Lapset ja nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina: osoittimien nykytila Janne Kivivuori Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Kriminologinen yksikkö Lasten hyvinvointitiedon.

Esitys aiheesta: "Lapset ja nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina: osoittimien nykytila Janne Kivivuori Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Kriminologinen yksikkö Lasten hyvinvointitiedon."— Esityksen transkriptio:

1 Lapset ja nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina: osoittimien nykytila Janne Kivivuori Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Kriminologinen yksikkö Lasten hyvinvointitiedon foorumi 12.2.2008

2 Esityksen sisältö  Tässä esityksessä kuvataan tietolähteitä, joiden avulla voidaan kuvata  Lapsiin/nuoriin kohdistuvaa rikollisuutta  Lasten/nuorten tekemää rikollisuutta  Painopiste on osoitinjärjestelmissä, jotka mahdollistavat laaja-alaisesti rikollisuuskehityksen seuraamisen (esityksen ulkopuolelle jäävät siten esim. alkoholi- ja huumekyselyt).  Esityksessä ei esitetä sisällöllisiä tietoja siitä, millainen kehitys on ollut  Sisällöllistä tietoa löytyy esim. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuista ja verkkosivuilta

3 Keskeiset osoittimet  Viranomaistilastoihin perustuvat osoittimet (ilmirikollisuus)  Poliisitilasto  Terveystilasto (hoitoilmoitusrekisteri)  RTST-rekisteri  Henkirikollisuuden seurantajärjestelmä  Kyselytutkimuksiin perustuvat osoittimet (kokonaisrikollisuus)  Itse ilmoitetun rikollisuuden tutkimukseen perustuvat osoittimet  Uhritutkimukseen perustuvat osoittimet

4 Poliisi- ja terveystilasto  Julkaistavat poliisitilastot sisältävät tiedon selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen iästä karkealla jaottelulla (alle 15 v., 15-17 v., 18-20 v., 21+ v.)  Julkaistavat poliisitilastot eivät sisällä tietoja uhrin iästä  Hoitoilmoitusrekisteristä saadaan tietoja väkivallan uhreista niiltä osin kuin väkivalta on johtanut vuodeosastohoitoon (erityisesti pitkän aikavälin seurannassa ongelmana hoitokäytäntöjen muutos)

5 Rikosten teonpiirteiden seuranta- ja tutkimusrekisteri (RTST-rekisteri)  OPTL:n tietokanta, joka perustuu poliisin rikosilmoitusjärjestelmään kirjattuihin tietoihin  Mahdollistaa rikosten teonpiirteiden seurannan ja tutkimuksen tarkemmalla tasolla kuin julkiset virallistilastot  Mahdollistaa sekä tekijä- että uhripohjaiset analyysit  Kattaa lähinnä väkivaltarikokset  Laajennetaan tulevaisuudessa muihin rikoslajeihin

6 Henkirikollisuuden seurantajärjestelmä 2002-  Yhteishanke: OPTL, PAKK, SM  Rajaus kuolemaan johtaneeseen väkivaltaan  Tutkinnanjohtajat täyttävät tietolomakkeen jokaisesta surmatusta  Tavoitteena perusseuranta, perustutkimus ja rikoksentorjuntaa tukeva tietokanta  Sisältää tiedot myös nuorten tekemistä ja lapsiin/nuoriin kohdistuneista henkirikoksista

7 Miksi virallistilastot eivät riitä?  Viranomaistilastot sisältävät vain viranomaisten tietoon tulleet rikokset  Useat tekijät vaikuttavat tietoon tuloon: väestön ilmoitusalttius, poliisin kontrollitoiminnan teho ja kohdentaminen, rekisteröintialttius ja tekniikan muutokset  Esim. väkivallan ilmoitusalttius nousi voimakkaasti 1980- ja 1990-luvuilla  Lasten ja nuorten alttius ilmoittaa rikoksia poliisille alhaisempaa kuin aikuisten  Siksi lapsiin/nuoriin kohdistuvan ja lasten/nuorten tekemän rikollisuuden seurannassa kokonaisrikollisuustutkimus on erityisen tärkeää

8 Keskeiset kokonaisrikollisuuden osoittimet  Kutsuntatutkimukset (OPTL, 1962-)  Kansalliset uhritutkimukset (OPTL, 1980-)  Kansainväliset nuorisorikollisuuskyselyt (OPTL, 1992-)  Nuorisorikollisuuskyselyt (OPTL, 1995-)  Kouluterveyskyselyt (STAKES, 2000-)  Lapsiuhritutkimus (PAKK & OPTL, 2008-)

