Learning and Educational Technology Research Unit Yhteisöllinen opettajuus OOSA-opintojakso, luento 8.1.2014 Niina Impiö Oppimisen.

Esitys aiheesta: "Learning and Educational Technology Research Unit Yhteisöllinen opettajuus OOSA-opintojakso, luento 8.1.2014 Niina Impiö Oppimisen."— Esityksen transkriptio:

1 Learning and Educational Technology Research Unit niina.impio@oulu.fi Yhteisöllinen opettajuus OOSA-opintojakso, luento 8.1.2014 Niina Impiö Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

2 Learning and Educational Technology Research Unit niina.impio@oulu.fi Sisältö 1)Opettajan oppiminen, asiantuntijuus ja yhteisöllisyys 2)Yhteisöllisyys opettajan työssä 3)Yhteisöllisten työskentelytaitojen oppiminen

3 Learning and Educational Technology Research Unit niina.impio@oulu.fi Pohdi luennon aikana Miksi yhteistyön tekemistä tarvitaan opettajan työssä? Miten voit kehittää valmiuksiasi työskennellä yhteisöllisesti? Miten voit opettajana edistää yhteistyön tekemistä kouluyhteisössä?

4 Learning and Educational Technology Research Unit niina.impio@oulu.fi Opettajuuden muutos ja yhteisöllisyys Opettajat kohtaavat työssään jatkuvia paineita kehittää toimintatapojaan ja opetustaan –Opettajan ohjauksellinen rooli (esim. itsesäätöisten ja yhteisöllisten oppimisprosessien tukeminen) –Teknologian opetuskäyttö –Yhä monimuotoisemmat oppimisympäristöt Muutoksissa selviäminen edellyttää muutoksia –opettajien tiedoissa ja taidoissa, –uskomuksissa ja asenteissa, –emootioissa sekä –opetustyön käytänteissä (Bakkenes, Vermunt & Wubbels, 2010)

5 Learning and Educational Technology Research Unit niina.impio@oulu.fi Muutoksissa unohdetaan usein, että myös opettajalla pitää olla aikaa uuden oppimiselle (esim. Lieberman & Pointer Mace, 2008) Opettajan työssä on tarve jatkuvalle ammatilliselle kehittymiselle Ammatillinen kehittyminen mahdollistuu usein yhteistyön tekemisen kautta (Barab & Squire, 2002; Barab, Makinster & Scheckler, 2003; Goddard, Hoy & Woolfolk Hoy, 2004 Yuen, Law & Wong, 2003; Putman & Borko, 2000; Sahlberg & Boce, 2010; Shulman & Shulman, 2004)

6 LET.OULU.FILET.OULU.FI niina.impio@oulu.finiina.impio@oulu.fi Learning and Educational Technology Research Unit Opettaja adaptiivisena asiantuntijana (Crawford, Schlager, Toyama, Riel & Vahey, 2005) Valmiutta oppia uusissa oppimistilanteissa ja konteksteissa Pyrkimystä rutiinitoiminnoista uusiin ja luoviin toimintamalleihin ja ratkaisuihin Uusien oppimisteoreettisten käsitysten soveltaminen opetuksen käytäntöihin Uudenlaisten pedagogisten menetelmien kehittäminen Ulkopuolisten resurssien hyödyntäminen Merkityksellistä on –Olla kiinnostunut uusista tilanteista, tehtävistä ja ongelmista –Avoimuus uuden oppimiselle

7 Learning and Educational Technology Research Unit niina.impio@oulu.fi Opettajan asiantuntijuuden osa-alueet Teoreettinen tieto substanssitieto + kasvatustieteellinen tieto = pedagoginen sisältötieto Käytännöllinen ja kokemuksellinen tieto opetustaidot, oppimisen ohjaamisen taidot, hiljainen tieto Itsesäätelytieto metakognitiiviset taidot reflektiivisyys oman toiminnan ohjaaminen ja arviointi Yhteisölliset työskentelytaidot yhteisölliset työskentelytaidot, verkostoituminen jaettu asiantuntijuus yhteisöllinen tiedonrakentelu Teknologian soveltamisen taidot Sovellukset, oppimisympäristöt (esim. Barab, Kling & Gray 2003; Tynjälä, 2004)

