05.02. 2002 Kenttätyökurssi, Kevät 2002 Kurssin tarkoitus on antaa perustiedot ja osin perustaidot arkeologisten kenttätöiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Esitys aiheesta: "05.02. 2002 Kenttätyökurssi, Kevät 2002 Kurssin tarkoitus on antaa perustiedot ja osin perustaidot arkeologisten kenttätöiden suunnitteluun ja toteuttamiseen."— Esityksen transkriptio:

1 05.02. 2002 Kenttätyökurssi, Kevät 2002 Kurssin tarkoitus on antaa perustiedot ja osin perustaidot arkeologisten kenttätöiden suunnitteluun ja toteuttamiseen Pääpaino kaivauksessa, koska valmistaa opetuskaivaukseen osallistumiseen, mutta inventoinnista puhutaan my`s 10 luentoa, joiden aikana tehdään joitain harjoituksia, keväämmällä vaaitus- ja takymetriharjoitukset erikseen

2 05.02. 2002 Miksi kenttätöitä? Kaiken tutkimuksen perusta: hankitaan uutta materiaalia yksittäisistä kohteista ja laajemmista alueista = kaivaus ja inventointi Palvelee hallintoa, suojelua ja tutkimusta Vastuu suuri: kaivaus tuhoaa kohteensa, l`ytym@tt`m@t kohteet tuhoutuvat maankäytössä Tuloksena tutkimusraportti: ilman dokumenttia hukkaan heitetty@ rahaa ja aikaa! Raportti pohjana muulle tutkimukselle: dokumentaatiota ei tehd@ itselle vaan muille! Taustalla jonkinlainen kysymyksenasettelu, mutta se ei saa m@@r@t@: dokumentoitava my`s se mik@ ei vastaa suoraan kysymykseen

3 05.02. 2002 Kenttätöiden historiaa Kautta aikojen maata kaivettaessa l`ytynyt esineit@, joille annettu erilaisia merkityksi@ Renessanssin my`t@ erityisesti antiikin taiteen arvostus johti taide- esineiden ker@ilyyn ja sit@ kautta niiden etsimiseen Pohjoismaissa kiinnostivat aarrel`yd`t jalometallien lähteenä Molemmat johtivat suojelulains@@d@nn`n ja museoiden syntymiseen, mik@ ei kuitenkaan suojannut muinaisj@@nn`ksi@ ry`st`kaivaumiselta Jo varhaisessa vaiheessa dokumentaatio: tekstit erityisesti, pienesineet, jonkin verran muinaisj@@nn`ksi@

4 05.02. 2002 Valistuksen aika ja tutkimuksen synty Tieteellisen kaivauksen alku Pompejin ja Herculaneumin l`ytymisen my`t@: ymm@rrettiin ett@ materiaalisen kulttuurin tutkimuksella saatettiin saada uutta tietoa menneisyydest@ Tutkimuksen taustalle siis my`s kysymyksenasettelu eik@ vain halu l`yt@@ kauniita esineit@ Suomessa vain v@h@n kirjallisia l@hteit@ menneisyyden tutkimukseen, joten arkeologia ollut aina t@rke@ l@hde Kuvausten lis@ksi kaivauksia: Pohjanmaalla papisto teki pit@j@nkuvauksia Porthanin ohjeiden mukaan ja kaivoi r`ykki`it@ menetelmänä työmies ja lapio/hakku, kuvallisen ja kirjallisen dokumentoinnin merkitys melko v@h@inen

5 05.02. 2002 1800-luku: suuret kaivaukset 1800-luvun loppupuolella varsinainen suurten kaivausprojektien buumi: Troija, Olympia, Mykene, Tiryns Etsittiin kirjallisista l@hteist@ tunnettuja paikkoja (Schliemann): tiedon hankinta Stratigrafiset kohteet: kaupunkikaivaukset ja paleoliittiset luolat, dokumentaation kehitys, kartoitus, mittaus, valokuvaus, rekonstruktiot (Pitt-Rivers, Petrie) Suomessa ensimm@inen julkaistu kaivaus Janakkalan Vanaantaassa 1860-luvulla, paljon tutkimuksia vuosisadan lopulla Metodeja lainataan muista tieteist@: maantieteellinen kartoitus, maanmittauksesta korkeusmittaus, geologiasta stratigrafian periaatteet jne.

