Pirjo Harjanne Opetusnäyte kielididaktiikan dosentuuria varten

Esitys aiheesta: "Pirjo Harjanne Opetusnäyte kielididaktiikan dosentuuria varten "— Esityksen transkriptio:

1 Viestinnällisen kieltenopetuksen haasteita ja mahdollisuuksia nykykoulussa
Pirjo Harjanne Opetusnäyte kielididaktiikan dosentuuria varten Soveltavan kasvatustieteen laitos Helsingin yliopisto

2 Luennon opetuskonteksti, tavoitteet ja sisällys
Opetuskonteksti: * Johdantoluento vieraiden kielten jatko-opiskelijoille syksyn opintojen alkuvaiheessa Tavoitteet: * Johdatelle tarkastelemaan viestinnällisen kieltenopetuksen haasteita ja mahdollisuuksia nykykoulussa teorian ja empiirisen tutkimuksen näkökulmista * Esitellä viestinnälliseen kieltenopetukseen liittyviä keskeisiä käsitteitä Sisällys: Viestinnällisen kieltenopetuksen * teoreettinen perusta * periaatteita ja painotuksia * toteutuminen tutkimuksen valossa Pirjo Harjanne

3 Mitkä sisällöt ja työtavat olivat keskiössä kieltenopetuksessa koulussanne? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia se toi sinulle? Pirjo Harjanne

4 ”Viestinnällinen kieltenopetus on käsite, jota on toistettu mantran tavoin…” (Harjanne & Tella, 2008) Opetussuunnitelmat: OPS 1994; LOPS 2003; POPS 2004 Pirjo Harjanne

5 Harjanne & Tella, 2009 (http://www. lancs. ac
Pirjo Harjanne

6 Viestinnällisen kieltenopetuksen teoreettinen perusta > haasteita ja mahdollisuuksia nykykouluun
Laajentunut käsitys kielididaktiikasta kielestä kielitaidosta kielenoppimisesta kieltenopetuksesta Pirjo Harjanne

7 Viestinnällinen kieltenopetus didaktiikan viitekehyksessä
Kasvatustiede > Didaktiikka: opetus–opiskelu–oppimisprosessia (TSL -process) tutkiva tiede (Uljens, 1997) Kielididaktiikka: - monitieteinen (kielitieteen ainesisältö, teoriat ja käsitykset kielestä, kielitaidosta, kielenoppimisesta, kieltenopetuksesta) - kieltenopettajan ammatillinen tiedetausta (vrt. Kansanen, 1990) (Tella, 1994; Harjanne, 2003a; 2003b; Tella & Harjanne, 2004) Pirjo Harjanne

8 Laajentunut käsitys kielididaktiikasta
OPETUS–oppiminen OPPIMINEN–opetus OPETUS–OPISKELU–OPPIMINEN (Tella & Harjanne, 2004; Harjanne, 2006) Pirjo Harjanne

9 Vieraan kielen didaktinen opetus–opiskelu–oppimisprosessi (Harjanne 2006, Uljensin 1997 hengessä)
Pirjo Harjanne

10 Laajentunut käsitys kielestä
Opetuksen kohde; kieli koodina Välineaine; taitoaine Taito-, tieto- ja kulttuuriaine; valtauttava mediaattori (Tella & Harjanne, 2004) Sosiaalista viestintää ja oppimisen väline (Vygotsky, 1978) Pirjo Harjanne

11 Laajentunut käsitys kielitaidosta
Kielitieto; grammati-kaalinen kielitaito Pragmaattinen, funktionaalinen ja viestintä-strateginen kielitaito Viestinnällinen kulttuurien-välinen kielitaito (Tella & Harjanne, 2004) Holistinen, kompleksinen, viestinnällinen, kulttuurienvälinen, toiminnallinen (CEF 2001) Pirjo Harjanne

