Lääketieteellisten hoito- ja tuotevahinkojen korvaaminen

Esitys aiheesta: "Lääketieteellisten hoito- ja tuotevahinkojen korvaaminen"— Esityksen transkriptio:

1 Lääketieteellisten hoito- ja tuotevahinkojen korvaaminen
Lasse Lehtonen, dos., lääk.tri, oik.tri

2 Terveydenhuolto n. 7 % kansantuotteesta eli yli n 10 mrd euroa/vuosi
yli terveydenhuollon ammattihenkilöä n. 12 milj. perusterveydenhuollon lääkärissä käyntiä/vuosi ja n. 8. milj. erikoissairaanhoidon lääkärissä käyntiä/vuosi

3 Vahinkoasioita n potilasvahinkoilmoitusta per vuosi (n. 1 ilmoitus 2600 lääkärissäkäyntiä kohden) vakuutusjärjestelmien kustannukset Suomessa alle 30 milj. euroa (0,2 % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista) n. 300 lääkevahinkoa per vuosi muu tuotevastuu??? 10-20 yhteydenottoa kuluttajaviranomaisiin/ vuosi yksittäisiä oikeustapauksia (rikosoikeudellinen vastuu + vahingonkorvaus) kantelua TEO:een, lainvalvojille ja lääninhallituksiin

4 ”Järjestelmän” intressit
terveydenhuolto pääosin julkinen, ei-voittoa tuottava hyvinvointipalvelu ”tulonsiirrot” siirtävät kuitenkin varallisuutta sekä väestöryhmittäin että alueittain julkisen vallan (=lainsäätäjä) intressissä on estää terveydenhuollon kustannusten kasvu esim. lisääntyvien vahingonkorvausvastuiden kautta (vrt. USA, jossa lähes 10 % järjestelmän kustannuksista menee vakuutusmaksuihin) lainsäädännölliset vastuurajaukset vahingonkorvausten toissijaisuus sosiaaliturvajärjestelmään nähden (jokainen maksaa itse vahinkonsa, koska periaatteessa jokainen rahoittaa pääosin itse oman lakisääteisen sosiaaliturvansa) kohtuusperiaate

5 Potilaan intressit täysi korvaus (joka vastaa todellista vahinkoa)
ensisijaisuus nopea ja yksinkertainen prosessi

6 Muut intressit ennalta ehkäisevä vaikutus oikeusturva
toimintayksikön tai terveydenhuollon ammattihenkilön henkilökohtainen vastuu lisää huolellisuutta ja parantaa toiminnan laatua oikeudenkäytön julkisuus yhdenmukaistaa vaatimustasoa ja menettelyä oikeusturva tietoisuus tehokkaasta oikeusturvasta lisää luottamusta järjestelmään

7 Terveydenhuollon ammattihenkilön toimintaa arvioivia tahoja
potilas (asiakas): tyytyväisyys palveluun työnantaja: virkatehtävien asianmukainen hoitaminen lääkäriliitto: lääkärin eettiset velvollisuudet, kollegiaalisuus, markkinoinnin asianmukaisuus lääninhallitukset: läänin oikeuslääkäri terveydenhuollon oikeusturvakeskus: ammatinharjoittajan erityisten velvollisuuksien noudattaminen, työkyky ja -taito kuluttajaviranomaiset: tarjotun palvelun (ja siitä perityn hinnan) asianmukaisuus yksityisessä terveydenhuollossa potilasvakuutus: ammattistandardin noudattaminen hoidossa tuomioistuimet: rikosoikeudellinen vastuu

8 Hoitovahinkojen ongelmat
sairauden ja hoidon aiheuttamia vahinkoja vaikea erottaa monimutkaiset näyttökysymykset potilaan tosiasiallinen riippuvuus hoidon tarjoajasta (erityisesti julkisen terveydenhuollon toimintayksiköstä)

9 Terveydenhuolto palveluelinkeinona
EU:ssa terveyspalveluja ja terveydenhuollon tuotteita koskevat samat säännökset palvelujen vapaasta liikkuvuudesta kuin muitakin palveluja esim. tuotevastuun osalta erillinen direktiivi sosiaaliturvaa koskevat säännökset kuuluvat EU:ssa pääosin kansalliseen toimivaltaan palvelujen tarjontaa ei kuitenkaan voi rajoittaa ja esim. kustannusten korvausjärjestelmän tulee olla tasapuolinen eri jäsenmaista hankittujen palvelujen osalta vahingonkorvauslainsäädäntö toistaiseksi ”kansallista” terveydenhoitopalvelujen yhteydessä tapahtuneet vahingot korvataan eri maissa eri tavalla uusina ongelmina vastuun jakautuminen esim. palvelun välittäjän ja toteuttajan kesken, telelääketiede, verkkokauppa…..

