Tieteellinen kirjoittaminen

Esitys aiheesta: "Tieteellinen kirjoittaminen"— Esityksen transkriptio:

1 Tieteellinen kirjoittaminen
TIK, kandidaattiseminaari

2 Tieteellinen kirjoittaminen
Kirjoitusprosessi Tieteellinen teksti Tekstin rakenne Palautevastaanotot Tieteellisen tekstin piirteitä Metateksti Moniäänisyys Tekstin viimeistely Tekstin luettavuus Oikeakielisyys Tiivistelmä ja kypsyysnäyte (31.3.)

3 Tiivistelmä on itsenäinen teksti, jonka voi ymmärtää ilman tutkielmatekstiä.
Tutkielman ydin pakattuna tiivistelmäksi.

4 TIIVISTELMÄ suomeksi (tai ruotsiksi), usein myös englanniksi
tiukka tiivistys työstä  1 sivu erityisesti osia työn johdannosta ja päätännöstä Tutkimuksen tavoite - napakasti Tutkimuksen kohde - lyhyesti Aineisto ja menetelmät - tiiviisti Tutkimuksen päätulokset ja päätelmät – laajemmin kuin edelliset. Loppuun kirjoitetaan omaan osioonsa työn keskeiset avainsanat. Tiivistelmä on työn kokonaisuus tiiviissä muodossa.

5 Yleisohjeita TIIVISTELMÄ on
muusta työstä irrallinen, suppea ja itsenäinen teksti yleiskuva työstä lukijalle potentiaalisille lukijoille tutkimusongelman ja tärkeimpien tulosten esittely hieman yleistajuisempi kuin itse tutkielma. Tehdään valmiille tekstipohjalle.

6 TIIVISTELMÄ EI-LISTA:
Jäsennetään kappaleisiin, ei väliotsikkoja Ei tutkimuksessa raportoimatonta uutta tietoa Ei tekstiviitteitä tai lähteitä Vähän tai ei ollenkaan viittauksia työhön (ei luvussa 3) -> kandidaatintyössä tutkittiin Ei työn rakenteen esittelyä; ei kuvia ja taulukoita Ei itsestäänselvyyksiä tai aiheen yleisluonteista kuvailua Ei johdatteluja, perusteluja tai todisteluja Ei turhaa toistoa Ei kirjoittajan näkemyksiä tai kommentteja. EI: Koulutuksen kehittämiseksi annetaan joitakin ehdotuksia.

7 Työhön ja tekijään viittaaminen & aikamuodot
EI: Kandidaatintyössäni käsiteltiin - - . Tämä kandidaatintyö käsitteli - - . Tässä kandidaatintyössä käsiteltiin - - . passiivi tai yksikön kolmas persoona Tiivistelmän aikamuoto on yleensä imperfekti, paitsi selostettaessa yleispäteviä tuloksia ja päätelmiä, jolloin aikamuotona on preesens. Työssä käsiteltiin tietokoneavusteista oppimisympäristöä mutta tutkimustulokset osoittavat tietokoneavusteisen oppimisympäristön olevan oppilaille hyödyllinen

8 TIIVISTELMÄN RAKENTEITA
Tutkimuksen tarkoituksena oli - -. Tutkimus osoitti, että - -. Tässä työssä kehitettiin malli, jonka avulla - - . Menetelmä osoittautui toimivaksi. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että - -.

9 Tietokoneavusteinen opetusympäristö signaalinkäsittelyyn – esimerkki 1
Mitä korjattava? Mikä on kohdallaan? Tässä työssä tutkitaan tietokoneavusteista opetusta (TAO) signaalinkäsittelyssä. Työ koostuu signaalinkäsittelyyn soveltuvan TAO-ympäristön kehittämisestä ja esimerkkisovelluksen "Introduction to Signal Processing" rakentamisesta. TAO-sovellus oli käytössä "Akustiikan perusteet I" -opintojaksolla lisämateriaalina ja tämän perusteella suoritettiin käyttöanalyysi. Aluksi tehdään katsaus tietokoneavusteisen opetuksen teoriaan ja periaatteisiin. Kaksi TAO- suunnitelumenetelmää: Lifländerin menetelmä ja Lessonware malli, sekä useita TAO- kehitystyökaluja käydään erityisesti läpi. Signaalinkäsittelyn opetusta arvioidaan laajalti. TAO-menetelmien soveltuvuus signaalinkäsittelyn opetukseen osoitetaan. Joukko signaalinkäsittelyn työkaluja ja esimerkkejä opetuskäytöstä esitellään. Common Lisp -kieleen pohjautuva signaalinkäsittely-ympäristö QuickSig esitellään ja uudet hypermediapiirteet kuten kuumat alueet, graafinen käyttöliitymä sekä navigointityökalu käydään yksityiskohtaisesti läpi. Järjestelmään rakennettu lokisysteemi login- ja logout- dialogeineen on esitelty. TAO-sovellusta "Introduction to Signal Processing" tarkastellaan yksityiskohtaisesti. Sovelluksen opetussisältö perustuu Teknillisen Korkeakoulun signaalinkäsittelyn opetushenkilökunnan keskuudessa suoritettuun kyselyyn sekä alan kirjallisuuteen. Sovelluksen kohderyhmä sekä tavoitteet ovat niinikään selvitetty. Käyttöanalyysin tulokset esitellään. Lopuksi esitetään yhteenveto ja arvioidaan tulevaisuudennäkymiä. Tavoite – kohde – aineisto ja menetelmät – tulokset ja päätelmät

