PÄIHDEHUOLTO: MIKSI,MISSÄ ja MITEN

Esitys aiheesta: "PÄIHDEHUOLTO: MIKSI,MISSÄ ja MITEN"— Esityksen transkriptio:

1 PÄIHDEHUOLTO: MIKSI,MISSÄ ja MITEN
Taina Lieska Asumispalveluiden vastaava työntekijä Kokkola

2 OTTEITA SUOMEN LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ PÄIHDETYÖHÖN LIITTYEN 26.3.2014
Suomen Perustuslaki /731 19 § Oikeus sosiaaliturvaan Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

3 Suomen Perustuslaki 11.6.1999/731 19 § jatkuu
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.

4 Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301 3 luku Sosiaalipalvelut
11 § Tuen tarpeet Sosiaalipalveluja on järjestettävä: 1) tueksi jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen 2) asumiseen liittyvään tuen tarpeeseen 3) taloudellisen tuen tarpeeseen 4) sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi 5) lähisuhde- ja perheväkivallasta sekä muusta väkivallasta ja kaltoin kohtelusta aiheutuvaan tuen tarpeeseen

5 Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301 3 luku Sosiaalipalvelut 11§ jatkuu
6) äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvään tuen tarpeeseen 7) lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemiseksi 8) päihteiden ongelmakäytöstä, mielenterveysongelmasta sekä muusta sairaudesta, vammasta tai ikääntymisestä aiheutuvaan tuen tarpeeseen 9) muuhun fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen tai kognitiiviseen toimintakykyyn liittyvään tuen tarpeeseen 10) tuen tarpeessa olevien henkilöiden omaisten ja läheisten tukemiseksi.

6 Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301 3 luku Sosiaalipalvelut jatkuu
14 § Tuen tarpeisiin vastaavat sosiaalipalvelut Kunnallisina sosiaalipalveluina on järjestettävä sen sisältöisenä ja siinä laajuudessa kuin tässä tai muussa laissa säädetään: . . . 10) päihdetyötä 14) muita 11 §:n mukaisiin tarpeisiin vastaavia asiakkaan hyvinvoinnille välttämättömiä sosiaalipalveluja.

7 Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301 3 luku Sosiaalipalvelut 14 § jatkuu
Kunnallisina sosiaalipalveluina on huolehdittava… päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon kuuluvista palveluista

8 Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301 3 luku Sosiaalipalvelut jatkuu
24 § Päihdetyö Päihdetyöllä vähennetään ja poistetaan päihteisiin liittyviä hyvinvointia ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä sekä tuetaan päihteettömyyttä. Tässä laissa tarkoitettuun sosiaalihuollon päihdetyöhön kuuluu: 1) ohjaus ja neuvonta 2) päihteiden ongelmakäyttäjille, heidän omaisilleen ja muille läheisilleen suunnatut sosiaalihuollon erityispalvelut 3) muut 14 §:n mukaiset päihteettömyyttä tukevat tai päihteiden ongelmakäytön vuoksi tarvittavat sosiaalipalvelut. Raskaana olevalla henkilöllä on oikeus saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaalipalvelut. Sosiaalihuollossa tehtävä päihdetyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun kunnassa tehtävän päihdetyön ja mielenterveystyön kanssa.

9 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 1 § Tavoitteet
Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta.

10 Päihdehuollon järjestäminen
Päihdehuoltolaki /41 3 § Päihdehuollon järjestäminen Kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Päihdehuollon palvelujen ja toimenpiteiden järjestäminen ja kehittäminen kuuluu sosiaalihuollon osalta sosiaalilautakunnalle ja terveydenhuollon osalta terveyslautakunnalle.

11 Palvelujen kehittäminen
Päihdehuoltolaki /41 6§ Palvelujen kehittäminen Päihdehuollon palveluja on järjestettävä yleisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kehittämällä sekä antamalla erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettuja palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä palveluja tulee kehittää siten, että niiden piirissä pystytään riittävästi hoitamaan päihteiden ongelmakäyttäjiä sekä tarvittaessa ohjaamaan avun ja tuen tarpeessa oleva henkilö erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettujen palvelujen piiriin. Palvelut tulee järjestää ensisijaisesti avohuollon toimenpitein siten, että ne ovat helposti tavoitettavia, joustavia ja monipuolisia.