12 Viestinnällinen kielitaito (CEF 2001, EVK 2003)
Yleiset valmiudet Deklaratiivinen tieto: yleistieto, sosiokulttuurinen tieto, kulttuurienvälinen tietoisuus Elämänhallintataidot: persoonallisuustekijät, motivaatio, asenteet, arvot… Oppimiskyky: kieli- ja viestintätietoisuus, heuristiset taidot, opiskelu- taidot, yhteistoimintataidot… Taidot ja taitotieto: käytännön, kulttuurienväliset Kielellinen viestintätaito Kielelliset tiedot ja taidot: sanastolliset, kieliopilliset, semanttiset, fonologiset, oikeinkirjoitus, kirjoituksen ääneen luku Pragmaattiset tiedot ja taidot: diskurssikompetenssi, funktionaalinen kompetenssi Sosiolingvistiset tiedot ja taidot: yhteisön kielenkäyttöä koskevat tiedot ja taidot Viestintästrategiat Tuottamis- strategiat Vastaanottamis-strategiat Vuorovaikutus-strategiat Nonverbaali viestintä Pirjo Harjanne

13 Laajentunut käsitys kielenoppimisesta
Kognitiivinen käsitys: sisäinen prosessointi Sosiokulttuurinen lähestymistapa: osallistuminen sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja viestintään (ZPD, scaffolding, affordance) (esim. Anderson, 1980; 1983; 1995; McLaughlin, 1987; Spolsky, 1989) (esim. Vygotsky, 1978; Donato, 2000; Lantolf, 2000; van Lier, 2000; Säljö 2000; Rodgers, 2001) (Harjanne, 2006) Pirjo Harjanne

14 Laajentunut käsitys kieltenopetuksesta
Kielioppi–käännös ”Suljetut metodit”, esim. audio-lingvalismi, drilli-metodiikka Viestinnällinen; kriittinen, metodisesti eklektinen lähestymistapa; kielikasvatus (Tella & Harjanne, 2004) Pirjo Harjanne

15 Viestinnällisen kieltenopetuksen periaatteita ja painotuksia > haasteita ja mahdollisuuksia nykykouluun Viestinnällisen kieltenopetuksen piirteitä (Nunanin 1989a, ; Brownin 2001, 42–44, 69; Richardsin & Rodgersin 2001, 158–173 perustalta). (Harjanne 2006, 80) Pirjo Harjanne

16 Viestinnällisen kieltenopetuksen periaatteita ja painotuksia
Tavoite *Mielekäs autenttinen viestintä *Lähtökohta: oppilaan tarpeet, kokemukset, sisällöt ja toiminta >> oppilaskeskeisyys Viestintä *Viestinnällinen tavoite, yhteys luokkahuoneen ulkopuoliseen elämään *Viestinnällisen kielitaidon kaikkien komponenttien huomioon ottaminen *Kuuntelemisen, puhumisen, lukemisen ja kirjoittamisen integroitu harjoittelu *Pääfokus merkityksessä, toissijaisesti kielen muodossa *Vuorovaikutus, merkitysneuvottelu, riskin ottaminen Oppilas *Yhteistoiminnallinen, vuorovaikutteiseen viestintään osallistuja Opettaja *Mentori, ohjaaja, tarpeiden analysoija, tehtävien järjestäjä, resurssi, palautteen antaja, kannustaja, tutkija, oppija Materiaali *Tehtäväperustainen, autenttinen, viestinnällistä kielenkäyttöä tukeva Pirjo Harjanne

17 Kieltenopetukseen kohdentunut tutkimus > haasteita ja mahdollisuuksia nykykouluun
Viestinnällisen kieltenopetuksen toteutuminen ulkomaisen tutkimuksen valossa: Kieltenopettajat: viestinnällinen kieltenopetus MUTTA Observointitutkimukset: traditionaalinen opettajakeskeinen kieliopin opettaminen vallalla, vähemmän oppilaskeskeistä viestinnällisiin tehtäviin perustuvaa opetusta. (esim. D. Li, 1998; Karavas-Doukas, 1996; Nunan, 1987; Sato & Kleinsasser, 1999, ks. myös Gatbonton & Segalowitz, 2005) Pirjo Harjanne

18 Viestinnällisen kieltenopetuksen toteutuminen Suomessa
Viestinnällisen kieltenopetuksen toteutuminen Suomessa? Vähän tutkimusta. Pirjo Harjanne