6 05.02. 2002 Konteksti ja stratigrafia 1900-luvun alkupuolella paino vertikaalistraigrafiassa: profiili kertoo kaiken 1970-luvulla Edward C. Harris luo arkeologisen stratigrafian perusteet ja yksikk`kaivauksen: horisontaali JA vertikaali L`yt`jen ja rakenteiden kontekstien merkitys kasvaa: katsotaan koko muinaisj@@nn`st@, ei vain sen osia Luonnontieteellisten menetelmien mukaantulo: siitep`lyt, kasvin j@@nteet, radiohiiliajoitus, fosfaattikartoitus jne. Erikoistuminen: varsinkin suurilla kaivauksilla kaivaus ja l`yt`jen tutkimus tiukasti erill@@n 1990-luvun lopulla kentt@ty`n teoretisointi: Hodderilla “reflexive method”

7 05.02. 2002 Vielä inventoinnin lähihistoriaa... Suomen Muinaismuistoyhdistys 1800-luvun lopulla l@hetti stipendiaatteja maakuntiin inventointia ja kaivauksia varten Varsinkin II maailmansodan j@lkeen suosittu tutkimusmenetelm@: suojelu ja tutkimus yhdess@, ei vaadi yht@ suuria resursseja kuin kaivaus Suomessa edelleen p@@asiassa perusinventointeja: mies ja kunta Muualla pienempien alueiden tehoinventointeja isommilla ryhmill@ Katse yksitt@isist@ kohteista alueellisiin kokonaisuuksiin Kentt@ty`n ohella ilmavalo- ja satelliittikuvat, GPS, geoprospektointi, GIS

8 05.02. 2002 Yhdistykset, ty ` v @ enopistot Muut Mikroliitti, Muuritutkimus Yksityiset yritykset Paikalliset intressit Paikallismuseot Tutkimus ja opetus Yliopistot Delegoitu MV:n teht @ vi @ Maakuntamuseot Marianna Niukkanen Arkeologiasta vastaa Huolehtivat omista alueistaan Aluevalvojat (7) Historiallinen aika Rakennushistorian osasto Esihistorialliset j @@ nn ` kset Arkeologian osasto Museovirasto: antaa luvat ja valvoo M@@r@@ puitteet Muinaismuistolaki: Kentt @ t ` iden hallinto Yhdistykset, ty ` v @ enopistot Muut Mikroliitti, Muuritutkimus Yksityiset yritykset Paikalliset intressit Paikallismuseot Tutkimus ja opetus Yliopistot Delegoitu MV:n teht @ vi @ Maakuntamuseot Marianna Niukkanen Arkeologiasta vastaa Huolehtivat omista alueistaan Aluevalvojat (7) Historiallinen aika Rakennushistorian osasto Esihistorialliset j @@ nn ` kset Arkeologian osasto Museovirasto: antaa luvat ja valvoo m@@r@@ puitteet Muinaismuistolaki:

9 05.02. 2002 Erilaisia kenttätöitä Kajotako vai eik`? Irtol`yt`/hajal`yt`: esine, joka on l`ytynyt vahingossa, ilmoitettu museoon tai Museovirastoon, l`yt`tiedot kysymyslehdell@ Tarkastus: todetaan muinaisj@@nn`ksen olemassaolo ja kunto Inventointi: monia eri tyyppej@ Kaivaus: koekaivaus, tutkimuskaivauspelastuskaivaus, ty`llist@miskaivaus