KESKUSTELUTEHTÄVÄ: Asia C-333/13 Dano, ratkaisu annettu 11.11.2014, evj - Teemana äiti ja poika, EU-kansalaisia työtä ja toimeentuloa vailla, perusoikeuskirjan.

Esitys aiheesta: "KESKUSTELUTEHTÄVÄ: Asia C-333/13 Dano, ratkaisu annettu 11.11.2014, evj - Teemana äiti ja poika, EU-kansalaisia työtä ja toimeentuloa vailla, perusoikeuskirjan."— Esityksen transkriptio:

1 KESKUSTELUTEHTÄVÄ: Asia C-333/13 Dano, ratkaisu annettu 11.11.2014, evj - Teemana äiti ja poika, EU-kansalaisia työtä ja toimeentuloa vailla, perusoikeuskirjan soveltuvuus, artikla 51(1) OTT, VT Juha Raitio Eurooppaoikeuden professori Helsingin yliopisto

2 01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi2 Tarina Romanialaiset Elisabeta Dano (s. -89) ja poikansa Florin (s. -09, Saksassa) oleskelivat Saksassa Elisabetan sisaren asunnossa sisaren elätettävänä. Dano sai pojastaan lapsilisää (184 e/kk) ja Leipzigin sosiaalihuolto maksaa lisäksi 133 e/kk elatustuen ennakkoa, koska isästä ei ole tietoa. (=317 e/kk) Elisabeta Dano on käynyt Romaniassa 3 vuotta koulua, ei päättötodistusta. Ymmärtää saksaa ja osaa puhua sitä hieman, mutta ei pysty kirjoittamaan sitä. Hänellä ei ole ammatillista pätevyyttä eikä opintoja, eikä hän ole ollut koskaan töissä missään (25 v.). Työkykyinen on, muttei ole hakenut töitä. – ”Geben sie mir Geld, bitte”. Dano nautti Saksan sosiaalietuuksia ns. passiivisena EU- kansalaisena.

3 01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi3 Tarina Työvoimatoimisto hylkäsi Danon tietyistä perusturvaetuuksista tekemän hakemuksen, josta seurasi oikaisuvaatimus ja oikeudenkäynti. Dano vetosi SEUT 18 ja 45 artiklaan (EU-kansalaisuus, työvoiman vapaa liikkuvuus – Freizügigkeit der Arbeitnehmer) ja EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöön (C-22/08 ja C-23/08 Vatsouras ja Koupatantze). Hylättiin. Sozialgericht Leipzig katsoi, ettei kansalliseen lakiin perustuviin sosiaalietuuksiin ollut tässä tapauksessa perusteita, mutta pyysi ennakkoratkaisua mm. seuraavasta kysymyksestä: ”Kuuluvatko asetuksen N:o 883/2004 4 artiklan henkilölliseen soveltamisalaan ne, jotka hakevat asetuksen 3(3) ja 70 artiklassa tarkoitettua erityistä maksuihin perustumatonta etuutta?”

4 Tarina Entä jos vastaavassa tilanteessa oleville saksalaisille maksetaan haettua etuutta, mutta Danolle ja muille EU- kansalaisille ei, koska muutoin ko. etuusmuoto aiheuttaisi kohtuuttoman rasitteen maan sosiaaliturvajärjestelmälle? Miten perusoikeuskirjan tulkinta, esim. artiklat 1, 20 ja 51, vaikuttavat asiaan? 1: Ihmisarvo on loukkaamaton. Sitä on kunnioitettava ja suojeltava. 20: Kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. 51: Perusoikeuskirjan soveltamisala. 01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi4

5 Perusoikeuskirjan soveltamisala? Artikla 51(1) ”Tämän perusoikeuskirjan määräykset koskevat unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia toissijaisuusperiaatteen mukaisesti sekä jäsenvaltioita ainoastaan silloin, kun viimeksi mainitut soveltavat unionin oikeutta. Tämän vuoksi ne kunnioittavat tämän perusoikeuskirjan mukaisia oikeuksia, noudattavat sen sisältämiä periaatteita ja edistävät niiden soveltamista kukin toimivaltansa mukaisesti ja unionille perussopimuksissa annetun toimivallan rajoja noudattaen.”. 01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi5

6 Perusoikeuskirjan soveltamisala? Artikla 51(1) Tausta: EU-tuomioistuin on vahvistanut, että unionin oikeusjärjestyksen perusoikeuksien turvaamista koskevat vaatimukset sitovat jäsenvaltioita niiden pannessa unionin oikeuksia täytäntöön (5/88 Wachauf (1989) ECR I-2609 tai ”yhteisön oikeuden soveltamisalaan kuuluvissa asioissa”, ks. C-260/89 ERT (1991) ECR I- 2925). Huom. Unionin toimivalta ja sen valtionsisäiset oikeusvaikutukset ovat eri asia. Tätä linjausta tukevia tuomioita on sittemmin annettu (esim. C-309/96 Annibaldi (1997) ECR I-7493, k. 21-23 ja C-292/97 Karlsson (2000) ECR I-2737, kohta 37). 01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi6