19 “Emme me sellaista tee, kun ette kuitenkaan osaa.” 30.11.2009
Pirjo Harjanne

20 etteivät ajat ole muuttuneet.”
“Surullista, etteivät ajat ole muuttuneet.” Pirjo Harjanne

21 “Viestintäkontekstista irralliset, mekaaniset täydennystehtävät eivät didaktisen nykykäsityksen mukaan edistä käytännön kielitaitoa eivätkä oikeat vastaukset niissä ole osoitus taidosta käyttää vierasta kieltä aitoon viestintään.” Pirjo Harjanne

22 Viestinnällisen kieltenopetuksen toteutuminen tutkimuksen valossa
Englanti / Perusopetuksen alaluokat ja yläluokat, lukio: Opettajakeskeisyys Opetus ja opiskelu: irralliset lingvistiset yksiköt Oppilaiden englanninkielinen viestintä minimaalista (Alanen, 2000 ; Hinkkanen & Säde, 2003; Jalkanen & Ruuska, 2007; Nikula, 2007; Turunen, 2007) 60 % suomalaisista englanninopettajista: korkeintaan 50 % opetusajasta englantia, alle 10 % opettajista: vähintään 75 % englantia (The assessment of pupils’ skills in English in eight European countries, 2002) (Ks. myös esim. Reini, 2008; Miettinen, 2009) Pirjo Harjanne

23 The language teacher has two thirds more time
to practice target language than the pupils together during the lessons! (Breen, 2001) Pirjo Harjanne

24 Viestinnällisen kieltenopetuksen toteutuminen tutkimuksen valossa
Draama >> autenttinen viestintä englannin kielellä (Ropponen, 2006) Suullinen harjoittelu yhteistoiminnallisten skeema- ja elaborointitehtävien avulla >> Oppilaskeskeisyys, opettaja mentori Oppilaat aktiivisia ruotsinkieliseen vuorovaikutteiseen viestintään osallistujia, omaehtoinen tuottaminen Keskustelun yhteistoiminnallinen rakentaminen (peer-scaffolding) Fokus merkityksessä (Harjanne, 2006) Pirjo Harjanne

25 KIELO Vieraan kielen opetuksen, opiskelun ja oppimisen tutkimus- ja kehittämishanke (2009–2012)
Tutkimustehtävä: analysoida, kuvata ja tulkita sitä, mitä suomalaisissa kieliluokissa tapahtuu, millä tavoin vieraita kieliä opetetaan ja opiskellaan ja millä perustein. Pirjo Harjanne

26 Viestinnällisen kieltenopetuksen toteutuminen KIELO-tutkimuksen valossa
Opettajien (N=11) englannin käyttö /Perusopetuksen yläluokat ja lukio: Haastattelu: englannin maksimaalinen käyttö Observointi: käytäntö ei vastannut tavoitetta Oppilaat enemmän englantia, jos a) opettaja englantia, b) kehotettiin (Kuoppala, 2009) Pirjo Harjanne

27 Viestinnällisen kieltenopetuksen toteutuminen KIELO-tutkimuksen valossa
Opettajien opetusmuodot, -tyylit ja -strategiat / N=23, kyselytutkimus: Opetusmuoto: opettajakeskeinen, 58 %; oppilaskeskeinen, 42% Opetustyyli: autoritäärinen, 59 %; demokraattinen, 33 % Opetusstrategia: suora ohjeistaminen, 70 % usein; performanssiaktiviteetit, 22 % jatkuvasti, 39 % usein Perustelut: opettajakeskeisyys/ tarve kontrolloida, ei liikaa valtaa oppilaille >> eivät opi; oppilaskeskeisyys: oppilaiden aktivoiminen, osallisuus ja vastuu (Lehtinen, 2009) Pirjo Harjanne

28 Viestinnällisen kieltenopetuksen toteutuminen KIELO-tutkimuksen valossa
Viestinnällisyys ranskan oppikirjojen tehtävissä Suomessa, Ruotsissa ja Kanadassa: Ei-viestinnälliset (49 %) Esiviestinnälliset (37 %) - esim. dialogit, joissa lauseet valmiiksi suomeksi Viestinnälliset (14 %): - pedagogiset / viestintä ohjattua - autenttiset / ei ohjausta (Bergman, Oksanen & Veikkolainen, 2009) Pirjo Harjanne