10 Vahingonkorvausvelvollisuutta säätelevä lainsäädäntö Suomessa
Potilasvahinkolaki (L 585/1986) Kuluttajansuojalaki (L 38/1978) Tuotevastuulaki (L 694/1990) EU:n tuotevastuudirektiivi (85/374/ETY ) Vakuutussopimuslaki (L 543/1994) lääkevahinkovakuutus Vahingonkorvauslaki (L 412/1974)

11 Vahingonkorvausoikeuden ”yleisiä oppeja”
”kenen omaisuus, sen vahinko” ”se, joka saa toiminnasta hyödyt, kantaa myös vastuun aiheuttamistaan vahingoista”

12 Yleisperiaatteita 1 erityislaki syrjäyttää yleislain
esim. potilasvahinkolaki (PVL) ensisijainen vahingonkorvauslakiin (VahL) nähden, mutta vahingonkorvauslain perusteella korvataan ne vahingot, joita PVL ei korvaa pakottava lainsäädäntö syrjäyttää sopimusvapauden esim. tuotevastuulaki ja vakuutussopimuslaki pakottavia, lääkevahinkovakuutus lääkevalmistajien vapaaehtoinen vakuutusjärjestelmä

13 Yleisperiaatteita 2 eri vahinkotyypit korvataan eri lakien perusteella
henkilövahinko esinevahinko muu varallisuusvahinko eri vahingonkärsijöiden vahingot korvataan eri lakien perustella potilaan vahinko vs. muun henkilön vahinko

14 Yleisperiaatteita 3 lakien soveltamisalueet erilaiset
vahingonkorvauslaki sopii kaikkiin vahinkoihin (silloin kun erityslaki ei sitä syrjäytä) kuluttajansuojalaki (KSL) koskee elinkeinotoimintaa (johon ei lueta julkisen terveydenhuollon palveluja) tuotevastuulakia (TVL)voidaan soveltaa terveydenhuollon laitteen (tai esim. nivelproteesin) ”virheiden” aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen, mutta ei laitteen ”vian” aiheuttamaan vahinkoon, joka korvataan PVL:n perusteella

15 Soveltamiskysymykset
kenen vahinko minkälainen vahinko minkä aiheuttama vahinko missä aiheutunut vahinko

16 Potilasvahinkolaki

17 Potilasvakuutuksen organisaatio

18 1 §: Soveltamisala (L 879/1998) laki koskee Suomessa annetun terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneen henkilövahingon korvaamista Terveyden- ja sairaanhoitona pidetään myös lääkkeen toimittamista silloin, kun siitä on lääkemääräys. Potilaana pidetään myös veren, kudoksen tai elimen luovuttajaa sekä lääketieteellisen tutkimuksen tervettä tutkittavaa

19 Mikä on Suomessa annettua sairaanhoitoa
vrt. KKO:1998:79: A:lle oli vuonna 1989 tehty Virossa suomalaisen sairaalan ostettuna palveluna sydämen ohitusleikkaus. Leikkauksen yhteydessä A:lle oli annettu paikallista verta tai veriplasmaa. A oli saanut kroonisen hepatiitti C -virustartunnan Potilasvahinkolain 1 §:ssä, sellaisena kuin se oli vuonna 1986 säädetyssä muodossaan, ei ollut määräystä sen alueellisesta soveltamisesta. On luonnollista katsoa lain koskeneen ensi sijassa Suomessa tapahtuvaa hoitotoimintaa. Toisaalta lain tavoitteisiin nähden on perusteltua katsoa, että potilaan oikeussuoja ei ole riippuvainen siitä, millä tavalla julkinen sairaanhoito on järjestetty. Laissa tarkoitettua hoitotoimintaa harjoittavan laitoksen potilaaksi otetun henkilön tulee kuulua korvausjärjestelmän piiriin siitä riippumatta, hoidetaanko häntä asianomaisessa laitoksessa vai laitoksesta johtuvista syistä muualla. Lain tarkoituksen mukainen tulkinta puoltaa siten päätelmää, että lakia on sovellettava myös vahinkoon, joka on aiheutunut vakuuttamisvelvollisen sairaanhoitotoimintaa harjoittavan laitoksen potilaalle ostopalveluna ulkomailla suoritetun hoitotoimenpiteen yhteydessä.

