ominaisuus.

6 Paljon läsnäolevan isän vaikutus lapsiin (vs. Perinteinen perhemalli)
Paljon läsnäoleva isä vaikuttaa lastensa kehitykseen sukupuoliroolien välistä eroa pienentäen.(Stereotypiat eivät näy niin paljoa) Tytöt saavat tällöin vaihtoehtoisen mallin aikuisesta ja eivätkä tunne yhtäsuurta tarvetta samaistua äitiinsä, kun heillä on toinenkin aikuisenmalli. Tytöt oppivat ilmaisemaan tällöin enemmän agressiota ja pojat oppivat säätelemään sitä paremmin. Pojat oppivat enemmän tunteikkuutta kuin perinteisessä perheessä kasvaneet pojat ja tytöt taas oppivat ”hallitsemaan” tunteensa paremmin.

7 Paljon läsnäolevan isän vaikutus lapsiin (vs. Perinteinen perhemalli)
Tytöt oppivat irtautumaan perheestään ja tuntevat enemmän ylpeyttä ja kilpailuhenkisyyttä muita kohtaan Tytöt ilmaisevat myös vähemmän tunteita, kuten pelkoa ja surua, sillä he ovat enemmän irtaantuneita äidistään kuin muut tytöt. Isän tuki auttaa tyttöjä luomaan vahvemman itsetunnon Tytöistä tulee itsenäisempiä ja varmempia. Paljon osallistuvat isät olivat löysempiä pitämään kuria tyttärilleen. Lapset oppivat sukupuolten väliset stereotypiat muita lapsia myöhemmin.

8 Paljon läsnäolevan isän vaikutus lapsiin (vs. Perinteinen perhemalli)
Mikään muu isän ominaisuus (tunteikkuus, asema, osuus muihin kotitöihin, kurinpito...) ei vaikuttanut tyttöihin yhtä paljon kuin isän ajallinen läsnäolo heidän elämässään Näillä iseillä oli muita isiä feministisempiä asenteita koskien miesten ja naisten rooleja, lisäksi he olivat itsevarmempia ja omasivat enemmän sosiaalisia luonteenpiirteitä. Paljon läsnäolevien isien lisäksi näiden tyttöjen äidit ovat muita äitejä useammin töissä ja antavat kenties itsenäisemmän naisen roolimallin tytöilleen

9 Vanhempien vaikutus psyykkiseen kasvuun
Psyykkiseen kasvuun vaikuttavat nuoren synnynnäisten luonteenpiirteiden lisäksi moni asia. Osa vanhempien luonteenpiirteistä heijastuu lapsiin (lapset oppivat vanhemmiltaan) Vanhemmilla on usein erilaisia odotuksia tytöille ja pojille, riippuen kulttuurista jossa he elävät Vanhemmat saattavat usein tukea lasten stereotyyppisiä luonteenpiirteitä ja täten vahvistaa niitä. Vanhemmat saattavat luoda erilaisia mahdollisuuksia tytöille ja pojille (esim. Tytöt harrastavat balettia/pianonsoittoa ja pojat jääkiekkoa/jalkapalloa)

10 Tunteet Tunteet ovat monimutkainen systeemi joiden ilmaisuun ja olemassa oloon vaikuttavat: Ikä ja sukupuoli Sosiaalinen rooli Valta ja status yhteiskunnassa/perheessä Luonteenpiirteet Motivaatiot tilanteissa ja elämässä Tarpeet( joihin sis. itsetunto) Fysikaaliset ominaisuudet(hormoonit yms.) Kokemukset ja kasvuprosessi Sosiaaliset vaikuttimet Kulttuurinen tausta Perhetausta On eri asia mitä tuntee sisällä ja mitä ilmaisee ulospäin.

11 Tunteet -eroavaisuudet miesten ja naisten välillä
Naiset ja miehet saattavat ilmaista samaa tunnetta eri tavalla, esim. Naiset ilmaisevat suuttumusta itkulla ja miehet agressiolla. Toisaalta naiset ja miehet saattavat ilmaista samalla tavalla eri tunteita, esim. Vetäytyminen saattaa ilmaista surua tai suuttumusta Naiset ilmaisevat enemmän tunteita, poikkeuksena suuttumus, jota miehet ilmaisevat ”paremmin” Naiset käyttävät sanoja useammin ilmaistakseen tunteita ja he tuovat esiin myös laajemman tunneskaalan kuin miehet. Naiset puhuvat tunteistaan useammalle ihmiselle kuin miehet, jotka usein puhuvat tunteistaan vain intiimissä suhteessa. Joidenkin tutkimusten mukaan fyysisen agression erot näkyvät jo hyvin nuorilla lapsilla (1v.) ja ne ovat nähtävissä riippumatta kulttuuritaustasta.

12 Tunteet, joita miehet kokevat enemmän kuin naiset
Ylpeys viestii saavutuksesta ja on tärkeä tunne kilpailuhenkisessä maailmassa. Yksinäisyys on merkki muista irtaantumisesta ja itsenäisyydestä. Halveksunta viestii ylemmyydestä ja korkeasta asemasta muita kohtaan. Syyllisyys (saattaa johtua korkeammasta asemasta) Kaikki nämä tunteet viestivät miesten sosiaalisista rooleista

13 Tunteet, joita naiset kokevat enemmän kuin miehet
Surullisuus, johtuu tunteiden voimakkaammasta vaikutuksesta Myötätunto, sillä he puhuvat enemmän tunteistaan ja kuuntelevat siten myös muita naisia enemmän. Haavoittuvaisuus, tytöt ovat avoimempia tunteistaan ja näyttävät myös tämän tunteen Lämminhenkisyys, tytöt oppivat huolehtimaan jo pienenä nukeistaan ja lohduttamaann ystäviään. Nämäkin tunteet johtuvat suurelta osin sosiaalisesta Ympäristöstä, jossa tytöt kasvavat.

