Juha Mykkänen, Kuopion yliopisto, HIS-tutkimusyksikkö, SerAPI-hanke, Tekes FinnWell, Kuopio, 17.5.2005 Centek-verkoston hyvinvointi-IT – hankkeet Tekesin.

Esitys aiheesta: "Juha Mykkänen, Kuopion yliopisto, HIS-tutkimusyksikkö, SerAPI-hanke, Tekes FinnWell, Kuopio, 17.5.2005 Centek-verkoston hyvinvointi-IT – hankkeet Tekesin."— Esityksen transkriptio:

1 Juha Mykkänen, Kuopion yliopisto, HIS-tutkimusyksikkö, SerAPI-hanke, Tekes FinnWell, Kuopio, 17.5.2005 Centek-verkoston hyvinvointi-IT – hankkeet Tekesin FinnWell- ohjelmassa - tilanne ja kokemuksia http://www.centek.fi/fi/thverkosto/ http://www.centek.fi/fi/thverkosto/

2 2 Tässä osiossa Centekin Hyvinvointi-IT-tutkimushankeryväs –Avointa, ZipIT, Export-HIS, SerAPI Hankeryppään tilanne Haasteita ja kokemuksia tutkimushankkeista

3 3 Tutkimushankeryväs “terveydenhuollon prosessit ja ohjelmistotuotanto 2007”

4 4

5 5 Hankeryväs: mitä FinnWell-hankevalmistelussa ”rahoita yhtä, osallistu useaan” ryppäässä olleet hankkeet: SerAPI (rajapinnat, palveluarkkitehtuuri, sovellustuotanto) ZipIT-hankekokonaisuus (toiminnan ja tietojärjestelmien rinnakkain kehittäminen) Export HIS (suomalaisten ohjelmistojen ja palvelujen vientimahdollisuudet) FinnEHR (kansallinen kertomustutkimus – ei saanut rahoitusta) Samat tutkimusyksiköt mukana myös (- tiivis yhteistyö) AVOINTA (integraatiotestaus, määritysten mukaisuus) 1. vuoden Tekes-rahoitus vajaa 1,2 M€, (29 % ”muut kuin diagnostiset tutkimusprojektit” alueelta FinnWell-ohjelmassa) yhteydet muihin tutkimus- ja kehityshankkeisiin, Kansalliseen Terveyshankkeeseen ja Sosiaalialan kehittämishankkeeseen, Terve Kuopio-ohjelmaan, kansainväliset yhteydet

6 6 Hankeryväs: osapuolet Kuopion yliopiston ja Savonia- ammattikorkeakoulun hyvinvointi-IT -yksiköt (kuuluvat Centek-verkostoon) –HIS-tutkimusyksikkö (KuY, Tietotekniikkakeskus) –Shiftec-tutkimusyksikkö (KuY, Terveyshallinnon ja –talouden laitos) –Ohjelmistotekniikka (KuY, Tietojenkäsittelytieteen laitos) –Savonia Business, tietojenkäsittely (Savonia-amk) –taustalla monipuoliset koulutusohjelmat + VTT Tietotekniikka ja Prime Solutions (Avointa) 26 yritystä (ml. merkittävimmät suomalaiset terveydenhuollon tietotekniikkayritykset) 3 sairaanhoitopiiriä, 1 kunta

7 7 Avointa-testausympäristö Avoimet rajapinnat-, OpenCDA- ja PlugIT-hankkeessa tehtyjä määrittelyjä hyödynnetään terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensovittamisessa. Avointen rajapintamäärittelyjen toteutusten testaamista ja määritysten mukaisuuden (conformance) tarkastelua tarvitaan järjestelmien yhteentoimivuuden (interoperability) helpottamiseksi. Tekesin FinnWell-teknologiaohjelmaan kuuluva Avointa-hanke määrittää em. toteutuksille testauspalveluita, pilotointiympäristöä ja tuottaa tietämystä määritysten mukaisuuden testauksesta. Tarkastelun kohteina: – HL7 CDA R2 – PlugIT/HL7-rajapinnat – PKI-arkkitehtuuri – testiarkisto