20 Mikä on Suomessa annettua sairaanhoitoa
pyritty rajoittamaan potilasvakuutuksen korvaukset Suomessa toteutettuun palveluun - ei Suomessa tarjottuun palveluun EU oikeus: sosiaaliturvajärjestelmän tulee kohdella palvelutarjoajia yhdenvertaisesti (vrt % vakuutuskustannukset vs. 10 % vakuutuskustannukset)

21 Mikä on sairaanhoitoa Potilasvahinkolain sovellettavuuden pääasiallisina kriteereinä on, että vahinko on tapahtunut joko terveydenhuollon ammattihenkilön toiminnan perusteella taikka terveydenhuollon toimintayksikössä. Potilasvahinkolain suojaaman ”hoitosuhteen” henkilöllinen ulottuvuus on siis suurin piirtein sama, kuin mitä se on laissa potilaan asemasta ja oikeuksista.

22 Potilaslain 2 § Potilas = terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen käyttäjä tai niiden kohteena oleva henkilö. Huom! Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 2 § sisältää ilmeisen kehämäärittelyn, koska potilas määritellään terveyden- tai sairaanhoitopalvelujen käyttäjäksi. Toisaalta terveyden- ja sairaanhoito määritellään sellaiseksi terveydentilan selvittämiseksi tai palauttamiseksi tehtäväksi toiminnaksi, joka kohdistuu potilaaseen.

23 Terveyden- ja sairaanhoito
Terveyden- ja sairaanhoidon määrittely ei käytännössä ole yksiselitteistä. Esimerkiksi vanhusten pitkäaikaishoidossa hoivan ja hoidon raja on vaikeaselkoinen. PVLtk 0135/1999 PVLtk 0710/1997 PVLtk 1320/1995

24 2 §: Korvausoikeuden edellytykset
Korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut: 1) tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä edellyttäen, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon; 2) tutkimuksessa, hoidossa tai muussa vastaavassa käsittelyssä käytetyn sairaanhoitolaitteen tai välineen viasta; 3) tutkimuksen, hoidon tai muun vastaavan käsittelyn yhteydessä alkaneesta infektiosta, jollei potilaan ole siedettävä vahinkoa ottaen huomioon infektion ennakoitavuus, aiheutuneen vahingon vakavuus, käsiteltävänä olleen sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste sekä potilaan muu terveydentila; 4) tapaturmasta tutkimus- tai hoitotoimenpiteen taikka muun vastaavan toimenpiteen yhteydessä tai tapaturmasta sairaankuljetuksen aikana;

25 2 §: Korvausoikeuden edellytykset (jatk.)
5) hoitohuoneiston tai -laitteiston palosta taikka muusta vastaavasta hoitohuoneiston tai laitteiston vahingosta; 6) lääkkeen toimittamisesta lain tai asetuksen tai niiden perusteella annettujen määräysten vastaisesti; 7) tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä edellyttäen, että siitä on seurannut pysyvä vaikea sairaus tai vamma taikka kuolema ja seurausta voidaan pitää kohtuuttomana ottaen huomioon vahingon vakavuus, käsiteltävänä olleen sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste, potilaan muu terveydentila, vahingon harvinaisuus sekä vahingonvaaran suuruus yksittäistapauksessa. Korvausta ei suoriteta lääkkeen aiheuttamasta vahingosta muissa kuin 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

26 Keskeiset korvausedellytykset
hoidon yhteydessä hyvän hoitokäytännön vastainen menettely laitevika infektio (jos se selkeästi on ennakoimaton ja infektion aiheuttama vahinko on lievää vaikeampi ja vahinko ei ole oikeutetussa suhteessa hoidetun taudin vakavuuteen nähden) tapaturma

27 Hoidon yhteydessä ei edellytä fyysistä läsnäoloa (esim. puhelinsoitto riittää) PVLtk 0550/1998 tapaturman sattuminen terveydenhuollon toimintayksikössä ei merkitse sen tapahtumista hoidon yhteydessä PVLtk 0851/1998