8 Learning and Educational Technology Research Unit niina.impio@oulu.fi Pohdi Miten opettaja oppii työssään? o omien ja toisten kokemusten kautta o vuorovaikutuksessa o hyödyntämällä ulkopuolisia resursseja o reflektoimalla omia opetuskäytäntöjään (Kwakman 2003, Lohma & Woolf 2001, Van Eekelen et al. 2005)

9 The change environment The interconnected model of teacher professional growth (Clarke & Hollingsworth, 2002) Enactment (implement) Reflection External source of information or stimulus Knowledge Beliefs Attitudes Professional experimen- tation Salient outcomes External domain Personal domain Domain of practice Domain of consequence Opettajan oppimisprosessi

10 Learning and Educational Technology Research Unit niina.impio@oulu.fi Yhteisöllinen oppiminen Yhteisöllinen oppiminen (collaborative learning) on työskentelymuoto, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on yhteinen tehtävä ja tavoite ja jossa pyritään jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. (Crook, 2000; Dillenbourg, 2002)

11 Learning and Educational Technology Research Unit niina.impio@oulu.fi Yhteisöllinen työskentely käynnistää tehokkaita oppimisen mekanismeja. Kysyminen, selittäminen, argumentointi, neuvottelu Palautteen antaminen, palautteen vastaanottaminen Tiedon jakaminen, jaettu asiantuntijuus, omien käsitysten arvioiminen Toisten toimintastrategioiden seuraaminen (esim. Dillenbourg, 1999; Roschelle & Teasley, 1995)

12 niina.impio@oulu.fi Learning and Educational Technology Research Unit Miten yhteisöllinen työskentely mahdollistuu?

13 Formaalit ja informaalit tilanteet Koulutukset ja seminaarit 73 % Spontaanit keskustelut 67 % Opettajakokoukset 30% Henkilökohtainen kiinnostus Oma aktiivisuus 42% Henkilökohtaiset verkostot 33% Yhteisöllisen työskentelyn tuki Yhteistyön vaativuus 45% Johdon tuki 45 % E1 E2 E3 (Impiö, N. 2009; Impiö, N. & Hyvönen, P. 2010) Merkityksellisiä ovat –Yhteistyölle tarjoutuvat tilanteet –Henkilökohtainen kiinnostuneisuus –Aikaisemmat kokemukset –Johdon tuki

14 Learning and Educational Technology Research Unit Yhteistyön tekemisen tasot opettajan työssä (esim. Little, 1990; Rosenholtz, 1989; Impiö, 2009) TASO 1: Kokemusten jakamista –Spontaania –Opettajanhuoneessa, kahvitauolla, verkkokeskusteluissa TASO 2: Suunnitelmien ja toteutusten kommentointia, pedagogisten ratkaisujen kommentointia –Toisen opetuksen kriittinen tarkastelu (esim. luokkahuoneessa, verkkoympäristöissä) TASO 3: Materiaalien vaihtoa ja opetusmenetelmällisten ideoiden jakamista –Säännöllistä ja tavoitteellista –Asiantuntijuuden jakamista osana päivittäistä opetustyötä –Parhaimmillaan johtaa laajaan ja tavoitteelliseen opetuksen suunnitteluun (opetussuunnitelma, oman työyhteisön kehittäminen jne.) TASO 4: Yhteisöllistä ongelmanratkaisua –Tavoitteellista toimintaa –Pedagogisia innovaatioita –Kollektiivinen sitoutuminen ja vastuu

15 (Ilomäki & Lakkala, 2005) 5

16 Learning and Educational Technology Research Unit niina.impio@oulu.fi Erilaisia opetuskulttuureita Individualistinen –työskentelyä toisistaan erillään Kollaboratiivinen yhteistyö –opetussuunnitelmien kehittämistyö, päivittäinen opetuksen suunnittelu ja toteutus, spontaania Teennäinen kollaboraatio –ulkoaohjattua, pakotettua, virallista Balkanisaatio –opettajat erillisissä ryhmissä, saman aineen opettajat Liikkuva mosaiikki –ei pysyviä, ainerajat ylittäviä, kehittämishankkeita, uudenlaisia ratkaisuja (Hargreaves,1994)

17 Kaisto, Hämäläinen & Järvelä. (2007) http://herkules.oulu.fi/isbn9789514286780/ Esimerkki 1

18 Kaisto, Hämäläinen & Järvelä. (2007) http://herkules.oulu.fi/isbn9789514286780/ Esimerkki 2 Esimerkki 3

19 niina.impio@oulu.fi Learning and Educational Technology Research Unit Tilat – yhteisöllistä työskentelyä mahdollistamassa tai hidastamassa

20 niina.impio@oulu.fi Learning and Educational Technology Research Unit Miten yhteisöllisiä työskentelytaitoja voidaan oppia?