29 Viestinnällisen kieltenopetuksen toteutuminen KIELO-tutkimuksen valossa
Kolmannen vieraan kielen valintaperusteluja/ Perusopetuksen kahdeksasluokkalaiset (N=42)/ kyselylomake: Yhteenveto toiveista: monipuolinen, kulttuuria ja viestintää sisältävä oppilaskeskeinen opetus >>> hm, siis viestinnällinen kieltenopetus (Keskinen, 2009) Pirjo Harjanne

30 Viestinnällisen kieltenopetuksen toteutuminen tutkimuksen valossa: johtopäätös
Opettajat väittävät käyttävänsä viestinnällistä kieltenopetusta -- ja koulun ulkopuolella tarvitaan yhä enemmän vieraan kielen viestintätaitoa – MUTTA koulussa käytetään vieraiden kielten oppitunneilla paljon suomea ja tukeudutaan traditionaaliseen kieltenopetukseen. Pirjo Harjanne

31 Viestinnällisen kieltenopetuksen haasteita
Opettajan asiantuntemus: puutteita viestinnällisen kieltenopetuksen periaatteiden tuntemisessa >>> vaikea suunnitella viestinnällistä harjoittelua (Brown, 2001) Opettajalle ja/tai oppilaille uusi opetuskonteksti >>> vastustus (Ellis, 2003) Opettajan tottumus: kielioppisääntöjä ja irrallisia sanoja >>> vaikea nähdä viestinnällisten tehtävien edistävän vieraan kielen oppimista (Gatbonton & Segalowitz, 2005) Pirjo Harjanne

32 Viestinnällisen kieltenopetuksen haasteita
Eri toimintasysteemejä: Koulu: keskustelu >>> kielen oppiminen >< Koulun ulkopuolinen maailma: keskustelu >>> sosiaaliset suhteet, viestintä (van Lier, 1988; Ellis, 1994; 2003; Säljö, 2000; 2003) ’Viestinnällinen leikki’ kieliluokassa: oppilaiden unohdettava, missä ovat ja miksi ovat siellä ja uskottava, että oppivat kieltä käyttäessään sitä viestintään (Ellis, 2003) Pirjo Harjanne

33 Viestinnällisen kieltenopetuksen haasteita
Opettajan uskomukset: ”Opettajan pedagoginen toiminta kytkeytyy hänen tieto- ja uskomusperustaansa, johon liittyy keskeisinä käsitteenä opettajan pedagoginen tai didaktinen ajattelu (esim. Kansanen 1999a, 10).” (Harjanne, 2004a) ”Opetukseen liittyy aina opettajan kannanotto aksiologisiin (arvo-oppi), epistemologisiin (tieto-oppi) ja ontologisiin ('oppi olevaisesta') kysymyksiin. Opetusta suuntaa opettajan esiymmärrys, joka sisältää opettajan teoriaan ja käytännön kokemukseen perustuvan tiedon, käsitykset ja uskomukset koskien ihmistä, tietoa, opetusta, opiskelua ja oppimista.” (Harjanne, 2004b) Pirjo Harjanne

34 Kieltenopettajan kognitio (Harjanne & Tella 2008, Borgin 2006 mukaan)
Pirjo Harjanne

35 Viestinnällisen kieltenopetuksen haasteita
Viestinnällinen kieltenopetus >>> minimaalinen viestintä (pidgin-kieli) (Seedhouse 1999) Viestinnällinen kieltenopetus, vähän viikkotunteja >>> viestinnällisen kielitaidon oppiminen? -- Vrt. kielikylpyopetus, tuhansia tunteja opetusta: ei hyvää kieliopillista eikä sosiolingvististä kompetenssia (Sheen, 1994) Koulun joustamattomat rakenteet ja kiinteät oppiainerajat >>> vrt. CLIL (Content and Language Integrated Learning) Pirjo Harjanne