28 Vältettävyys kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon PVLtk 0678/1997 PVLtk 0518/1999 PVLtk 0900/1997

29 Korvattavat vahingot potilaan henkilövahinko
psykiatrisen potilaan toiselle henkilölle aiheuttamia vahinkoja ei korvata potilasvakuutuksesta (PVLtk 0494/1998) vaimo ei ole oikeutettu korvaukseen tultuaan raskaaksi aviomiehen epäonnistuneen steriloinnin jälkeen (PVLtk 995/94) henkilövahinkona korvataan (VahL 5:2) sairaanhoitokulut, muut kulut, tulojen ja elatuksen vähentyminen, kipu ja särky, pysyvä haitta lisääntyneet elämiskustannukset (kuuluu muihin varallisuusvahinkoihin), kuten kotiapu taikka asunnon muutostyöt, on käytännössä korvattu ”muina sairaanhoitokuluina”

30 PVL 2 § 7. kohta: seurausta voidaan pitää kohtuuttomana yksittäistapauksessa.
KKO:1997:92 Potilaan sappi- ja haimatiehyitä oli tutkittu sisätähystimen avulla (ERCP-tutkimus), koska oli epäilty, että tiehyissä oli kasvain tai kivi. Toimenpiteen jälkeen potilaalle oli kehittynyt haimatulehdus. Kun tutkimuksen yhteydessä ei ollut tehty varsinaista hoitotoimenpidettä ja kun todennäköisesti tutkimuksesta aiheutunut haimatulehdus oli ollut määritettävän sairauden laatu ja vaikeusaste sekä potilaan muu terveydentila huomioon ottaen kohtuuton seuraus, vahinko oli korvattava potilasvahinkona.

31 Huom 1. puutteellinen potilasinformaatio ei yleensä oikeuta vahingonkorvaukseen, jollei puutteellinen informaatio liity hyvän hoitokäytännön vastaiseen menettelyyn ja hyvän hoitokäytännön vastaisesta menettelystä ole aiheutunut potilaalle vahinkoa PVLtk 489/1996 PVLtk 0282/1996

32 Huom 2. potilasvakuutuksesta ei yleensä korvata puuttuvaa hoitotulosta (jos tilanne pysyy muuttumattomana lähtötilanteeseen verrattuna ei ole aiheutunut vahinkoa) vrt. kuluttajansuoja

33 Kuluttajansuoja

34 KSL:n soveltamisala 1 §: Tämä laki koskee kulutushyödykkeiden tarjontaa, myyntiä ja muuta markkinointia elinkeinonharjoittajilta kuluttajille. Lakia sovelletaan myös, kun elinkeinonharjoittaja välittää hyödykkeitä kuluttajille 3 § (L 16/1994): Kulutushyödykkeellä tarkoitetaan tässä laissa tavaroita, palveluksia sekä muita hyödykkeitä ja etuuksia, joita tarjotaan luonnolliselle henkilölle tai joita tällaiset henkilöt olennaisessa määrässä hankkivat yksityistä talouttaan varten.

35 Kuluttajaviranomaisten linjan mukaan kunta tai kuntayhtymä ei ole elinkeinonharjoittaja. Kuluttajansuojalainsäädäntöä sovelletaan vain yksityiseen terveydenhuoltoon.

36 KSL 8:12 (L 16/1994) Palveluksen on sisällöltään, suoritustavaltaan ja tulokseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun.

37 Mitä voidaan katsoa olevan sovitun
velvollisuus toteuttaa laadullisesti hyvää hoitoa (soveltaen yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 15 § Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 3 § Potilasvahinkolaki 2 §

38 Puutteellinen hoitotulos kuluttajansuojan kannalta
KVLtk 93/38/1554: suonikohjujen injektiohoidon epäonnistuminen ei oikeuttanut hinnanalennukseen, kun hoito oli muuten toteutettu asianmukaisesti KVLtk 99/38/389: kasvojen maksaläiskien poistamiseksi tehdyn laserhoidon epäonnistuminen ei oikeuttanut hinnanalennukseen, kun hoito oli muuten toteutettu asianmukaisesti huom! potilasasiakirjojen puutteellinen dokumentointi voi merkitä, että palvelu ei ole sisällöltään sitä, mitä on sovittu.

