Yhteiskuntahistorian johdantokurssi Perusopintojen luentosarja, kohta 1, laajuus 3 op Syksy 2009, 7.9. - 15.9. klo 10.15 – 11.45 maanantaisin P III, tiistaisin.

Esitys aiheesta: "Yhteiskuntahistorian johdantokurssi Perusopintojen luentosarja, kohta 1, laajuus 3 op Syksy 2009, 7.9. - 15.9. klo 10.15 – 11.45 maanantaisin P III, tiistaisin."— Esityksen transkriptio:

1 Yhteiskuntahistorian johdantokurssi Perusopintojen luentosarja, kohta 1, laajuus 3 op Syksy 2009, 7.9. - 15.9. klo 10.15 – 11.45 maanantaisin P III, tiistaisin U 40 ls 1 Professori Seppo Hentilä seppo.hentila(at)helsinki.fi

2 4. luento ti 15.9. ” Mitä maailmalla ja Suomessa on historiakeskusteluissa meneillään?”

3 Historiografia = historiankirjoituksen/ --tutkimuksen historia historia muuttuu jatkuvasti usein se, miten historiaa on eri aikoina tutkittu, tulkittu ja k ä ytetty onkin kiintoisampaa kuin ns. normaali perustutkimus Mitkä tekijät vaikuttavat muutoksiin?

4 A.Tieteensisäiset tekijät koulukunnat paradigmat muotivirtaukset ”Zeitgeist” vaikutusvaltaiset auktoriteetit muut tieteenalat B. Tieteen ulkopuoliset tekij ä t valta, valtaapit ä v ä t, politiikka, uskonto viralliset dogmit virat, rahoittajat, tilaajat julkisen keskustelun valtavirrat l ä hteiden saatavuus

5 Historiantutkimuksen suuntia maailmalla Tarkastelun painopisteet: Metodikeskustelu poliittinen historia toisen maailmansodan j ä lkeinen aika vuoden 1989 j ä lkeinen suuri eurooppalainen murros

6 Perinteisen historismin kriisi v. 1945 j ä lkeen historiankirjoituksen poliittinen sitoutuminen koki haaksirikon perinteinen historia vanhanaikaista, ei vastaa modernin ” atomiajan ” haasteisiin johtop ää t ö s > historia on tieteellistett ä v ä, sen on yllett ä v ä samalle tasolle kuin modernit yhteiskuntatieteet

7 Vaatimuksia: teorianmuodostus, kausaalinen selitt ä minen, lainalaisuudet … huom. erityisesti K. R. Popperin historiakritiikki 1957, ” The Poverty of Historicism ” Haikissa l ä nsimaissa positivistinen, ” yhteiskuntatieteellistetty ” historia nousi 1950- luvulla niskan p ää lle Sosiologia – hy ö ty- ja muotitiede → kvantitatiivisten menetelmien, mallien ja teorioiden esiinmarssi

8 → sosiologian pyrkimys yhteiskunnan ” insin öö ritieteeksi ” → tutkimus → suunnittelu → hallinnointi vanhanaikainen ” suurmieshistoria ” putosi kä rryilt ä historian merkitys ja arvostus heikkeni erit. L ä nsi-Saksassa historian asemaa heikensi kolmannen valtakunnan rikosten muisto yritys unohtaa, yritys poistaa historia kokonaan koulujen opetusohjelmasta

9 Yhteiskuntatieteellistetyn historiantutkimuksen nousu 1960-luvulta l ä htien – p ää piirteit ä sosiaalihistoria rakennehistoria joukkoilmi ö t teorian hakeminen pyrkimys kausaaliseen selitt ä miseen Kolme t ä rkeint ä suuntausta (l ä nsimaissa) Historiallinen sosiologia (angloam. maailma, Skandinavia) Gesellschaftsgeschichte (L ä nsi-Saksa) Hans-Ulrich Wehler, J ü rgen Kocka Marxilainen historiankirjoitus (ns. uuden vasemmiston my ö t ä useimmissa l ä nsimaissa) Eric J. Hobsbawm

10 Historian uusi tuleminen 1980-luvulla yleinen l ä nsimainen ilmi ö historian suosion kasvu … n ä yttelyt, museot, tiedotusv ä lineet, kaupallinen kysynt ä juurien etsiminen, suku- ja perhehistoria maallikkotutkijat / History Workshops ” muisteluty ö” – Erinnerungsarbeit identiteetin etsiminen (yksil ö llinen, kansallinen) uusi historia – poliittisesti kirjava ilmi ö, laidasta laitaan: konservatiivinen k ää nne versus vaihtoehtoliikkeet

11 Metodisia kehitystrendej ä 1960-luvulla historian tieteellist ä minen yhteiskuntatieteist ä lainatuin keinoin 1980-luvulla perinteinen historia osittain palasi ” uushistorismina ” teoriavimmaa seurasi teoriaep ä ily kertomuksen paluu eli narratiivisuus- keskustelu – kertomus on historian ” selitys ”

12 Postmoderni historiakritiikki olosuhteista ihmisiin rakenteista kulttuuriin selitt ä misest ä kertomukseen historiallisen yhteiskuntatieteen kritiikki vaihtoehtoiset, uudet historiat

13 Uudet historiat arjen historia, mikrohistoria mentaliteettien historia historia ” alhaalta ” - History Workshop-liike maallikot vs. ammattilaiset - oman historian tutkiminen historian ja l ä hitieteiden raja-aitojen kaatuminen antropologisoituminen ”, ” kaikki on kulttuuria ” uudet aiheet, uudet l ä hteet, esim.Oral history vaihtoehtoiset historiat, erityisesti naishistoria, Gender-n ä k ö kulma

14 ” Modernisoitumiskriisi ” historia ei ole kehityst ä, puhumattakaan, ett ä se olisi edistyst ä historia ei etene lineaarisesti historia ei ole rationaalista HISTORIAN sijasta on kirjoitettava Historioita historia ei ole tiedett ä (vanha juttu!) J ü rgen Habermas: ” Neue Un ü bersichtlichkeit ” – ” uusi yleiskatsauksettomuus ”

15 MURROS! Francis Fukyama: ” Historian loppu ” (1989) Ovatko historian vetovoimat lopullisesti ehtyneet? Milt ä toisen maailmansodan j ä lkeinen ” kylm ä n sodan aika ” n ä ytt ää vuoden 1989 murroksen l ä pi? Miten historia on muuttunut? kaksinapaisen maailman ” ikuiselta ” n ä ytt ä neelt ä j ä rjestykselt ä on pudonnut pohja Neuvostoliiton, it ä blokin ja kommunismin historiaa voidaan nyt ensi kertaa todella tutkia

16 Vaikutukset poliittisen historian tutkimukseen arkistoja avattiin ideologiset ja poliittiset estot murtuivat arvomurros loi uusia kysymyksi ä kylm ä n sodan historiaa alettiin kirjoittaa Uudelleen ns. reaalisosialismin eli kommunististen diktatuurien tutkimus kasvoi r ä j ä hdysm ä isesti

17 Miten tutkimus on painottunut opinn ä ytteiss ä ? 1. Suomen poliittinen historia 1990-luvulta huomisp ä iv ää n 2. Suomen kansainv ä linen asema YYA-Suomesta EU- Suomeksi 3. Historiapoliittiset teemat 4. Muiden maiden ajankohtainen poliittinen historia (USA, UK, D, F) 5. Itsen ä isyyden aika vuoteen 1944 6. Ns. autonomian aika 7. Kehitysmaiden historia 8. Metodologiset teemat