Viestinnän toteutuminen 2007-2010 ja painotukset vuosina 2011-2013 Komission asetus täytäntöönpanosta määrää, että vuoden 2010 vuosikertomuksen tulee sisältää.

Esitys aiheesta: "Viestinnän toteutuminen 2007-2010 ja painotukset vuosina 2011-2013 Komission asetus täytäntöönpanosta määrää, että vuoden 2010 vuosikertomuksen tulee sisältää."— Esityksen transkriptio:

1 Viestinnän toteutuminen 2007-2010 ja painotukset vuosina 2011-2013 Komission asetus täytäntöönpanosta määrää, että vuoden 2010 vuosikertomuksen tulee sisältää arvio viestinnän toteutumisesta Asetus määrää myös, että vuosiraportoinnin yhteydessä on todettava viestintäsuunnitelmaan tehdyt merkittävät muutokset Vuosiraportissa esitellään ulkopuolisen viestinnän arvioinnin tuloksia ja suosituksia sekä HVO:n vetämän viestintäverkoston työnä laaditut loppuohjelmakauden tarkennetut suunnitelmat Painotukset, toimet ja niiden seuranta on kuvattu päivitetyssä viestintäsuunnitelmassa, joka on vuosiraportin liitteenä

2 Arviointihavaintoja Yleisön käsityksiä rakennerahastoista Tunnettuus heikentynyt, kuitenkin lähes puolet aikuisista suomalaisista tietää, että EU osallistuu alueiden kehittämiseen Hanketoimijoiden arvioita Enemmistö on valmis hakemaan uudelleen ja suosittelemaan rakennerahoitusta Prosessi nähdään työläänä Verkkopalvelua kiitetään ja se on tietolähteenä tärkein Vertaisryhmät, kollegat tärkeä tietolähde  maineen hallinta tärkeää Yritysten näkemykset kielteisimpiä Hallinnon näkemyksiä viestinnän toimivuudesta Lisää panosta viestintään medialle ja suurelle yleisölle Viestintäsuunnitelmien ohjausvaikutus heikko, seurantaa kehitettävä Viestinnän resursseja, ohjeistusta ja tukea lisättävä

3 Arviointihavaintoja Keskeisiä haasteita: 1.Byrokratiamaine purettava toimijoiden kokemusten muutoksella  Muutettava prosesseja  Kohdeltava hanketoimijoita kuin hyvää asiakasta 2.Vastattava kysyntään vaikuttavuustiedosta  Tuotettava medialle ja strategisille kumppaneille & päättäjille tulostietoa mikro- ja makrotasolla lyhyellä ja pitkällä aikavälillä  Onnistumistarinat ja arjen kokemukset hankkeiden hyödystä tukevat em. Dataa 3.Viestintä resursoitava kaikilla tasoilla  Työaika ja henkilöresurssit luovat tilaisuuden tehokkaaseen ja suunnitelmalliseen viestintään! - Suomessa rakennerahastoviestintä oto-hommaa vrt. valvontaa käytettävät kymmenien henkilötyövuosien resurssit  Viestinnällä luodaan hyvää pöhinää ja edellytyksiä hyvälle hanke- ja ohjelmatyölle sekä tulosten levittämiselle – tulisi satsata hankesyklissä ennakoivaan työhön eikä panostaa jatkuvasti vain siihen mikä voisi mennä vikaan ohjeistusta tiukentamalla tai siihen mikä meni vikaan valvontaa lisäämällä - tulisi nostaa sisältöjen ja itse toiminnan arvoa ohjelmatyössä ja nähdä vaivaa sen selvittämisen minkälaisiin hyviin ja vähemmän hyviin tuloksiin verovaroilla on päästy

4 Loppukauden painotuksia painotetaan erityisesti tulosviestintää ja vaikuttavuustiedon levittämistä sekä yhteisesti valituista teemoista että rakennerahastotoimintaa ohjaavista yleisistä periaatteista panostetaan viestinnän koulutukseen ja toimijoiden kumppanuuden ja verkostoitumisen lisäämiseen lisätään erilaisia tilaisuuksia kohtaamiseen kehitetään sähköistä mediaa lisätään mediatyötä alueilla painotetaan erityisesti hyvien käytäntöjen levittämistä, hankkeiden juurruttamista pysyväksi toiminnaksi ja hankkeiden välisen verkostoitumisen edistämistä

5 Loppukauden painotuksia Keskitetään seuranta muutamiin indikaattoreihin: Sähköisten välineiden seuranta perustuu sekä käyttäjämääriin että keskustelun sävyyn ja asiakaspalautteeseen Tilaisuuksien onnistumista seurataan osallistujamäärän ja palautteen avulla Rakennerahastotoiminnan tunnettuutta kansalaisten parissa seurataan tunnettuustutkimuksella ja yleisötapahtumien osallistuja- ja kontaktimäärillä Mediakiinnostusta seurataan näkyvyyden määrän ja sävyn arvioinnilla Hallintoviranomainen järjestää ohjelmakauden lopussa arvioinnin ed. indikaattoreihin perustuen näkökulmana erityisesti seuraavana kauden viestinnän suunnittelu.

6 Esimerkkejä viestintätoimia vuosina 2011-2012 Verkkopalvelun kehittäminen Kevätkylvö- ja sadonkorjuuseminaarit aluekehittäjien verkostoitumisen ja ohjelmatyön kehittämisfoorumeina EU arjessa –kansalaistapahtumat Rakennerahasto-ohjelmien vaikuttavuutta ja tuloksia esittelevä kampanja – kampanjasuunnittelu käynnistyy viestintäverkoston työkokouksessa 22.6. Rakennerahastojen ajankohtaispäivät Hyvien hanke-esimerkkien kerääminen teemoittain (yrityshankkeiden kysely päättyy 27.5.)

7 Rakennerahastoviestinnän teesit Rakennerahastotoiminnan keskeinen viesti on positiivinen ja yksinkertainen: Suomalaisilla on mahdollisuus saada EU:lta tukea entistä paremman Suomen ja sen eri alueiden kehittämiseksi. Ohjelmat - hankkeet - yksilöt EAKR- ja ESR-ohjelmista ja niiden hankkeista kerrottaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että yksittäiset hankkeet sidotaan osaksi laajempaa kokonaisuutta. Tässä voidaan hyödyntää toimialakohtaista lähestymistapaa ja nivoa yksittäiset hankkeet osaksi laajempaa hankekokonaisuutta. Menestystarinoiden ympärille on otollista luoda mielikuvaa EU- ohjelmista laajemminkin. Viestintään on lisättävissä pehmeitä arvoja. Yksilötasolla ohjelmat merkitsevät parhaimmillaan työn ja toimeentulon turvaamisen lisäksi sosiaalista hyvinvointia, elämänlaatua, viihtymistä, tulevaisuuden uskoa ja omakohtaista vastuunkantoa. Viesteihin saadaan inhimillisyyttä yrittäjäkokemusten ja tavallisten kansalaisten tuntojen kautta.