39 Korvattavat vahingot oikeus pidättäytyä maksusta virheen oikaisu
hinnanalennus vahingonkorvaus (KSL 8:20) henkilövahinko, esinevahinko sekä välillinen vahinko (KSL 8:10) ml. tulonmenetys ja sopimusvelvoitteesta aiheutuva vahinko, kun vahinko johtuu toimeksi saajan huolimattomuudesta

40 Huom! suomalainen kuluttajansuojalainsäädäntö täydentää tuotevastuulainsäädäntöä

41 Tuotevastuu tuotteen valmistajan tulee (tuottamuksestaan riipumatta) vastata vahingosta, joka on aiheutunut hänen tuotteessaab olevasta puutteesta (tuotevastuudirektiivi 85/374/ETY) so. tuotteen turvallisuus jotenkin puutellinen sitä liikkelle laskettaessa (vrt. PVL laitteen ”vika”)

42 Tuotevastuulaki (694/1990) 3 §: vahingonkorvausta on suoritettava vahingosta, joka on johtunut siitä, että tuote ei ole ollut niin turvallinen kuin on ollut aihetta odottaa 5 §: korvausvelvollisuus on sillä joka on valmistanut tai tuottanut tuotteen sillä, joka on tuonut tuotteen Euroopan Talousalueelle siellä liikkeelle laskettavaksi sillä, joka on markkinoinut tuotetta omanaan

43 Tuotevahinkotyypit valmistusvirhe rakenne- ja suunniteluvirhe
ohje- eli informaatiovirhe kehittelyvirhe (vahingon syynä ominaisuus, jota ei ole ollut mahdolista havaita tuoteen liikkeelle laskemisen ajankohdan tietellisen ja teknisen tiedon perusteella)

44 Vastuutahot Valmistaja Markkinoija Lääkäri Apteekki Potilas Myyntilupa
Lääkevalvonta- viranomainen Valmistaja Myyntilupa (tuoteinformaatio) Markkinoija Tuoteinformaatio Lääkäri Tuoteinformaatio Tuoteinformaatio Apteekki Potilas Tuote (+tuoteinformaatio)

45 Lääkkeiden aiheuttamat vahingot
potilas vastaa itse kärsimistään vahingoista (so. sivuvaikutuksesta), jollei laki perusta oikeutta vahingonkorvaukseen useimmat lääkkeiden valmistajat ja maahantuojat mukana vapaaehtoisessa lääkevahinkovakuutuksessa

46 Lakiin perustuva korvausoikeus
sosiaalivakuutus potilasvakuutus (toissijainen) vahingonkorvauslaki tuotevastuulaki kuluttajansuojalaki lääkevahinkovakuutus (toissijainen)

47 Vahinkotyypin merkitys

48 ”Valistunut välikäsi”
LÄ 00/24/14: Lääkevahinkolautakunta toteaa, että riittävänä oheistuksena ko. lääkkeiden osalta ei voida pitää pelkästään sitä, että lääkepakkauksessa olevassa selosteessa kerrotaan mahdollisista sivuvaikutuksista ja rajoituksista lääkkeen käytössä

49 Potilasvahinkolain 2 §:n mukaan korvattava vahinko (mm.)
tutkimuksen, hoidon (ml.- lääkehoidon) tai muun käsittelyn yhteydessä potilaalle aiheutuneesta henkilövahingosta edellyttäen, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon lääkkeen toimittamisvahingot

50 Lääkevalvontaviranomaisen vastuu
VahL 3:2: julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon vastuu yhteisöllä on kuitenkin vain, milloin toimen tai tehtävän suorittamiselle kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu

51 Lääkevahinkovakuutus
korvaa henkilövahingon (lääkevahingon),, joka johtuu lääkkeen käytöstä lääkkeenä, kun tähän vakuutukseen liittynyt valmistaja, maahantuoja tai markkinoija on elinkeinotoiminnassa luovuttanut lääkkeen Suomessa kulutukseen, tai aineen käytöstä vakuutukseen liittyneen toimeksiannosta lääkelaitoksen ohjeiden mukaan suoritettuun kliiniseen tutkimukseen Suomessa

52 Korvausvastuun rajoitukset
Lääkevahinkona ei pidetä sairautta tai vammaa, joka johtuu siitä, ettei lääkkeellä ole tarkoitettua vaikutusta sairautta tai vammaa, joka on syntynyt sellaisen toiminnan yhteydessä, johon ei olisi pitänyt ryhtyä ottaen huomioon lääkkeen tarkoitetun tai ennalta tiedetyn vaikutuksen (vrt. potilasvakuutus) Lääkevahinkovakuutuksesta ei korvata vähäistä vahinkoa (alle 14 päivän työkyvyttömyys, alle 500 mk:n vahinko) väistämätöntä vahinkoa (välttämättömän riskin ottaminen vaikean sairauden yhteydessä) vahinkoa joka pitäisi kohtuudella sietää lääkkeen säännösten vastaisen luovutuksen aiheuttamaa vahinkoa (vrt. potilasvakuutus) väärinkäytön aiheuttamaa tai tahallisesti aiheutettua vahinkoa