9 1. Kutsuntatutkimukset 1962-  Kohderyhmä: kutsuntaikäiset miehet (18-vuotiaat)  Sisältää kysymyksiä tehdyistä rikoksista ja rikosuhrikokemuksista  Mittaukset: 1962 ja 2006  Alueellinen kohdennus: Helsinki  Tavoitteena kehittää nuorten miesten kokonaisrikollisuuden osoitinjärjestelmä seurantaan ja perustutkimukseen  Jatkossa 4-5 vuoden välein, mikäli Puolustusvoimat myöntää luvan; mahdollinen alueellinen laajennus  Toteutus ja rahoitus: OPTL

10 2. Kansalliset uhritutkimukset 1980-  Kohderyhmä: 15 vuotta täyttäneet  Väestön rikosuhrikokemukset  Otos mahdollistaa 15-19-vuotiaiden rikosuhrikokemusten erillistarkastelun  Mittaukset: kuudesti 1980-2006  Alueellinen kohdennus: koko maa  Tärkein kansallinen kokonaisrikollisuuden osoitin  Jatkossa 3 vuoden välein (seuraava 2009), jos rahoitusta on  Toteutus: OPTL, KTL, PAKK, rahoitus: OM, SM, STM ja pienempiä eriä muualta

11 3. Kansainväliset nuorisorikollisuuskyselyt 1992-  Kohderyhmä: yläasteikäiset nuoret  Sisältää kysymyksiä tehdyistä rikoksista  Mittaukset: 1992 ja 2006  Alueellinen kohdennus: Helsinki  Nuorten kokonaisrikollisuuden osoitinjärjestelmä, joka mahdollistaa kansainvälisen vertailun  Jatkossa 4-5 vuoden välein, osin riippuen kansainvälisestä hanketilanteesta  Toteutus Suomessa: OPTL

12 4. Nuorisorikollisuuskyselyt 1995-  Kohderyhmä: 15-16-vuotiaat (9. luokkataso)  Sisältää kysymyksiä tehdyistä rikoksista, jonkin verran myös rikosuhrikokemuksista  Mittaukset: viidesti 1995-2004  Alueellinen kohdennus: koko maa  Nuorten kokonaisrikollisuuden osoitinjärjestelmä, joka mahdollistaa myös teonpiirteiden ja kontrollitehon seurannan  Seuraava mittaus 2008, tavoitteena neljän vuoden mittausväli  Toteutus: OPTL, rahoitus: OPTL ja OPM

13 5. Kouluterveyskyselyt 2000-  STAKES:in kouluterveyskyselyyn liitettiin vuonna 2000 kysymyksiä eräiden rikosten tekemisestä ja niiden uhriksi joutumisesta  Mittaukset: 2000 alkaen vuosittain  Alueellinen kohdennus: koko maa  Kouluterveyskyselyn rikekysymykset otettiin Nuorisorikollisuuskyselyn lomakkeesta (vertailumahdollisuus)  Suuri otoskoko mahdollistaa alueellisia analyyseja

14 6. Lapsiuhritutkimus 2008-  Kohderyhmä: 6. ja 9. luokkatason oppilaat  Sisältää kysymyksiä rikosten uhriksi joutumisesta, mukaan lukien kiusaaminen, seksuaalinen häirintä ja väkivalta  Mittaus: 2008 (kuritus- ja seksuaalisen väkivallan osalta vertailumahdollisuus Lastensuojelun keskusliiton vuonna 1988 tekemään kyselyyn)  Alueellinen kohdennus: koko maa  Tavoitteena kehittää uhritutkimusmenetelmään nojaava lapsiuhritutkimus seurantaan ja perustutkimukseen  Jatkossa 4-5 vuoden välein?  Päätoteuttaja: PAKK, päärahoittaja: SM (tutkimuksen raportoinnissa mukana myös OPTL, siltä osin rahoitus OM).

15 Kokonaisrikollisuuden osoittimien nykytilasta  Osoitinjärjestelmät ovat välttämättömiä, jos lapsiin/nuoriin kohdistuvasta ja lasten/nuorten tekemästä rikollisuudesta ja sen kehityksestä halutaan oikeasuhtainen kuva  Osoitinjärjestelmien tuottamat aineistot ovat osa kansallista tutkimusinfrastruktuuria  Ongelmana on osoittimien rahoituspohjan horjuvuus tai puuttuminen  Esim. mittausvälien vaihtelu johtuu rahoitusongelmasta

16 Kuluneen vuoden aikana teon tehneitä, % 15-16-vuotiaista. Lähde: OPTL, Nuorisorikollisuuskyselyt 1995-2004