21 Learning and Educational Technology Research Unit niina.impio@oulu.fi Tutkimuskysymykset Tavoitteena on ymmärtää opettajien yhteisöllisten työskentelytaitojen kehittymistä ja niiden siirtymistä käytäntöön. 1)Miten opettajat kertovat koulutuksen vaikuttaneen heidän asenteisiin yhteisöllistä oppimista kohtaan? 3) Miten opettajat kertovat opittujen yhteisöllisten työskentelytapojen siirtyneen opettajan työhön? 2) Miten opettajat kertovat koulutuksen vaikuttaneen heidän käsitteelliseen ymmärrykseen yhteisöllisestä oppimisesta?

22 1)Miten opettajat kertovat koulutuksen vaikuttaneen heidän asenteisiin yhteisöllistä oppimista kohtaan?

23 ASENTEET JA EMOOTIOT –Asenteet yhteisöllistä työskentelyä kohtaan vaihtelevat Kiinnostuneisuus ja innostuneisuus Epäileväisyys ja kriittisyys Välttely Pelko –Yhteisöllisiin työskentelytilanteisiin osallistuminen herättää voimakkaita tunteita Positiivisia (esim. onnistuneita yhteisöllisiä oppimiskokemuksia opiskelijayhteisössä) Negatiivisia (esim. epäonnistuneita yhteisöllisiä oppimiskokemuksia opiskelijayhteisössä) Yllättyneitä (esim. omien asenteiden muuttuminen yksilötyöskentelijästä yhteisölliseksi toimijaksi) Olen aina uskonut yhteisöllisen opetuksen voimaan. koulutus lisäsi tätä uskoani. Olen varma että yhteisöllisyys ja yhteiset projektit erilaisten ongelmanratkaisutehtävien parissa ovat niitä tapoja joilla kehitän opetustani eteenpäin. (O11, Reflektio 5) Minulle, kaiken yhdessä tekemisen vastustajaan, yhteisöllisyyden löytäminen on ollut näiden opintojen ansiosta suuri riemu. (O11, Reflektio 5) Negatiivinen Positiivinen

24 2) Miten opettajat kertovat koulutuksen vaikuttaneen heidän käsitteelliseen ymmärrykseen yhteisöllisestä oppimisesta?

25 TIETOISUUS OMISTA YHTEISÖLLISISTÄ TAIDOISTA –Tietoisuus omista yhteisöllisistä työskentelytavoista opinnoissa opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa työyhteisössä –Tavoitteiden asettaminen omien työskentelytaitojen kehittämisessä yhteisöllisen oppimisen teoreettisen ymmärryksen kehittymisessä opitun käytäntöön soveltamisessa Yhteisöllisen, tiedon ja kokemusten jakaminen ja siinä tarvittavat vuorovaikutustaidot ovat keskeisimpiä ammatillisia kehittämiskohteitani. (O20, Reflektio 1) Yhteisöllisen työskentelyn lisäksi, olen lähtenyt välillä sooloilemaan ja aiheuttanut varmaan tällä toiminnalla vaikeita tilanteita muille ryhmäläisille. (O20, Reflektio 2)

26 KÄSITTEELLINEN YMMÄRRYS YHTEISÖLLISESTÄ OPPIMISESTA –mitä on yhteisöllinen oppiminen –yhteisöllisen oppimisen prosessit ja niihin vaikuttavat tekijät –yhteisöllisen oppimisen merkitys oppimiselle –teknologiatuettu yhteisöllinen oppiminen Yhteisöllisen toiminnan yksi osatekijä on yhteisöllinen tiedonrakentelu. Meillä on jokin ongelma. Lähdemme selvittämään sitä yhdessä. Suunnittelemme yhdessä, miten toimimme. Etsimme kollektiivisesti tietoa. Tässä vaiheessa voimme toimia itsenäisestikin, kunhan palaamme ryhmään keskustelemaan asiasta. Ryhmässä keskustelemme asiasta ja teemme ajatteluamme näkyväksi toisille. On tärkeää, että kaikki saavat osallistua keskusteluun ja kaikkien esittämiä näkökantoja on mahdollisuus kommentoida ja arvioida myös kriittisesti. ---- Yhteisölliseen tiedonrakenteluun kuuluu yhteisöllisen toiminnan säätely ja yhteinen motivaatio. Kun jokainen yrittää kovasti, se nostaa koko ryhmän motivaatiotasoa. (O6, Reflektio 3) TeoriaKäytäntö

