Pupil Response: A Psychophysiological Measure of Fear During Analogue Desensitization Sturgeon, Robert S., Cooper, Leslie M., Howell, Robert J. Perseptual.

Esitys aiheesta: "Pupil Response: A Psychophysiological Measure of Fear During Analogue Desensitization Sturgeon, Robert S., Cooper, Leslie M., Howell, Robert J. Perseptual."— Esityksen transkriptio:

1 Pupil Response: A Psychophysiological Measure of Fear During Analogue Desensitization Sturgeon, Robert S., Cooper, Leslie M., Howell, Robert J. Perseptual and Motor Skills, 1989, p.1351-1367 Silmänliikeseminaari 24.10 2000 Merja Heino

2 Sisältö 1. Johdanto1 kalvo 2. Menetelmä6 kalvoa 3. Tulokset2 kalvoa 4. Diskussio1 kalvo 5. Omia kommentteja2 kalvoa 12 kalvoa

3 Johdanto l Tutkimuksen tavoite: Todistaa pupillien koon mittaamisen olevan hyvä tapa mitata pelkoa ja erottaa fobiaiset henkilöt fobiattomista. l Tutkittavaksi fobiaksi valittiin käärmeiden pelko

4 Menetelmä l Tutkimus toteutettiin seuraamalla Langin ja Lazovikin käärmepelkotutkimusta vuodelta 1963. l 2 hypoteesia: 1. Pelon lievityksen tuloksissa ei eroa kahdella eri hoitomentelmällä - kuvaärsykkeellä tai tilanteiden kuvittelulla 2. Pupillikoon muutokset pienenisivät hoidon aikana huomattavasti

5 Menetelmä 2 l Kokeen suorittaja jatko-opiskelija l Koe tehtiin kahdelle ryhmälle l 1. Ryhmä: l 7 hlöä, kaikki naisia, keski-ikä 25v. l 2. Ryhmä: l 8 hlöä, 5 naista, 3 miestä, keski-ikä 21v.

6 Menetelmä 3 l Koehenkilöt valittiin kahden kriteerin perusteella: 1. Valmius noudattaa aikatauluja ja pysyä mukana tutkimuksessa koko 8 viikon ajan 2. Käärmepelon aste l Ryhmät homogeeniset pelon määrän suhteen.

7 Menetelmä 4 l Kaikille koehenkilöille samat alkutestit: l 10-point Fear Thermometer l Fear Survey Schedule l Pupillikoot saatiin mitattua vain kuvia katsoneelta ryhmältä l Koehenkilöt muodostivat henkilökohtaiset pelkohierarkiat. Valitsivat myös 4 rentoutuskuvaa.

8 Menetelmä 5 l Laitteisto: l Musta puulaatikko, jonka perällä 12x10" näyttö ja etuosassa maski johon koehenkilöt asettivat kasvonsa. l Pupillien kokoa nauhoitettiin videokameralla, ja nauhurilla. Kamera laatikon oikealla puolella suunnattuna peilien avulla vasempaan pupilliin.

9 Menetelmä 6 l Pupillin kokoa mitattiin jälkikäteen videomonitorilta työntömitalla. l Yksittäisen kuvan näyttöaika/tilanteen kuvitteluaika mitattiin sekuntikellolla l Yksi pelonlievityssessio kesti n. 35min l Samaa kuvaa näytettiin peräkkäin 5, 10, 15, 20 ja 30s. ajan.

10 Tulokset l Tilanteet kuvitellut ryhmä ilmoitti pelonlievennyksen jälkeen keskimääräisen käärmeenpelkoasteensa huomattavasti matalammaksi kuin kuvia katsellut ryhmä. l Kuvia katselleet koehenkilöt selviytyivät lievityssessiosta nopeammin kuin tilanteet kuvitelleet koehenkilöt.

11 Tulokset 2 l Jälkitesteissä koehenkilöiden pupillit laajenivat huomattavasti vähemmän kuin alkutesteissä samoja kuvia katsottaessa. -> Tekijät päättelivät pupillien koon heijastavan hyvin pelon vähenemistä. l Pupillit eivät laajentuneet suhteessa kuvan paikkaan pelkohierarkiassa; ensimmäinen kuva laajensi pupilleja eniten vaikka se oli pelottavuudeltaan vähäisin. Habituation?

12 Diskussio l Kuvallinen ärsyke teholtaan kuviteltua ärsykettä suurempi. l Pupillien koko heijastaa hyvin pelon määrää. l Aiempi tutkimus vahvistaa pupillikoon mittaamisen ylivertaisuutta esim. ihon sähkönjohtavuuden tai sydämen sykkeen mitaamiseen verrattuna (Metalis & Hess, 1981) -> ei habituation-ongelmaa.

13 Omat kommentit l Pupillikoon muutokset voitiin mitata vain toiselta ryhmältä. Mitä hyötyä kontrolliryhmästä? l Mittauslaitteisto oli vanha ja aiheutti useita häiriöitä testin aikana. l Testitilanne epäluonteva -> vaikutti varmasti ensimmäisenä näytettyjen kuvien suuriin pupillimuutoksiin.

14 Omat kommentit 2 l Kuvallisen ärsykkeen huomattiin olevan 'voimakkaampaa' vaikutukseltaan, mutta kuvitteluryhmä sai parempia tuloksia pelon vähenemisessä. l Olisi aiheellista toistaa testi uudemmilla laitteilla ja niin että pupillikoot saataisiin mitattua molemmilta ryhmiltä.