7 Perusoikeuskirjan soveltamisala? Artikla 51(1) ”Soveltamisessa” on kyse vähintään kahdesta EU- oikeuden normista, joista toinen on perusoikeus- kirjasta. (molempia normeja sovelletaan in concreto). Esimerkkejä: C-400/10 PPU, J McB (2010) ECR I-8965, kohdat 44, 45, 50-52 – ”…käsiteltävänä olevassa asiassa perusoikeuskirja on otettava huomioon ainoastaan asetuksen N:o 2201/2003 tulkitsemiseksi,…” C-411/10 ja C-493/10 N.S., 21.12.2011, kohdat 64, 65, 68 ja 69: Perusoikeuskirja, SEU 6 artikla ja asetus N:o 343/2003 - turvapaikkahakemusasia. C-317/10 Åkerberg-Fransson, C-536/11 Donau Chemie, C-176/12 Association de Médiation Sociale, 15.1.2014 01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi7

8 Danon EU-oikeuteen perustuvat perusoikeudet? Dano, kohdat 89-91: Asetuksen N:o 883/2004 70 artiklalla ei määritellä maksuihin perustumattomien rahaetuuksien osalta sitä, milloin hakijalla on niihin oikeus. Nämä oikeudet ko. etuuteen määritellään kansallisella lainsäädännöllä. Näin ollen jäsenvaltiot määrittävät kyseisellä etuudella varmistetun sosiaaliturvan laajuuden. Niinpä erityisten maksuihin perustumattomien rahaetuuksien myöntämisen edellytykset ja laajuuden vahvistaessaan jäsenvaltiot eivät sovella unionin oikeutta eikä perusoikeuskirja sovellu! Tämä tulkinta on täysin linjassa perusoikeuskirjan 51(1) artiklan aikaisemman tulkinnan kanssa (systeeminen tulkinta) 01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi8

9 Danon EU-kansalaisuuteen perustuvat oikeudet Tuomio: Jos muiden jäsenvaltioiden kansalaisilla ei ole oleskeluoikeutta direktiivin 2004/38 nojalla vastaanottavassa jäsenvaltiossa, niin EU-kansalaisuutta koskeva normisto ei ole esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka nojalla kyseisiltä muiden jäsenvaltion kansalaisilta evätään tietyt ”erityiset maksuihin perustumattomat rahaetuudet”, vaikka tällaiset etuudet taataan samassa tilanteessa oleville vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisille. (Direktiivi 2004/38/EY artiklat 24(1) ja 7 (1b) ja asetus N:o 883/2004, muutettuna asetuksella N:o 1244/2010, 4 artikla). Siis Dano jäi vaille hakemaansa sosiaalietuutta, mutta se ei ollut syrjivää. Miksi? 01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi9

10 Danon EU-kansalaisuuteen perustuvat oikeudet Direktiivin 2004/38 7 (1b) artiklan tarkoituksena on estää, että EU-kansalaiset, jotka eivät ole taloudellisesti aktiivisia, käyttävät vastaanottavan jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmää toimeentulonsa rahoittamiseen (kohta 76).Ei-aktiivisella EU-kansalaisella on siis oltava riittävät varat oleskeluoikeuden saamiseksi. Teleologinen ja kontekstuaalinen argumentti: Ei voi olla niin, että ns. passiivisella henkilöllä, jolla ei toisen jäsenvaltion alueelle saapuessaan ole riittäviä varoja huolehtiakseen tarpeistaan, olisi ne käytettävissään automaattisesti sellaisen erityisen maksuihin perustumattoman rahaetuuden myöntämisen kautta, jonka tarkoituksena on varmistaa edunsaajan toimeentulo. (kohta 79). Kukin maa voi suojata omaa sosiaaliturvajärjestelmäänsä (ja kansalaisiaan). 01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi10

11 Keskustelua Muuttuisiko tilanne, kun (jos) EU liittyy Euroopan ihmisoikeussopimukseen? Ks. 18.12.2014 annettu EU-tuomioistuimen lausunto 2/13 siitä, mitä kaikkea liittyminen edellyttää EU-oikeuden näkökulmasta. Onko liittyminen enää todennäköistä? Mitä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin olisi tuominnut? Entä EU-kansalaisuuden osalta esim. C-184/99 Grzelczyk (2001) Kok. I-6191 ja C-456/02 Trojani (2004) Kok. I- 7573: Oikeus tietyin edellytyksin tilapäiseen toimeentulotukeen opintojen loppuvaiheessa samoin kuin vastaanottavan jäsenvaltion kansalaiset – mikä ero? Vielä kurjempaa? ks. esim. Firenzen rautatieasemalla raiskatun ja sittemmin lapsen synnyttäneen somalipakolaisen asia Euroopan ihmisoikeus- tuomioistuimesta SamSam Mohammed Hussein, 2.4.2013 (App. No. 27725/10). (Dublinin järjestelmä) 01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi11

12 Eurooppa? Miten Elisabetan ja Florinin nyt käy? 01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi12