Miksi kunnat lähtevät pohtimaan yksityistämistä: Ideologisia ja strategisia tavoitteita Vanhushyvinvointi markkinayhteiskunnassa -seminaari 1.10.2014 Pentti.

Esitys aiheesta: "Miksi kunnat lähtevät pohtimaan yksityistämistä: Ideologisia ja strategisia tavoitteita Vanhushyvinvointi markkinayhteiskunnassa -seminaari 1.10.2014 Pentti."— Esityksen transkriptio:

1 Miksi kunnat lähtevät pohtimaan yksityistämistä: Ideologisia ja strategisia tavoitteita Vanhushyvinvointi markkinayhteiskunnassa -seminaari 1.10.2014 Pentti Arajärvi

2 Yhteiskunnan muutossuunnat Talous erityisesti kilpailukykynä ja julkisen vallan rahoitusaseman heikkoutena Poliittiset voimasuhteet Ideologia – ajan henki Globaalistuminen Euroopan unioni New public management 2

3 Tuloerojen kasvu eräissä OECD- maissa 1980-luvun puolivälistä 2000-luvun lopulle Lähde: Divided We Stand, OECD 2012

4 Miksi tuloerojen kasvulla on väliä? Talouskasvun hedelmien oikeudenmukainen jako on yhteiskuntapolitiikan ytimessä Tuloerojen kasvu ja pysyvyys on ennakkovaroitus sosiaalisen liikkuvuuden heikkenemisestä – huono kehitys myös talouskasvun kannalta

5 5 Avoimia kysymyksiä sosiaalipolitiikan rakenteesta Missä määrin sosioekonominen eriytyminen uhkaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja käsitystä samassa veneessä olemisesta? Vähentääkö eriytyminen luottamusta ja sopeutumiskykyä – ryhmien välinen sosiaaliturvakilpailu uutena haasteena? Lisääkö sosiaalipolitiikan uudistaminen sen sopeutumistehokkuutta?

6 Kestämmekö kohdata? Tuloerot kasvaneet Asumiskulut kohonneet Lasten osuus köyhyysrajan alittavista lisääntynyt Tulonsiirrot kaventuneet Sosiaaliturvariippuvuus kasvanut Oireiden nousutrendi jatkuu Sosiaalinen kierto on pysähtynyt Neljäsosa lapsista ei voi hyvin 6

7 Sosiaalilainsäädännön muutostrendit Talouden merkityksen kasvu – Tehokkuus, tuottavuus, vaikuttavuus, entä inhimillisyys, kohtuullisuus, selviytyminen – Investointi vai meno – Laskettavuus v. ehkäisevä toiminta – Etwas ein Wert ist, etwas einen Wert hat (Alexy) 7

8 Muutostrendit jatkuu Finaalistuminen ja informaalistuminen – Määritellään tavoite, mikä antaa mahdollisuuden aineellisen oikeudenmukaisuuden korostamiseen – Tasa-paino normi- ja informaatio-ohjauksen kesken – Hallinnon harkintavalta kasvaa – Hävittää oikeuksien näkyvyyden tarpeiden tai tavoitteiden alle – Palvelun käyttäjää ja viranomaista ei ohjata vaan neuvotaan – Antaa paikallista vastuuta ja mahdollisuuksia joustavaan toimeenpanoon – Luo mahdollisuudet sosiaaliturvalle vieraiden tavoitteiden tavoittelemiselle – Vaatii tiukkaa muutoksenhaun säätelyä silloin, kun sääntely on yleisluonteista 8

9 Muutostrendit jatkuu Yksilöllistyminen – Toteuttaa perusoikeuksia – Luo valinnanvapautta Rajoitusten sääntelyn tarkentaminen: tasapaino itsemääräämisen ja suojelun tarpeen välillä keskeisin seikka (heikot ryhmät, kuten lapset, muistisairaat, mielenterveyspotilaat, vaikeavammaiset Miten pitkälle pitää mennä, kysymys yhdenvertaisuudesta, taloudellisuudesta, yhteiskunnan koheesiosta jne. Pirstoo oikeusjärjestystä – Yksilökohtaiset suunnitelmat Velvoittavat yksilöä mutta eivät viranomaista Luonne tosiasiallisena hallintona 9