12 Päihdehuoltolaki /41 7 § Huollon tarve Päihdehuollon palveluja tulee antaa henkilölle, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia, sekä hänen perheelleen ja muille läheisilleen. Palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella.

13 Keskeiset periaatteet
Päihdehuoltolaki /41 8 § Keskeiset periaatteet Päihdehuollon palvelut on järjestettävä siten, että niiden piiriin voidaan hakeutua oma-aloitteisesti ja niin, että asiakkaan itsenäistä suoriutumista tuetaan. Hoidon on perustuttava luottamuksellisuuteen. Toiminnassa on otettava ensisijaisesti huomioon päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä etu. Palveluja annettaessa on päihteiden ongelmakäyttäjää tarvittaessa autettava ratkaisemaan myös toimeentuloon, asumiseen ja työhön liittyviä ongelmiaan.

14 16 § Hoidon järjestäminen
Päihdehuoltolaki /41 16 § Hoidon järjestäminen Asiakkaalle on järjestettävä mahdollisuus osallistua hoidon suunnitteluun, toimenpiteiden valintaan ja hoitoyhteisön toimintaan. Kun asiakas on tässä luvussa tarkoitetussa hoidossa, on otettava huomioon myös hänen huollossaan olevan lapsen hoidon ja tuen tarve. Sosiaalilautakunnan on annettava 8 §:ssä tarkoitettua sekä muuta tarvittavaa tukea myös tässä luvussa tarkoitetun hoidon jälkeen

15 Päihdehuoltoasetus 29.8.1986/653 1§ Palvelujen järjestäminen
Päihdehuoltoa järjestäessään kunnan on huolehdittava siitä, että palveluja on tarvittavassa laajuudessa saatavissa niinä vuorokauden aikoina, joina niitä tarvitaan.

16 ..ja myös koska Alkoholinkulutus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta keskeinen ongelma on runsas kertakulutus eli humalajuominen. Alkoholinkulutuksen ja alkoholihaittojen välillä on selvä yhteys: riskikäyttö lisää haittoja. Alkoholi on merkittävä työikäisten kuoleman aiheuttaja. On arvioitu, että alkoholin riskikäyttäjiä (henkilöitä, joille alkoholinkäyttö muodostaa terveysriskin) on Suomessa –

17 .. Alkoholin ongelmakäyttö voi vaurioittaa lähes jokaista elintä. Toistaiseksi ei tiedetä, miksi joku saa alkoholin aiheuttaman elinvaurion ja miksi joku toinen välttyy siltä.

18 Hoito- ja kuntoutusjärjestelmä
Päihdehuoltolain (41/1986) mukaan kunnan tehtävänä on järjestää päihdeongelmaisen ja hänen omaisensa riittävä ja asiallinen hoito Päihdeongelmaisia hoidetaan Suomessa terveydenhuollossa, päihdehuollon erityispalveluyksiköissä ja sosiaalitoimessa Merkittävä rooli on myös vapaaehtoisjärjestöillä

19 Hoito ja kuntoutusjärjestelmä
Päihdepalvelujen määrä ja laatu vaihtelevat eri kunnissa. Hoito aloitetaan siinä yksikössä, missä asia tulee esille, ja koko hoitoverkostoa käytetään tarkoituksenmukaisesti. Hoitojärjestelmän tulisi olla niin selkeä, että sekä ammattiauttajat että autettavat pystyvät käyttämään sitä joustavasti. Parhaimmillaan hoitoketju pystyy monipuoliseen hoitoon.

20 Miten päihdeongelmia hoidetaan?
Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla on oikeus kunnan maksamiin julkisiin palveluihin. Yksityisten palveluiden kustannukset on yleensä maksettava itse. Kunnat järjestävät päihdehuollon. Päihdeongelmien hoito aloitetaan yleensä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista. Näitä ovat esimerkiksi terveyskeskusten vastaanotto- ja päivystyspalvelut, kouluterveydenhuolto ja työterveyshuolto.