8 8 Avointa-testausympäristö osapuolet: VTT Tietotekniikka, Kuopion yliopisto, Prime Solutions Oy, 2 sairaanhoitopiiriä, 7 tietotekniikkayritystä hankkeen kesto: 09 / 2004 – 04 / 2006 yhteystiedot: – VTT (Technical Research Centre of Finland) Information Technology Vesa.Pakarinen@vtt.fi – Centek/University of Kuopio Anne.Eerola@uku.fi, Hannu.Virkanen@uku.fi HIS R&D Unit, Shiftec, Department of Computer Science – Prime Solutions Ltd. jaakko.vuolasto@primesolutions.fi

9 9 ZipIT ZipIT - Terveydenhuollon prosessien ja ohjelmistojen rinnakkainen kehittäminen Toteuttajat: Shiftec, Terveyshallinnon ja -talouden laitos (KuY), Tietojenkäsittelytieteen laitos (KuY), HIS-tutkimusyksikkö (KuY), Savonia Business, Tietojenkäsittely (Savonia-amk) Tekes-rahoitteiset ZipIT ja ZipIT-ojo ja Työsuojelurahaston ActAD-HIS 2 sairaanhoitopiiriä, kaupunki, 6 yritystä Kesto: 1.9.2004-31.8.2007 (ActAD-HIS -31.12.2005) Tavoitteet: kaventaa kuilua toiminnan ja tietojärjestelmien kehittämisen välillä tehdä kehittämishankkeen päätöksentekoprosessia läpinäkyväksi nostaa käyttöliittymäsuunnittelu osaksi kehittämisprosessia Tuotokset: kolmivaiheinen toimintalähtöinen vaatimusmäärittelymenetelmä: menetelmäkuvaukset, esimerkkitapaukset, soveltamiskokemukset, käyttö- ja soveltamisohjeet terveydenhuollon prosesseista ohjelmistovaatimuksia ohjelmistoyritysten tarvitsemassa muodossa ritva.silvennoinen@uku.fi

10 10 Toiminnan kehittäminen palvelu- ja toimintaprosessit Ohjelmistotalo työn muutoksia ohjelmisto Terveydenhuollon organisaatio Ohjelmiston vaatimusmäärittely Tietojärjestelmien ja toiminnan kehittämisen nykytila business

11 11 Tietojärjestelmien ja toiminnan kehittämisen tavoitetila 1. Tiedon tarpeet - toimintakokonaisuus - tietojärjestelmän kehittäminen Toiminnan kehittäminen -tehtäväkuvaus palvelu- ja toimintaprosessit käyttöönotto Ohjelmistotalo työn muutoksiaohjelmistot Terveydenhuollon organisaatio 2. Tiedon hallinta tietojärjestelmäkokonaisuus - prosessit, arkkitehtuuri busines s Yhteistyön työkalu 3. Ohjelmiston vaatimusmäärittely -käyttötapauskuvaus

12 12 Export HIS Export HIS tutkii Suomen terveydenhuollon ohjelmistojen ja osaamisen vientimahdollisuuksia Kiinaan Pääkohteena hankkeessa on Shanghain markkinoiden tutkiminen yhteistyössä Teknian kanssa: –Kiinan terveydenhuoltojärjestelmän kuvaus –Standardointitilanne –Laboratoriojärjestelmät erityisalueena –Markkinatutkimus –Seminaari ja vierailuohjelma Shanghaissa

13 13 SerAPI: Palveluarkkitehtuuri ja web- sovelluspalvelut terveydenhuollon ohjelmistotuotannossa ja integraatiossa Tausta –muutokset ja erot terveydenhuollon sovelluksissa, prosesseissa, järjestämistavoissa ja paikallisissa vaatimuksissa – vaativat mukautuvuutta –  palveluarkkitehtuuri (SOA) –monimuotoiset sovellukset, teknologiat ja integrointitarpeet –  Web-sovelluspalvelut (Web services) Tavoitteet –Valita tietojärjestelmä- ja integrointitarpeet, joihin vastataan sovelluspalveluilla ja rajapinnoilla –Vähentää päällekkäistä työtä ja tietoa, keskittää ylläpitotyötä, tehostaa integraatiota ja lisätä sen toistettavuutta –Tarjota ja käyttää palvelurajapintoja uusissa ja olemassa olevissa ohjelmistotuotteissa ja integrointiratkaisuissa –Valita tai kehittää arkkitehtuuri, kehitysmenetelmät ja välineet terveydenhuollon ohjelmistojen toteuttamiseksi palveluarkkitehtuurissa –Jatkaa PlugIT-hankkeen rajapinta- ja integraatiotyötä, osallistua HL7 Finland ja HL7 International palvelurajapintojen standardoinnin kehittämiseen 3 tutkimusyksikköä, 12 yritystä, 4 th. organisaatiota, 9/2004-8/2007