36 Viestinnällisen kieltenopetuksen haasteita
Opettajalle: suullinen kielitaito luokan kontrolli ja oppilaiden kielivirheet Vrt. kielen tarkkuus oppilas- ja opettajakeskeisessä opetuksessa; korjaamisen vaikutus (Brown, 2001) dominoivat ja vetäytyvät oppilaat viestinnällisen kieltenopetuksen väärinymmärtäminen Oppilaalle: puutteellinen kielitaito > ahdistuneisuus vuorovaikutteinen viestintä > riskinottaminen, pelko joutua arvostelluksi, naurunalaiseksi osallistuminen > pelko tulla torjutuksi (Harjanne, 2006) Pirjo Harjanne

37 Viestinnällisen kieltenopetuksen haasteet ovat mahdollisuuksia.
Viestinnällinen kielitaito! Pirjo Harjanne

38 Opetusmateriaali / Jatkokoulutus:
Kysymyksiä, pohdintoja? Opetusmateriaali / Jatkokoulutus: Pirjo Harjanne

39 Luentoon käytettyä kirjallisuutta
Alanen, R. (2000). Kolmannen muodon tapaus: Miten kieliopista puhutaan englannin kielen luokassa. [The case of the third form: How grammar is discussed in English classroom.] Teoksessa P. Kalaja & L. Nieminen (toim.), Kielikoulussa – kieli koulussa (ss. 139–163). AFinLAn vuosikirja, 58. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA. Anderson, J. R. (1983). The architecture of cognition. Cambridge, MA: Harvard University Press. Anderson, J. R. (1993). Rules of the mind. Hillsdale, NJ: Erlbaum. Anderson, J. R. (1995). Learning and memory. An integrated approach. New York: Wiley. Bergman, J., Oksanen, H., & Veikkolainen, K. (2009). Viestinnällisyys ranskan oppikirjojen tehtävissä Suomessa, Ruotsissa ja Kanadassa. Pedagoginen tutkielma. Aineenopettajankoulutus. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Helsingin yliopisto. [Julkaisematon.] Borg, S. (2006). Teacher cognition and language education: Research and practice. London: Continuum. Breen, M. (2001). Navigating the discourse: on what is learned in the language classroom. In Candlin, C. & Mercer, N. (eds.) English language teaching in its social context (pp. 306–322). London: Routledge. Brown, D. H. (2001). Teaching by principles: An interactive approach to language pedagogy. 2nd edition. San Francisco, CA: State University. CEF = Common European framework of reference for languages: Learning, teaching, assessment (2001). Council for Cultural Co-operation. Education Committee. Modern Languages Division, Strasbourg. Council of Europe. Cambridge: Cambridge University Press. Donato, R. (2000). Sociocultural contributions to understanding the foreign and second language classroom. In Lantolf, J. P. (eds.) Sociocultural theory and second language learning (pp. 27–50). Oxford: Oxford University Press. Ellis, R. (2003). Task-based language learning and teaching. Oxford: Oxford University Press. Ellis, R. (2000). Task-based research and language pedagogy. Language Teaching Research 4, 3 , 193–220. Ellis, R. (1994). The study of second language acquisition. Oxford: Oxford University Press. Gatbonton, E., & Segalowitz, N. (2005). Rethinking communicative language teaching: A focus on access to fluency. The Canadian Modern Language Review, 61(3), 325–353. Harjanne, P. (2008). Communicative oral practice in the foreign language classroom—Methodological challenges. In J. Loima (Ed.), Facing the Future—Developing Teacher Education (pp. 111–129). Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press. Harjanne, P. (2007a). Viestinnälliseen tehtävään perustuva kieltenopetus. Teoksessa J. Lavonen (toim.), Tutkimusperustainen opettajankoulutus ja kestävä kehitys, (ss. 521–535). Ainedidaktinen symposiumi Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 286. Harjanne, P. (2007b). Viestinnällisen suullisen harjoittelun toteutuminen kieliluokassa: Tapausesimerkki ruotsin opetuksesta. Teoksessa K. Merenluoto, A. Virta & P. Carpelan (toim.), Opettajankoulutuksen muuttuvat rakenteet, (ss. 433–439). Ainedidaktinen symposiumi Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja B:77. Pirjo Harjanne