21 Avohoito Päihdeongelmia hoidetaan ensisijaisesti avohoitona.
Asiakas asuu kotonaan ja käy vain välillä hoidettavana. Hoidon aluksi arvioidaan, millaista hoitoa juuri kyseinen asiakas tarvitsee. Menetelminä voivat olla esimerkiksi avokatkaisuhoito, yksilö-, perhe- tai ryhmäterapiaa. Avohoidossa keskustellaan myös asiakkaan asumisesta ja toimeentulosta. Jos avohoidosta ei ole apua, voi päästä laitoshoitoon.

22 Laitoshoito /vieroitus
Laitosmuotoisessa katkaisuhoidossa asiakas asuu hoitolaitoksessa jonkin aikaa. Sen tarkoituksena on saada päihteidenkäyttö loppumaan ja samalla hoidetaan vieroitusoireita ja muita päihteiden aiheuttamia haittoja. Lyhytaikainen laitoshoito kestää yleensä enintään 1-2 viikkoa. Katkaisuhoitoa tarjotaan katkaisuhoitoasemilla.

23 Pitkäaikainen laitoskuntoutus
Joskus hoito kestää kauemmin ja laitoksessa asutaan pidempään. Kuntoutuksessa pyritään opettelemaan elämää ilman päihteitä ja hallitsemaan tilanteita joihin päihteet aiemmin kuuluivat.

24 Tukipalvelut Päihde – tai muu riippuvuusongelmainen voi saada lisäapua erilaisista tukipalveluista, joita ovat esimerkiksi tukiasunnot sekä päivätoimintakeskukset. Tukipalvelut vaihtelevat kunnittain

25 Hoitosuhteen vaikutus hoitotuloksiin
Hyvä hoitosuhde on yhteydessä hyviin hoitotuloksiin Työntekijän keskeinen tehtävä on luoda hyvä hoitosuhde ja välttää mahdollisuuksien mukaan vastakkainasettelua. Luottamuksen lisääntyessä potilas uskaltaa kertoa myös arkaluonteisia asioita. Psykososiaalisen hoidon tulokset vaihtelevat hoitavan henkilön mukaan. Hoitavan henkilön vuorovaikutustaidot vaikuttavat ilmeisesti hoitotulokseen. Hoitavan henkilön on hyvä arvioida omia vuorovaikutustaitojaan ja pyrkiä kehittämään niitä.

26 Esimerkkejä menetelmistä käypähoitosuositusten mukaisesti
Lyhytneuvonta (mini-interventio) Alkoholiongelman sekundaaripreventiossa pyritään löytämään ja hoitamaan varhaisessa vaiheessa alkoholin riskikäyttäjät. Suomessa tätä toimintaa nimitetään lyhytneuvonnaksi tai mini-interventioksi (englanniksi brief intervention). Lyhytneuvonnan tarkoituksena on vähentää alkoholin liiallista kulutusta.

27 Mini-interventio Lyhytneuvonnan perusedellytyksenä on tiedostaa alkoholin riskikulutuksen yleisyys ja kysyä aktiivisesti potilaiden alkoholinkäyttöä. Potilaalle kerrotaan yksilöllisesti hänen alkoholinkäyttönsä haittavaikutuksista, ja häntä motivoidaan sekä suullisilla että kirjallisilla ohjeilla vähentämään kulutustaan.

28 Potilasta tuetaan kuuntelemalla ja rakentavasti kommentoimalla.
Mini-interventio Potilasta tuetaan kuuntelemalla ja rakentavasti kommentoimalla. Motivoiva asenne on lyhytneuvonnan tärkeintä sisältöä. Hoito voi olla yksi ainoa käynti, mutta tilanteen mukaan saatetaan tarvita useampia käyntejä. Lyhytneuvonta liittyy saumattomasti potilaan muuhun hoitoon.

29 Käyntikertojen riittävä määrä räätälöidään yksilöllisesti
Mini-interventio Lyhytneuvonta on vaikuttava hoitomuoto alkoholin riskikulutuksessa ennen riippuvuuden kehittymistä Ongelmakäytön hoitona lyhytneuvonta on yhtä tehokas kuin laajempi interventio Käyntikertojen riittävä määrä räätälöidään yksilöllisesti

30 Mini-interventio Lyhytneuvonta vähentänee terveys- ja sosiaalisia haittoja ja lienee siten kustannustehokas hoitomuoto Jotta toiminta olisi kansanterveydellisesti merkittävää ja vaikuttavaa, sen tulee olla kattavaa.