14 14 Kolmen tyyppisten näkökulmien huomiointi ratkaisuissa –palvelujen tarjoaminen, käyttäminen, tuottaminen ja hallinta –vaatimusten ja prosessien, ohjelmistojen ja tuotteiden, tekniikoiden ja välineiden näkökulmat

15 15 Ryppään yleistilanne + kokemuksia Tutkimushankeryppään yleistilanne (3/4 v takana) –vuosirahoitteiset hankkeet – hallinnollista lisätyötä uudessa haussa vrt. jaksorahoitteisuus –alkuperäisen tutkimussuunnitelman tarkennukset – erityisesti osapuolten hyödyntämisaikataulu vaikea suunnitella etukäteen –rahoituspäätöksen mukaisen raportoinnin lisäksi erillinen osapuoliraportointi –johtoryhmän lisäksi käytännön yhteyshenkilöt Tutkimushankkeiden rakentaminen –vuorovaikutteinen hakemusprosessi toimii –hankkeiden / hanketyyppien joustava yhdistely mahdollista muttei mutkatonta –hallinnointi, tiedotus, seuranta – eivät tutkimusyksiköiden ydinosaamista, hankkeiden yhteiset resurssit esim. yliopiston / Tekesin / ”ulkoinen” tiedottaja –jatkuvuus haaste

16 16 Hankeryppään kokemuksia Yritys- ja sairaanhoitopiiriyhteistyö –T&K:n sitominen konkreettisiin osapuolten tavoitteisiin ja hankkeisiin –OTO-osallistuminen arkipäivää –sopimushionta vie aikaa, tutkimushankkeiden yleiset pelisäännöt –siirtymä ”osallistumisneuvotteluista hankeyhteistyöhön” –nopean tähtäimen hyödyt, markkina-avaukset vs. pitkäjänteinen tutkimus julkaisutoiminta ja uusi osaaminen eivät yleensä osapuolten ensimmäisiä prioriteetteja – opinnäytteet, tieteellinen taso? Yliopisto / amk-yhteistyö –erilliset (rinnakkais)hankkeet ainoa mahdollisuus? Hankkeiden yhteistyö –yhteinen strategia  yhteiset tuotokset ja soveltamiskohteet –aiheryhmätoiminta, esim. ”Standardointi ja yhteistoiminnallisuus” –prosessien kehittämisen kohteet ja menetelmät-aiheryhmä? Kansainvälisyys / kansallinen fokus –hankkeiden osapuolilla vahvat kansalliset intressit / kans. hanke –hankeyhteistyö valittujen ulkomaisten projektien ja yksiköiden kanssa

17 17 Kokemusten yhteenvetoa tasapaino –nopea käytännön hyödyntäminen vs. julkaistavat tutkimustulokset –tutkimuksellinen vs. hallinnollinen työ seuranta, raportointi ja hakemisen virtaviivaisuus hakemusten, sopimusten, päätösten käsittely ja odottaminen –kansainvälisyys vs. kansallisuus kansainvälisiä tuloksia kansallisista kohteista oikeat kv. kumppanit matkustus maksaa yhteisten tavoitteiden löytäminen ja saavuttaminen –vaatii asiantuntijoiden vuorovaikutusta

18 18 Kiitokset Tekes grant no. 40437/04 (SerAPI, 2004­2005): www.centek.fi/serapi Tekes grants no. 40436/04 and 790/04 (ZipIT, 2004-2005) and Finnish Work Environment Fund grant no. 104151 (ActAD­HIS, 2004-2005): www.centek.fi/zipit Tekes grant no. 70062/04 (Export HIS, 2004­2005): www.centek.fi/exporthis Tekes grant no. 40449/04 (AvoinTA, 2004­2005): www.centek.fi/avointa