10 Muutostrendit jatkuu Sosiaaliturvan rakenne – Ulkoistaminen Traditionaalisesti järjestöt Uutena ilmiönä yritykset – Yksityistäminen Traditionaalisesti sairausvakuutuksen korvaukset Uutena ilmiönä palvelusetelit – Palvelujen muunto rahaksi Läheisyys, kotona asuminen, säästöt 10

11 11 Sosiaaliturvan tavoitteet yhteiskunnan jäsenten hyvinvointi ja yhteiskunnan menestys väestön toimeentulon varmistaminen väestön toimintakyvyn ja terveyden ylläpitäminen ja edistäminen absoluuttisen ja suhteellisen köyhyyden torjuminen tarpeellisten palvelujen saatavuus tulonjaon tasoittaminen (täys)työllisyyden ylläpitäminen asunto-olojen järjestäminen

12 12 sosiaali- ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä yksilökohtainen arviointi subjektiivisia oikeuksia määrärahasidonnaisia palveluja kunnan vapaaehtoisesti järjestämät palvelut yhdenvertaisuuden merkitys perusoikeuksien toteuttaminen

13 13 Sosiaali- ja terveydenhuolto Säädellään huolenpitoa ja hoitoa, ei varsinaisen ongelman ratkaisemista Hoito vasta, kun diagnoosi sairaudesta on tehty. Suuri avuttomien ryhmä henkilöt, joiden sairaus ei ole vielä tunnistettavissa eikä diagnoosi tehtävissä Vakavista mielenterveyden häiriöistä kärsivillä usein myös muita terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Järjestelmä ei tunnista moniongelmaisuutta Hallintobyrokratia (esim. etuus haettava vuosittain) Lakien soveltamisalojen päällekkäisyys ja siitä seuraava pallottelu Maksut ongelmien aiheuttajina

14 Tuloksellisuus Julkisissa palveluissa on kysymys pitkäjänteisestä ja kokonaistaloudellisesta yhteisen hyvä tekemisestä Tuloksellisuuden osia ovat muun muassa palvelujen vaikuttavuus sekä palvelutuotannon tuottavuus ja tehokkuus. Tuloksellisuus varmistetaan parhaiten hyödyntämällä työntekijöiden osaaminen Tuloksellisuus on kestävää, kun yhteistoiminta henkilöstön ja työnantajan välillä on aitoa Tuloksellisuus syntyy henkilöstön osaamisen jatkuvasta päivittämisestä ja kehittämisestä, työprosessien sujuvoittamisesta sekä ensiluokkaisista työvälineistä Työntekijöiden on saatava tuloksellisuudesta oma osansa parempina palkkoina, kehittyneinä työoloina ja korkeampana työelämän laatuna.

15 Tuottavuus on yksi tuloksellisuuden keskeisistä elementeistä. Sitä voidaan parantaa muun muassa Palkkausjärjestelmillä Sijaisuusjärjestelyillä Henkilöstöstä lähtevillä joustavilla työaikaratkaisuilla Ammattitaitoa uudistavalla ja päivittävällä henkilöstökoulutuksella Eri ikäisten ihmisten työura- ja johtamissuunnitelmilla

16 Valinnanvapaus Kunnan itse tuottamissa palveluissa on valinnanvapautta jo nyt. Tämän valinnanvapauden toteutumista tulee parantaa, muun muassa ottamalla käyttäjät mukaan palvelujen suunnitteluun. Palvelujen ulkoistamista markkinoidaan usein valinnanvapauden lisäämisellä. Ulkoistaminen voi kuitenkin kaventaa aitoa valinnanvapautta esimerkiksi nostamalla käyttäjän omaa maksuosuutta tuntuvasti tai jos markkinat eivät toimi. Valinnanvapaus kuuluu kaikille kuntalaisille tuloista, toimintakyvystä ja tai osaamisprofiilista riippumatta.

17 17 Ulkoistaminen ja yksityistäminen johtavat kilpailuttamiseen ostopalveluissa, liikelaitoksessa ja usein tilaaja-tuottaja-mallissa. Kuntien palvelutuotanto 1.Kunnan oma palvelutuotanto 2.Kuntien yhteistuotanto pakolliset ja vapaaehtoiset kuntayhtymät kuntien yksityisoikeudellinen yhteistyö 3.Ulkoistaminen Tilaaja-tuottaja-malli liikelaitos ostopalvelu 4.Yksityistäminen o palveluseteli