10 Reititysohjelmistojen vertailu Linuxissa - esimerkki 2
Mitä korjattava? Mikä on kohdallaan? Linux-käyttöjärjestelmä yleistyy nykyään yhä enemmän ja enemmän. Verkkoyhteydet tulevat nopeammiksi ja niiden määrä kasvaa koko ajan. Nykypäivän verkot tarvitsevat reititystä, jotta viestit voidaan välittää Internetissä eteenpäin kohti vastaanottajaa. Linux-järjestelmät voivat toimia reitittiminä. Tässä työssä käsittelemme sekä Linux- käyttöjärjestelmää että reititystoiminnallisuutta. Reititysohjelmistomme perustuu FreeBSD-käyttöjärjestelmään. Tässä työssä tutkimme, kuinka hyvin tämä ohjelmisto toimii Linuxissa. Ensimmäinen toimenpide on muokata reititysohjelmisto yhteensopivaksi Linuxin kanssa. Sen jälkeen tutkimme ohjelmiston toiminnallisuutta Linuxissa vertailemalla tätä reititysohjelmaa kahden kaupallisen ja yhden avoimeen lähdekoodiin perustuvan reititysratkaisun kanssa. Vertailu koostuu suorituskyky- ja ohjelmiston kompleksisuuden mittauksista. Näiden mittausten tulokset eivät pelkästään näytä, että ohjelmaa voidaan ajaa Linuxissa, vaan antavat myös lisätietoa siitä, miten reititysohjelmistot suorittavat reititystehtäviä. Ohjelmiston kompleksisuusmittausten tuloksena näemme lähdekoodin laadun vertailluissa reititysohjelmissa. Ohjelmiston kompleksisuus liittyy siihen, kuinka helppoa ohjelmistoa on ylläpitää. Tavoite – kohde – aineisto ja menetelmät – tulokset ja päätelmät

11 T i i v i s t e l m ä p o h j a TIIVISTELMÄ
Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu --- koulutusohjelma KANDIDAATINTYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Etu Sukunimi Työn nimi: TÄMÄ ON KANDITYÖNI Sivumäärä: N Päiväys: xx.yy.2015 Julkaisukieli: suomi Pääaine: Pääaineen koodi: TIIVISTELMÄ Tiivistelmän tulee kokonaisuudessaan mahtua tälle yhdelle sivulle. Paul Fogelbergin toimittama tutkimusviestinnän opas vuodelta 1985 kuvaa tiivistelmän tarkoitusta mm. seuraavasti: 1) auttaa lukijaa päättelemään, onko kirjoituksen sisältö sellainen, että se on syytä lukea kokonaan, 2) antaa riittävästi tietoa lukijalle, jolle kirjoituksen ala ei ole keskeinen, sekä 3) tehostaa tieteellistä tiedonvälitystä. Tiivistelmä kertoo, mitä ja miten on tutkittu ja mitkä ovat keskeiset tulokset. Tässä kurssiesitteessä esitetyt ulkoasuohjeet ovat suosituksia informaatioverkostojen ja tuotantotalouden koulutusohjelman kandidaatintöille. Kandidaatintyössä on sallittua käyttää myös muitakin ratkaisuja. Erityisesti hyvin matemaattis-tekniset aiheet voivat edellyttää esim. LaTexin käyttöä. Tärkeää on, että olet ulkoasun suhteen johdonmukainen ja noudatat tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjä. Kandidaatintyö voi tarjota sinulle myös hyvän mahdollisuuden harjoitella oman layout-mallin luomista ja käyttöä, ellet ole sitä aiemmissa harjoitustöissäsi jo tehnyt. Työn ohjaaja(t): Vastuuopettaja: Maija Meikäläinen ja Matti Virtanen Asiasanat: T i i v i s t e l m ä p o h j a

12 KYPSYYSNÄYTE on alemman ja ylemmän tutkinnon osa, johon tehdään kielentarkastus vain kerran (ks. ohjeistus kandidaattiseminaarisivustolla). Osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden opinnäytteen alaan koulusivistyskielen erinomaista tai erittäin hyvää hallintaa (=> kypsyys) tietoa ja taitoa tuottaa alan ammattikielistä kirjallista viestintää asianmukaisesti. Hyväksytty - hylätty –arvostelu sisällöntarkistuksen jälkeen. Kielentarkastus kypsyysnäytteen sisällön tarkastuksen jälkeen.