40 Harjanne, P. (2006). ”Mut ei tää oo hei midsommarista
Harjanne, P. (2006). ”Mut ei tää oo hei midsommarista!” – ruotsin kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu yhteistoiminnallisten skeema- ja elaborointitehtävien avulla. Helsingin yliopisto. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia Harjanne P. (2005). Kieltenopettaja työnsä tutkijana. Tutkimusmetodologiset affordanssit ja oma polkuni. Teoksessa A. Virta, K. Merenluoto & P. Pöyhönen (toim.), Ainedidaktiikan ja oppimistutkimuksen haasteet opettajankoulutukselle, (ss. 322–331). Ainedidaktinen symposium Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan julkaisuja B:75. Harjanne, P. (2004). Yksi polku opettajasta tutkivaksi opettajaksi – intressinä vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu. Teoksessa J. Loima (toim.), Theoria et Praxis, (ss. 45–61). Viikin normaalikoulun julkaisuja 1. Harjanne, P. (2003a). Suullisen kielitaidon harjoittelu didaktisen opetus–opiskelu–oppimisprosessin viitekehyksessä. Teoksessa V. Meisalo (toim.), Aineenopettajakoulutuksen vaihtoehdot ja tutkimus 2002, (ss. 421–435). Helsinki: Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia Harjanne, P. (2003b). Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu pedagogisena toimintana. Teoksessa H. Sinevaara-Niskanen & R. Rajala (toim.), Kasvatuksen yhteisöt - uupumusta, häirintää vai yhteisöllistä kasvua? Lapin yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 2. Harjanne, P., & Tella, S. (In print). Investigating Methodological Reality in Finnish Foreign Language Classrooms: Revisiting the KIELO Project’s Rationale and Research. In R. Kantelinen & P. Pollari (Eds.), Language Education And Lifelong Learning (pp. 135–154). University of Joensuu. Harjanne, P., & Tella, S. (Painossa). Vieraiden kielten opetus Suomessa – nykytilanteen tarkastelua: KIELO-tutkimushankkeen taustaa ja teoriaa. Teoksessa E. Ropo & H. Silfverberg (toim.), Pelit, opetussuunnitelma ja ainedidaktiikka. Ainedidaktinen symposiumi Tampereella. Tampereen yliopisto. Harjanne, P., & Tella, S. (2008a). Strong signals in foreign language education, with a view to future visions. In S. Tella (Ed.), From Brawn to Brain: Strong Signals in Foreign Language Education. Proceedings of the ViKiPeda-2007 Conference in Helsinki, May 21–22, 2007 (pp. 55–84). University of Helsinki. Department of Applied Sciences of Education. Research Report Harjanne, P., & Tella, S. (2008b). Vieraiden kielten opetuksen didaktisia, yhteiskunnallisia ja metodologisia lähtökohtia – tutkimushankkeen teoreettisen taustan kehittelyä. Teoksessa A. Kallioniemi (toim.), Uudistuva ja kehittyvä ainedidaktiikka: Ainedidaktinen symposiumi Helsingissä. Osa 2 (ss. 737–750). Helsingin yliopisto. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia Harjanne, P. & Tella, S. (2007a). Foreign Language Didactics, Foreign Language Teaching and Transdisciplinary Affordances. In A. Koskensalo, J. Smeds, P. Kaikkonen & V. Kohonen (Eds.), Foreign languages and multicultural perspectives in the European context; Fremdsprachen und multikulturelle Perspektiven im europäischen Kontext, (pp. 197–225). Dichtung – Wahrheit – Sprache. Berlin: Lit-Verlag. Harjanne, P. & Tella, S. (2007b). Task-Based Language Teaching: Challenging Emphases. Poster presentation at 2nd International Conference on Task-Based Language Teaching. 20.– Honolulu, USA. Hinkkanen, H.-M., & Säde, A.-M. (2003). Puhutaanko kielestä vai kielellä? Tapaustutkimus englannin kielen tunnilla käytetyn kielen kohteista, sisällöistä ja merkityksistä. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Opettajankoulutuslaitos. Jyväskylän yliopisto. Pirjo Harjanne