27 KOKEMUKSET YHTEISÖLLISISTÄ OPISKELUTILANTEISTA –Kokemukset opiskelijaryhmässä työskentelystä Erilaisissa ryhmissä työskentely on havainnollistanut yhteisöllistä oppimisprosessia ja siihen vaikuttavia tekijöitä Yhteisöllisen työskentelyn haasteellisuuden tiedostaminen Teknologia yhteisöllisen oppimisen välineenä ACP:ta en ollut käyttänyt kuin pari kertaa ennen koulutusta, nyt se on aivan luonteva työväline ryhmätyöskentelyyn. Monet jo ennestään tutut sosiaalisen mediaan piiriin kuuluvat ohjelmistot kuten blogit ja wikit ovat tulleet entistä tutuimmiksi. Olen saanut käsityksen näiden ohjelmistojen monipuolisesta käytöstä. Ymmärrän nyt paremmin ne mahdollisuudet, joita sosiaalisen median työkalut tarjoavat nimenomaan yhteisöllisyyden näkökulmasta. Asiantuntemukseni on lisääntynyt erityisesti niiden soveltamisesta opetukseen. (O16, Reflektio 2)

28 3) Miten opettajat kertovat opittujen yhteisöllisten työskentelytapojen siirtyneen opettajan työhön?

29 Toisella kurssilla käytimme wikiä yhteisöllisen tiedon rakentelun paikkana. Homma toimi yllättävän hyvin, vaikka työskentelytapa oli kaikille opiskelijoille uusi. (O17, Reflektio 2) Keskustelen paljon nykyään kollegojen kanssa opetukseen ja oppimiseen liittyvistä asioista. Kerron omista kokemuksistani ja kyselen kollegoiden mielipiteitä. (O5, Reflektio 2) OPETUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN –Suunnittelua yhdessä Spontaanit/ vapaamuotoiset keskustelut kollegoiden kanssa Kokemusten ja materiaalien vaihtaminen Yhteinen opetuksen suunnittelu –Toiveet ja aikomukset Uusia pedagogisia ratkaisuja Uusia kurssisuunnitelmia Uusia teknologisia ratkaisuja –Toteutus Erityisesti yhteisölliseen oppimiseen perustuva teknologiatuettu opetuksen kehittäminen

30 TYÖYHTEISÖN TOIMINTAKULTTUURIN TARKASTELU JA SIIHEN VAIKUTTAMINEN –Yhteistyön tarpeet ja mahdollisuudet työyhteisössä Oppiaineiden integrointi ja työyhteisön laaja-alainen kehittäminen edellyttää yhteistyötä Teknologian mahdollisuudet vuorovaikutusta edistävänä välineenä –Työyhteisön valmiudet yhteistyön tekemiseen Asenteet ja emootiot Teoreettinen ymmärrys ja taidot Teknologinen osaaminen –Eri toimijoiden mahdollisuudet edistää yhteisöllistä toimintakulttuuria Yksittäinen opettaja muutos agenttina Opettajat yhdessä Johdon tuki ja ohjaus Haluan uskoa, että voin vielä olla yksi niistä, jotka saavat koulussamme uusia ideoita ja käytäntöjä aikaiseksi. (O1, Reflektio 2) Tajusin tämän tapauksen jälkeen, miten pitkän matkan olen itse asiassa jo taittanut, ja miten muut opettajat ovat vielä oppilaitoksessamme alkutekijöissä tvt:n opetuskäytössä ja yhteisöllisen oppimisen ymmärryksessä. (O11, Reflektio 4) …ja olenkin jakanut tietoa eteenpäin työyhteisössäni pitämällä työpajoja oppilaitokseni opettajille sosiaalisen median opetuskäytöstä. (O16, Reflektio 2)