18 18 1.Julkiset hallintotehtävät lailla tai lain nojalla tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi ei vaaranna perusoikeuksien, oikeusturvaa tai hyvää hallintoa 2.Julkiset palvelutehtävät kuten hallintotehtävä, mutta usein lain nojalla (KuntaL 2.3 §, kunnat itse tai yhdessä tai hankkimalla muualta) 3.Merkittävä julkisen vallan käyttö ei siirrettävissä muulle kuin hallintoviranomaiselle kyse itsenäisestä harkintavallasta pakkovallan käyttöön puuttuu perusoikeuksiin Julkisen tehtävän antaminen (PL 124 §) - lainsäädännöllä tietylle orgaanille määrätty tehtävä - tehtävän siirtäminen muulle kuin hallintoviranomaiselle

19 19 Julkiset hankinnat hankintalain tarkoitus: kilpailun aikaansaaminen ja syrjimätön kohtelu lainsäädäntö koskee julkista valtaa laajasti ymmärrettynä ja kynnysarvon ylittäviä hankintoja käytettävä kilpailutusmahdollisuudet hyväksyttävä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin väärän menettelyn seurauksena voi olla vahingonkorvaus, päätöksen poistaminen tai soveltamatta jättäminen sekä hyvitysmaksu

20 20 Sosiaaliturvan kilpailutuksen ongelmat Tuotteistamisen ongelmat laatutekijöiden huomioon ottaminen inhimillisten tekijöiden huomioon ottaminen palveluketjujen katkominen tehokkuuden mittaamisen ongelmat oikeusvaltioideologian vaarantuminen (muutoksenhaku, kieli, virkavastuu, markkinaistuminen) Kilpailutuksen kustannukset hankintamenettelyn kustannukset valvontakustannukset yrittäjävoitto Kilpailua ei synny

21

22 Sosiaalihuollon käyttäjä kuluttajana 1) Tausta-ajatuksena on heikomman osapuolen suoja, mutta Yleisperiaate 1: antamalla informaatiota vastuu siirtyy kuluttajalle Yleisperiaate 2: arviointiperustana valistunut keskivertokuluttaja - ääripäät loittonevat vauhdilla toisistaan 2) Erityisasema heikoimmilla vain, jos erikseen säädetty – koskee käytännössä lähinnä välttämättömyyspalveluiden maksuja (vesi, sähkö, posti, tietoliikenne), jotka voidaan keskeyttää – edellyttää reagointia, osittain palvelut eivät ole suojan piirissä 3) Hämärtyvä julkisen ja yksityisen raja luo oikeusasemaltaan kahdenlaisia asiakkaita – palveluun voi sisältyä sekä julkis- oikeudellinen että yksityisoikeudellinen osuus (palveluseteli) 4) Palvelujen monimutkaistumisen vuoksi myös vakiosopimukset ja vakioehdot monimutkaistuvat 5) Erityisesti heikoimpia suojanneet julkiset yhtenäiskulttuurit murtuvat 6) Kuluttajansuojasääntelyn edellyttämä aktiivisuus soveltuu huonosti avuttomien asiakkaiden suojaksi 22

23 23 Yksityisen tai julkisen järjestelmän käyttäminen ei saa vaarantaa palvelun käyttäjän asemaa. Oikeuksien ja aseman tulee olla sama Väestörakenteen muutos lisää tietyntyyppisten tietojen ja taitojen kysyntää Neuvontaa, edunvalvontaa ja sosiaalisten suhteiden vahvistamista tarvitaan Asiointikieleen huomiota (sekä palvelujen käyttäjien että työntekijöiden kieleen)

24 Johtopäätöksiä Tärkeää on: Sosiaaliturvajärjestelmän tarkoituksenmukaisuus; EU:n luomat mahdollisuudet; heikot ja avuttomat yksilöt on otettava huomioon; on käytettävä lainsäädäntöä ja määrärahaohjausta, harkiten myös subjektiivisia oikeuksia; hyvä hallinto; painoa ulkoistettuihin ja yksityistettyihin palveluihin, mutta myös viranomaisten taitoihin ja kykyihin; tehtävät ja toimivalta on annettava aina sille viranomaiselle, jolla on tarvittava taito ja kyky, riittävän laaja näkemys sekä asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot; talous ja tehtävät on saatettava keskinäiseen sopusointuun; yksilön aseman on oltava jo oikeusturvasyistä ymmärrettävä kokonaisuus; valvonnan on oltava riittävää ja tehokasta. 24

25 Tehokkuus on vain tärkeää, oikeudenmukaisuus on välttämätöntä