41 Jalkanen, L., & Ruuska, J. (2007). Affektiiviset tekijät vieraan kielen opiskelussa: Tapaustutkimus alakoulun englannin tunneista oppilaiden kokemana. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Opettajankoulutuslaitos. Jyväskylän yliopisto. Kansanen, P., Tirri, K., Meri, M., Krokfors, L., Husu, J. & Jyrhämä, R. (2000). Teachers´ pedagogical thinking. Theoretical landscapes, practical challenges. New York: Peter Lang Publishing. Kansanen, P. (1999a). Mitä on didaktiikka? Teoksessa Kansanen, P. & Husu, J. (toim.) Opetuksen tutkimuksen suuntaviivoja, (ss. 5–16). Tutkimuksia 203. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Kansanen, P. (1993). An outline for a model of teachers` pedagogical thinking. In Kansanen, P. (ed.) Discussions on some educational issues IV (pp. 51–65). Research report 121. Helsinki: University of Helsinki, Department of Teacher education. Kansanen, P. (1991). Pedagogical Thinking: the basic problem of teacher education. European Journal of education, 26(3), 251–260. Kansanen, P. (1990). Didaktiikan tiedetausta. Kasvatuksen teoriaa didaktiikan näkökulmasta. Helsinki: Yliopistopaino. Karavas-Doukas, E. (1996). Using attitude scales to investigate teachers' attitudes to the communicative approach. ELT Journal, 50, 187–198. Keskinen, N. (2009). Peruskoululaisten käsityksiä kolmannen kielen valinnasta. Pedagoginen tutkielma. Aineenopettajankoulutus. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Helsingin yliopisto. [Julkaisematon.] Kuoppala, M.-K. (2009). English, please – Kohdekieli ja äidinkieli opettajan käyttämänä englannin oppitunnilla. Tapaustutkimus Helsingin yliopiston normaalikouluissa. Pedagoginen tutkielma. Aineenopettajankoulutus. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Helsingin yliopisto. [Julkaisematon.] Lantolf, J. (2000a). Introducing sociocultural theory. In Lantolf, J. (ed.) Sociocultural theory and second language learning (pp. 1–26). Oxford: Oxford University Press. Lantolf, J. (2000b). Second language learning as a mediated process. Language Teaching, 33, 79–96. Lehtinen, J. (2009). Perusopetuksen kieltenopettajien suosimat opetusmuodot, -tyylit ja -strategiat oppitunnilla. Pedagoginen tutkielma. Aineenopettajankoulutus. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Helsingin yliopisto. [Julkaisematon.] Li, D. (1998). It's always more difficult than you plan and imagine: Teachers' perceived difficulties in introducing the communicative approach in South Korea. TESOL Quarterly, 32, 677–703. LOPS (1994) = Lukion opetussuunnitelman perusteet Helsinki: Opetushallitus. LOPS (2003) = Lukion opetussuunnitelman perusteet Helsinki: Opetushallitus. McLaughlin, B. (1987). Theories of Second-Language Learning. London: Edward Arnold. Nikula, T. (2007). The IRF pattern and space for interaction: Comparing CLIL and EFL classrooms. In C. Dalton-Puffer & U. Smit (Eds.), Empirical Perspectives on CLIL Classroom Discourse (pp. 179–204). Frankfurt am Main: Peter Lang. Nunan, D. (1987). Communicative language teaching: making it work. English Language Teaching Journal 41, 136–145. Nunan, D. (1988). The learner-centred curriculum. Cambridge: Cambridge UniversityPress. Pirjo Harjanne

