Ammatillinen II-aste - Mitä koulutuspoliittiset linjaukset tarkoittavat käytännössä? - Case Ylä-Savo Koulutuksen tulevaisuus seminaari 31.8.2012 Kari Puumalainen.

Esitys aiheesta: "Ammatillinen II-aste - Mitä koulutuspoliittiset linjaukset tarkoittavat käytännössä? - Case Ylä-Savo Koulutuksen tulevaisuus seminaari 31.8.2012 Kari Puumalainen."— Esityksen transkriptio:

1 Ammatillinen II-aste - Mitä koulutuspoliittiset linjaukset tarkoittavat käytännössä? - Case Ylä-Savo Koulutuksen tulevaisuus seminaari 31.8.2012 Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä

2 Taustaksi tilastoja

3

4

5

6

7 Työvoima- ja osaamispula uhkaa Yritysten näkymät tulevaisuudestaan pitkällä aikajänteellä ovat hyvät Seudulla on vahvaa ja monipuolista yritystoimintaa – Normet, Ponsse, Profile Vehicles, Genelec, Olvi – Laaja joukko muita hyvässä nosteessa olevia yrityksiä eri toimialoilla – Vahvuusaloja mm. teknologia-ala, puunjalostus, kaupanala, maito, sote – Paljon pieniä yrityksiä Uusia avauksia puualan puolella (bioöljy sekä lämpö-/puukomposiitti) Työntekijöiden eläköityminen ja nuorisoikäluokan loiva väheneminen tuovat merkittäviä paineita uusien työntekijöiden koulutukseen ja osaamisen uudelleen suuntaamiseen – Ylä-Savo tulee tarvitsemaan työperäistä maassa ja maahanmuuttoa – Nykyistä työvoimaa joudutaan uudelleen kouluttamaan – Räätälöityjä opintopolkuja tarvitaan yhä enemmän, jotta pk- ja mikroyritysten tarpeet voidaan tyydyttää

8 Eri koulutus- ja palvelumuodot työvoiman turvaajina Perustutkintokoulutus – Säännöllisten työvoimatarpeiden ja suurten volyymien koulutus Ammatillinen lisäkoulutus – Uudet työurat, pätevyyksien lisääminen ja päivittäminen Oppisopimuskoulutus – Täsmätyökalu yksilöiden työuriin Työelämäpalvelut (kehitys ja koulutus) – Yrityslähtöiset koulutus- ja kehitysratkaisut yritysten henkilöstö ym. tarpeisiin

9 Koulutuksen rahoitusleikkausten arvioidut vaikutukset Ylä-Savon koulutuskuntayhtymälle Laskelmissa on mukana – Indeksitarkistusten jäädyttäminen – Perustutkintokoulutuksen aloituspaikkojen vähentäminen – Oppisopimuskoulutuksen leikkaukset – Te-hallinnon koulutushankintojen väheneminen – Sekä mahdollinen yksikköhintojen leikkaus Erimuotoiseen koulutukseen käytettävissä olevan rahoituksen leikkaukset vuoden 2012 tasosta (arvio) – 2013 n. 1 200 000 euroa – 2014 n. 2 200 000 euroa – 2015 n. 3 000 000 euroa  Merkittävä heikennys seudun yritysten osaavan työvoiman saatavuuteen sekä henkilöstön täydennyskoulutukseen

10 Yhteenvetona Koulutuksen mitoitusta ja resurssointia ei pitäisi tehdä vain suuraluelaskelmien tai nuorisoikäluokan tilastojen pohjalta – Seutujen ja maakuntien erityispiirteet tulee huomioida Koulutus sekä yritysten sijoittuminen ja pysyminen alueella ovat tiukasti kiinni toisissaan – Ammatillinen koulutus synnyttää uusia ja tukee toimivia yrityksiä, – esim. Ylä-Savon metalliteollisuutta ei nykylaajuisena olisi ilman seudulla vahvana toimivaa alan ammatillista koulutusta Yritysten investoinnit ja työvoiman saatavuus ovat tiukasti kiinni toisissaan – Mikäli osaavaa työvoimaa on tulevaisuudessakin saatavilla, investoinnit ovat mahdollisia – Mikäli työvoiman saatavuus on uhattuna, yritykset eivät voi investoida investoinnit kohdistuvat tällöin muualle (ei välttämättä Suomeen) – Tällä hetkellä yrityksillä on vahva luottamus siihen, että osaavaa työvoimaa on saatavilla myös jatkossa Tätä luottamusta ei pidä horjuttaa säästämällä vääristä asioista Tämänhetkisten linjausten pahimpia ongelmia – Samanaikaisesti leikataan kaikkia niitä parhaimpia työkaluja, joilla työvoimatarpeeseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn voidaan vastata – Hallitusohjelman hyvät tavoitteet Suomalaiset, maailman osaavin kansa 2020 sekä Koulutustakuun toteutuminen uhkaavat romuttua

11 Miten haasteeseen vastataan oppilaitostasolla ”Osumatarkkuuden” lisääminen entisestään – Tarvittavat tarkistukset koulutusaloihin (mitä, missä ja kuinka paljon) ja koulutusten sisältöihin (miten) – Ennakoinnissa painopisteen siirtäminen määrällisestä laadulliseen – Keskeyttämisasteen vähentäminen Tavoitteena ”yksikään ei tipahda” Koulutuksen laadun varmistaminen – Koulutuksen laadun ja sisältöjen kehittämistä on jatkettava huolimatta rahoitusleikkauksista Investointien erittäin tarkka harkinta sekä osittainen jäädyttäminen Talouden tarkka ohjaus (kaikki kivetkin käännetään) sekä säästökohteiden etsintä – Tilat, henkilöstö, hankinnat

12 … Pitkän tähtäimen henkilöstösuunnitelmien hyödyntäminen – Eläköitymisten ennakointi ja työn uudelleen suunnittelu Toimintaprosessit – Työn virtaviivaistaminen Yhteistyömuotojen lisääminen ja kehittäminen – Tiivis yhteistyö muiden oppilaitosten ja kehittämisorganisaatioiden kanssa – Verkostojen entistä parempi hyödyntäminen kehitystyössä (pyörää ei kannata keksiä uudelleen, vaan soveltaa jo kehitettyä) – benchmarking Yritysyhteistyön systematiikan kehittäminen – Tarpeiden jatkuva kerääminen ja analysointi – Tarpeisiin vastaaminen – Yhden luukun yrityspalvelut –konseptissa mukana olo Seudun ja elinkeinojen kannalta huonojakin päätöksiä joudutaan tekemään! – Leikkauksia joudutaan tekemään todennäköisesti myös sinne, missä niitä ei oikeasti kannattaisi tehdä. Tämä siksi, että seudun avainalalojen menestyminen sekä oppilaitoksen ydintehtävän toteuttaminen voidaan turvata

13 Kiitos mielenkiinnosta! Kari Puumalainen Kari.puumalainen@ysao.fi 040 1778 600