53 Vahinkokehitys

54 Eniten vahinkoja aiheuttaneet lääkeryhmät

55 Eräitä korvattuja lääkevahinkoja v. 1999-2001
kinoloniantibioottien aiheuttamat akillesjännetulehdukset/ruptuurat (LÄ 99/24/8) roksitromysiinin aiheuttama maku- ja hajuaistipuutos (LÄ 99/33/4, LÄ 99/170/14) vigabatriinin aiheuttama näkökenttien supistuminen (LÄ 97/186/48, LÄ 00/8/2, LÄ 00/27/2, LÄ 00/32/5) sumatriptaanin aiheuttama aivoinfarkti (LÄ 99/18/39)

56 Vahingonkorvauksen suuruus Suomessa
ruumiinvammoista pienet korvaukset: pohjana STM:n haittaluokat (v. 1986) liikennevakuutuslautakunnan taulukot korvauksien suuruuksien pohjana vakuutusmatemaattisiin laskelmiin perustuvat arviot tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen maksutulosta suhteessa korvausvastuuseen immateriaalivahinkojen (kipu, särky, pysyvä haitta) korvauskäytännöt uudistumassa (Henkilövahinkotoimikunnan mietintö 2001) pyrkimyksenä rajoittaa vahingonkorvausten kasvua Suomessa

57 Lääkärin rikosoikeudellinen huolimattomuus
huolimattomuutta osoittava teko velvollisuus toteuttaa ammattistandardin mukaista hoitoa laiminlyönti (tekoon ei ole ryhdytty) varsinaiset laiminlyöntirikokset (pelkkä laiminlyönti tehdä jotain on kriminalisoitu, esim. pelastustoimen laiminlyönti) epävarsinaiset laiminlyöntirikokset (vastuuasemassa oleva henkilö antaa jonkin sellaisen seurauksen tapahtua, jonka hän olisi voinut tai hänen olisi pitänyt estää)

58 KKO 1998:34 Lääkäri oli sairaanhoitajan avustamana erehdyksessä antanut leukemiapotilaalle suoneen tarkoitetun lääkkeen selkäytimeen seurauksin, että potilas oli halvaantunut. Lääkäri ja sairaanhoitaja tuomittiin rangaistukseen yksin teoin tehdyistä virkavirheestä ja ruumiinvamman tuottamuksesta koska heidän, huolimatta siitä, että he olivat joutuneet suorittamaan k.o. lääkitystä sitä aikaisemmin yrittäneen lääkärin ja sitä aikaisemmin valmistelleen sairaanhoitajan sijasta, olisi tullut itse varmistautua lääkkeen oikeasta antotavasta.

59 Vahingonkorvauslain mukainen korvaus
2:1: joka tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen rikoksen yhteydessä syntyvä vahinko tulee aina korvattavaksi rikoksen yhteydessä myös omaisille korvataan henkinen kärsimys

60 EU:n vaikutus henkilövahinkojen oleellisesti muuta Eurooppaa pienempi korvaustaso rajoittaa tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta, koska ulkomaisten tahojen vastuut oleellisesti suomalaisia tahoja suurempia (kustannushyöty) oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kuuluu kantajan oikeus näyttää vahinkonsa suuruus (ihmisoikeussopimukset) esim. kunnianloukkausrikosoikeudenkäyntien vahingonkorvaukset nyt suurempia kuin henkilövahinko-oikeudenkäyntien suomalaiset vahingonkärsijät epätasa-arvoisessa asemassa muuhun Eurooppaan nähden (yhdenvertaisuus) oikeuspaikan valinta? - Suomessakin eräät asianajotoimistot toimivat ulkomaisten ”juristiketjujen” asiamiehinä

61 Vireillä olevia ryhmäkanteita USA:ssa
fenfluramiini (Redux) fenyylipropanolamiini (PPA) (useita valmisteita) Ephedra (efedriini rohdosvalmisteissa) serivastatiini (Baycol) troglitatsoni (Rezulin)

62 Diet Drug Lead Attorneys Submit Fee Petition For $567 Million
Saying they have set the "gold standard" for mass, complex torts, the lead attorneys in diet drug litigation have petitioned the Maryland judge for $567 million in fees

63 American Home changes name to Wyeth
NEW YORK (Reuters 03/11/2002 - Updated 02:19 PM ET) — Pharmaceuticals firm American Home Products changed its name to Wyeth on Monday, a move analysts said would help erase memories of the Fen-Phen slimming cocktail nightmare that cost it $13 billion