42 Nunan, D. (1989). Designing tasks for the communicative classroom
Nunan, D. (1989). Designing tasks for the communicative classroom. Cambridge: Cambridge University Press. Ohta, A. S. (2000). Rethinking interaction in SLA: Developmentally appropriate assistance in the zone of proximal development and the aqcuisition of L2 grammar. Teoksessa Lantolf, J. P. (Ed.), Sociocultural theory and second language learning (pp. 51–78). Oxford: Oxford University Press. Pinnell, G. & Jaggar, A. (2003). Oral language: speaking and listening in elementary classrooms. In Flood, J., Lapp, D., Squire, J. & Jensen, J. (eds.) Handbook of Research on Teaching the English Language Arts (pp. 881–913). 2nd ed. Mahwah, NJ: Erlbaum. POPS (1994) = Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet Helsinki: Opetushallitus. POPS (2004)= Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Helsinki: Opetushallitus. Reini, J. (2008). The Functions of Teachers’ Language Choice and Code-switching in EFL Classroom Discourse. A Pro Gradu Thesis in English. Department of Languages. University of Jyväskylä. Richards, J., & Rodgers, T. (2001). Approaches and methods in language teaching. 2nd ed. Cambridge: Cambridge University Press. Rodgers, T. (2001). Language Teaching Methodology. (Noudettu ) Ropponen, M. (2006). Draama alakoulun kommunikatiivisessa englanninopetuksessa. Pro gradu thesis. Department of teacher education. University of Jyväskylä. Sato, K., & Kleinsasser, R. C. (1999). Communicative language teaching (CLT): Practical understandings. Modern Language Journal, 83, 494–517. Seedhouse, P. (1999). Task-based interaction. ELT Journal 55, 149–156. Sfard, A. (1998). On two metaphors for learning and the dangers of choosing just one. Educational Researcher 27, 4–13. Sheen, R. (1994). A critical analysis of the advocacy of the task-based syllabus. TESOL Quarterly 28, 127–157. Skehan, P. (1998a). A cognitive approach to language learning. Oxford: Oxford University Press. Skehan, P. (1998b). Task-based instruction. Annual Review of Applied Linguistics 18, 268–286. Spolsky, B. (1989). Conditions for second language learning. Introduction to ageneral theory. Oxford: Oxford University Press. Säljö, R. (2000). Lärande i praktiken. Ett sociokulturellt perspektiv. Stockholm: Prisma. Tella, S. (1999). Teaching Through a Foreign Language Revisited: From Tool to Empowering Mediator. In Tella, S., Räsänen, A. & Vähäpassi, A. (eds.) Teaching Through a Foreign Language: From Tool to Empowering Mediator (pp. 26–31). An Evaluation of 15 Finnish Polytechnic and University Level Programmes, with a Special View to Language and Communica­tion. Publications of Higher education Evaluation Council 5. Helsinki: edita. [ Tella, S. & Harjanne, P. (2007). Can We Afford Any More Affordances? Foreign Language Education Specific Reflections. Teoksessa K. Merenluoto, A. Virta & P. Carpelan (toim.), Opettajankoulutuksen muuttuvat rakenteet, (ss. 500–506). Ainedidaktinen symposiumi Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja B:77. Tella, S. & Harjanne, P. (2004a). Kielididaktiikan nykypainotuksia. Didacta Varia 9 (2), 25–52. Pirjo Harjanne

43 Tella, S. & Harjanne, P. (2004b). Vieraiden kielten didaktiikka, opetus–opiskelu–oppimisprosessi ja kieltenopetus. Teoksessa S. Ahonen & A. Siikaniva (toim.), Eurooppalainen ulottuvuus, (ss. 444–463). Ainedidaktinen symposiumi Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 252. The assessment of pupils' skills in English in eight European countries (2002). A European Project commissioned by The European network of policy makers for the evaluation of education systems. (Edited by Gérard Bonnet.) Retrieved April 18, 2009, from Thompson, G. (1996). Some misconceptions about communicative language teaching. ELT Journal, 50, 9–15. Turunen, N. (2007). The nature of EFL conversation in classroom and net-based learning environment. Pro gradu thesis. Department of languages. University of Jyväskylä. Uljens, M. (1997). School didactics and learning: A school didactic model framing an analysis of pedagogical implications of learning theory. Hove: Psychology Press. van Lier, L. (2000). From input to affordance: Social-interactive learning from an ecological perspective. In Lantolf, J. P. (ed.), Sociocultural theory and second language learning (pp. 245–259). Oxford: Oxford University Press. van Lier, L. (1988). The classroom and the language learner: Ethnography and second- language classroom research. London: Longman. Vygotsky, L. S. (1978). Mind in Society: The Development of Higher Psychological Processes. Cambridge, Mass.: Harvard University Press. Vygotsky, L. S. (1982). Ajattelu ja kieli. Espoo: Weilin & Göös. Pirjo Harjanne