14 Median vaikutus Media vahvistaa usein hyvinkin voimakkailla mielikuvilla sukupuoli stereotypioita. Lasten elokuvissa ja saduissa tyttö on usein kaunis prinsessa ja poika uljas ja rohkea prinssi. Lehtiartikkeleissa käytetään usein naisartisti, naiskuljettaja, naisministeri sanoja, mutta miesalkuisia sanoja käytetään hyvin harvoin. Tämä tekee miehestä normin.

15 Kaveripiirin vaikutus
Kaveripiiri toimii sosiaalisena vaikuttimena nuoren elämässä vahvistaen kulttuurillisia arvoja ja stereotyyppejä sukupuolten välillä. => vahvistaa tunteiden eroavuutta Naisilla on usein syvempi tarve käsitellä tunteitaan ystäviensä kanssa tai ottaa heihin yhteyttä vain koska he välittävät. => Tytöillä kaveripiiri lisää usein myötätunnon ja haavoittuvuuden tunteiden osoittamista Pojilla kaveruus suhteet ovat usein toiminnallisempia ja asioista keskustellaan vähemmän. => Pojilla kaveripiiri luo kilpailuhenkeä ja pyrkii minimoimaan tunteellisia purkauksia toisin kuin tytöillä. Kaveripiiri vahvistaa stereotyyppejä myös siten että se palkitsee ja tuomitsee erilaisia käytös malleja. Ts. Stereotyyppisesti käyttäytyvä saa enemmän hyväksyntää ja suosiota kun taas päin vastoin toimiva voi saada osakseen kiusaamista ja hyljeksintää. Stereotyyppinen käyttäytyminen saattaa vaikuttaa myös itsetuntoon ja sitä kautta henkiseenterveyteen.

16 Biologinen tutkimus aiheesta (Psyykkinen)
Miehillä on korkeampi testosteronitaso kuin naisilla. Hormonit vaikuttavat tunteen ilmaisun fyysiseen ja psyykkiseen voimakkuuteen. Tutkimukset osoittavat että yksinhuoltaja isät osoittavat enemmän ns. äidillisiä piirteitä kuin ydinperheiden isät, tästä Brody päättelee ettei vanhemmuus olekkaan niin sukupuolisidonnaista kuin on ajateltu.

17 Fyysiset eroavaisuudet tunteiden ilmaisussa
Miehet reagoivat voimakkaammalla fyysisella reaktiolla kun he ovat suuttuneita tai pelokkaita Naiset reagoivat voimakkaammin silloin kun asioilla on heille suurta merkitystä(kaikissa tunteissa) Miehillä ja naisilla on yleisesti erilaiset tavat ilmaista tunteitaan. Miehet kokevat suuremman fyysisen reaktion, mutta ilmaisevat kasvoillaan vähemmän kuin naiset. Tapa reagoida suuttumukseen on mahdollista oppia uudelleen ja muuttaa omaa reagointiaan. Mikä viestii siitä että tunteiden ilmaisu on opittua, ei perinnöllistä.

18 Kulttuuri Valta, sosiaaliset roolit, sosiaaliset motiivit ja status vaikuttavat tunteiden ilmaisuun yhteiskunnassa. Erityiseti perheessä äiti ilmaisee useammin huolehtivaisuutta kuin isä, jos äiti on huomattavasti enemmän lastensa kanssa. Tällöin isän ja äidin välinen epätasapaino lasten hoidossa heijastuu myös lasten ilmaisemiin tunteisiin. Kulttuuri vahvistaa stereotyyppejä hiljaisilla säännöillään, jotka määrittävät sen koska ja miten naiset ja miehet voivat tunteitaan ilmaista sopivalla tavalla. Yleensä ihmiset pyrkivät sopimaan joukkoon, joten näistä normeista poikkeaminen herättää muissa erilaisia tunteita.

19 Tunteiden vaikutus oppimiseen
Kilpailuhenkisyys lisää lapsen halua pärjätä paremmin tai vähintään yhtä hyvin kuin muut. Kunnianhimo lisääntyy. Tietty agressio mahdollistaa omien mielipiteiden voimakkaamman puolustamisen. Vahva itsetunto voimistaa oppimiskykyä, kun oppilas uskoo oppivansa asiat paremmin. Itsenäisempi lapsi osaa tehdä omatoimisempia päätelmiä ja ratkaista ongelmia myös ilman valmista mallia Varmuus puheessa ja esiintymisessä auttaa nuorta ilmaisemaan oppimaansa enemmän ja täten kehittää paremmat sosiaaliset ja yhteiskunnalliset taidot

20 Nuoren oppimiseen vaikuttavat tekijät
Tunteet ja reagoiminen Nuoren oppimiseen vaikuttavat tekijät Tavoitteet ja kunnianhimo Oppimis- ympäristö Minäkuva Itsenäisyys ja varmuus Kulttuuri Sosiaalinen ympäristö

21 Matematiikka Esimerkkien kiinnostavuus, suuri osa esimerkeistä on suunnattu enemmän poikia kiinnostaviksi (stereotyyppisesti) Opettajan asenne oppilaan osaamiseen (tasavertainen kohtelu tyttöjä ja poikia kohtaan) Opettajan kannustus tyttöjä ja poikia kohtaan, kaikkia oppilaita tulisi kannustaa parhaimpaan suoritukseensa, myös heikkoja oppilaita. Tulisi painottaa, että matematiikkaa tarvitaan ja osaajia kaivataan työelämässä, sekä naisia että miehiä.