31 Mini-interventio RAAMIT – lyhytneuvonnan sisältö
Rohkeus Alkoholitietous Apu Myötätunto Itsemääräämisvastuu Toimintaohjeet Potilaaseen valetaan rohkeutta ja uskoa onnistumiseen Annetaan palautetta ja tietoa alkoholiasioista suhteutettuna potilaan vaivoihin ja löydöksiin Avustetaan päätöksessä vähentää juomista tai lopettaa se Lämmin, reflektoiva, empaattinen ja ymmärtävä suhtautuminen Potilaan on itse päätettävä vähentää juomista Luodaan vaihtoehtoisia strategioita juomisen vähentämiseksi

32 Psykososiaalinen hoito ja kuntoutus
Yleisin psykososiaalinen hoito on "tavallinen hoitosuhde": hoitava ja tukea antava vuorovaikutus, jossa on aineksia useista viitekehyksistä. Se on myös yleinen tutkimusten vertailuhoito. Kaikissa psykososiaalisissa hoito- ja kuntoutusmuodoissa tärkeää on hoidon jatkuvuus, hyvä yhteistyö sekä potilaan motivoiminen ja sitouttaminen hoitoon.

33 Psykososiaalinen hoito ja kuntoutus
Hoidossa keskeistä on tiedon antaminen, keskustelu ja toiminta yksilö-, ryhmä-, pari-, perhe- tai ryhmäterapiana Voidaan käyttää esimerkiksi kuvataide-, musiikki- tai rentoutusterapiaa tai psykodraamaa.

34 Psykososiaalinen hoito ja kuntoutus
Kognitiivinen käyttäytymisterapia käsittää useita eri menetelmiä. Tavoitteena on parantaa itsehallintaa omaksumalla uusia valmiuksia ja taitoja. Tähän pyritään muun muassa muuttamalla toiminta-, tunteensäätely- ja ajattelutapoja. Tietoista toimintaa vahvistetaan harjoitustehtävillä. Hoitomuotoja ovat muun muassa motivoiva potilaskeskeinen haastattelu ja retkahduksenehkäisyohjelmat.

35 Psykososiaalinen hoito ja kuntoutus
Kahdentoista askeleen ohjelmassa päihderiippuvuus nähdään AA-ideologian mukaisesti sairautena. Tavoite on päihteettömyys. Jatkohoidoksi suositellaan AA-toimintaa

36 Psykososiaalinen hoito ja kuntoutus
Ratkaisukeskeisessä terapiassa ratkotaan konkreettisia asioita, etsitään voimavaroja sekä lisätään potilaan itsetuntemusta ja toimintakykyä pulmatilanteissa.

37 Parhaan hoitotavan valinta
Toistaiseksi ei tunneta sellaisia kriteereitä, joiden perusteella alkoholiongelmaiselle voitaisiin valita hänelle parhaiten sopiva hoitomuoto Pari- ja perheterapia on ilmeisesti tehokkaampaa kuin pelkkä yksilön hoito Yhteisövahvistusohjelma on ilmeisesti parempi kuin hoitopaikan tavanomainen hoito

38 ..oikea hoitomuoto Motivoiva haastattelu eri muodoissaan lisää hoidon tuloksellisuutta. Samoin motivoivaa haastattelua laajempi kognitiivinen käyttäytymisterapia ilmeisesti parantaa hoitotulosta Keskivaikeassa riippuvuudessa eri hoitomuodoilla saavutetaan ilmeisesti pääosin samantasoisia tuloksia Psykososiaalinen hoito vähentää alkoholiongelman aiheuttamia kokonaiskustannuksia

39 USKALTAKAA OTTAA PUHEEKSI
..oikea hoitomuoto Psykososiaalinen hoito on tehokkaampaa kuin hoitamatta jättäminen USKALTAKAA OTTAA PUHEEKSI

40 Kannattaa tutustua www.finlex.fi www.paihdelinkki.fi www.kaypahoito.fi