31 Learning and Educational Technology Research Unit niina.impio@oulu.fi Tulosten yhteenvetoa Opettajien asenteet yhteisöllistä työskentelyä kohtaan ovat muuttuneet positiivisemmiksi Opettajien käsitteellinen ymmärrys yhteisöllisestä oppimisesta on kehittynyt koulutuksen aikana Säännöllinen oppimiskokemusten reflektointi on ohjannut opettajia tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa yhteisöllisessä oppimisessa Opettajat ovat jo opintojen aikana soveltaneet oppimaansa opetuksessaan Työyhteisön toiminnan reflektointi yhteisöllisen oppimisen viitekehyksessä Kehittynyt ymmärrys yhteisöllisen oppimisen teoriasta ja käytännön kokemus rohkaisevat vaikuttamaan työyhteisön käytäntöjen kehittämiseen yhteisöllisempään suuntaan

32 Learning and Educational Technology Research Unit niina.impio@oulu.fi Pohdi luennon aikana Miten yhteistyön tekeminen mahdollistuu opettajan työssä? Miten voit kehittää valmiuksiasi työskennellä yhteisöllisesti? Miten voit opettajana edistää yhteistyön tekemistä kouluyhteisössä?

33 Learning and Educational Technology Research Unit niina.impio@oulu.fi Kiitos! Lisätietoja: Niina Impiö (niina.impio@oulu.fi)niina.impio@oulu.fi

34 Learning and Educational Technology Research Unit niina.impio@oulu.fi Lähteitä Bakkenes, I., Vermunt, J. D. & Wubbels, T. (2010). Teacher learning in the context of educational innovation: Learning activities and learning outcomes of experienced teachers. Learning and Instruction, 20(6), 533-548. Bereiter, C. & Scardamalia, M. (1993). Surpassing ourselves: An inquiry into the nature of expertise. Chicago: Open Court. Clarke, D., & Hollingsworth, H. (2002). Elaborating a model of teacher professional growth. Teaching and Teacher Education, 18, 947–967. Chen, C. (2008). Why do teachers not practice what they believe regarding technology integration? Journal of Educational Research, 102(1), 65-75. Dillenbourg P. (1999). What do you mean by collaborative learning? In P. Dillenbourg (Ed.), Collaborative learning: Cognitive and computational approaches (s.1-19). Amsterdam: Pergamon. Fullan, M. (2002). The Role of Leadership in the Promotion of Knowledge Management in Schools. Teachers and Teaching: theory and practice, 8(3/4), 411-419. Ilomäki, L., & Lakkala, M. (2005, August). A framework for investigating school development through ICT. A paper presented at the 11th Biennial Conference for Research on Learning and Instruction (EARLI), Nicosia, Cyprus. Kagan, D. M. (1992). Implications of research on teacher belief. Educational Psychologist, 27(1), 65-90. Kim, C., Kim, M.K., Lee, C., Spector, J.M., & DeMeester, K. (2013). Teacher beliefs and technology integration. Teaching and teacher education, 29 (1), 76-85. Koehler, M., & Mishra, P. (2009). What is technological pedagogical content knowledge? Contemporary Issues in Technology and Teacher Education, 9(1), 60-70. Retrieved from: http://www.citejournal.org/vol9/iss1/general/article1.cfm http://www.citejournal.org/vol9/iss1/general/article1.cfm

35 Learning and Educational Technology Research Unit niina.impio@oulu.fi Lähteitä Meirink, J.A., Meijer, P.C., & Verloop, N. (2007). A closer look at teachers’ individual learning in collaborative settings. Teacher and Teaching: Theory and Practice, 13(2), 145–164. Meirink, J. A., Imants, J., Meijer, P. & Verloop, N. (2010). Teacher learning and collaboration in innovative teams. Cambridge Journal of Education, 40 (2), 161–181. Mishra, P., & Koehler, M.J. (2006). Technological pedagogical content knowledge: A framework for integrating technology in teacher knowledge. Teachers College Record, 108(6), 1017-1054. Pajares, M. F. (1992). Teachers’ beliefs and educational research: cleaning up a messy construct. Review of Educational Research, 62(3), 307-332. Shulman, L. (1986). Those who understand: Knowledge growth in teaching. Educational Researcher, 15(2), 4-14. Shulman, L. (1987). Knowledge and teaching: Foundations of the new reform. Harward Educational Review, 57(1), 1-21. Tynjälä, P. (2008). Perspectives into learning at the workplace. Educational Research Review, 3, 130–154. Van Eekelen, I.M., Boshuizen, H.P.A., & Vermunt, J.D. (2005). Self-regulation in higher education teacher learning. Higher Education, 50, 447-471. Wilkins, J. K. M. (2008) The relationship among elementary teachers’ content knowledge, attutudes, beliefs, and practices. Journal of Mathematics Teacher Education, 11(2), 139-164.