Luento 3: Lisääntymisen biopolitiikka

Esitys aiheesta: "Luento 3: Lisääntymisen biopolitiikka"— Esityksen transkriptio:

1 Luento 3: Lisääntymisen biopolitiikka
Lisääntymisteknologia ja elämän politiikka -kurssi

2 Äitiysneuvola raskaana oleville ja vastasynnyttäneille naisille
henkilökohtaisen terveydenhoidon ja imeväisen hoidon neuvonta ja terveydentilan tarkkailu ensimmäiset Suomessa 1920-l. puolivälissä v:sta 1944 kunnilla velvoite ylläpitää äitiys- ja lastenneuvolaa vanhin valtiollinen avoterveydenhuollon instituutio [Medikaalisen äitiyshuollon tehtäviin kuuluvat] moninaiset naisen suvunjatkamiskyvyn varjelemista ja terveenä säilymistä tarkoittavat menettelytavat (…) toimenpiteet, jotka pyrkivät vähentämään ja torjumaan niitä vaaroja ja tautitiloja ja erikoishaittoja, jotka saattavat uhata naisen terveyttä ja elämää suvunjatkamistyön eri vaiheissa, ensi sijassa siis raskauden aikana, synnytyksen yhteydessä sekä lapsivuodeaikana. * Martti Siirala, 1934

3 Äitiyshuolto (Jalas 1945) äitiyssuojelu äitiysneuvola sosiaalinen tuki
ulkopuolelta tulevia vaaroja ja rasitusta vastaan (työelämässä!) äitiysneuvola lääketieteellinen valvonta ja ”huolto” neuvonta sosiaalinen tuki äitiys- ja muut avustukset (äitiyspakkaus!)

4 Äidin elämän arvo eli bioarvo pronatalismissa
nainen = äiti potentiaalinen ja aktuaalinen kuuluu kansaan, ”Suomen äiteihin” ruumiillinen lisääntymispotentiaali yksilö lääketieteellinen tapaus ja hoivan/hoidon kohde moraalinen: velvollisuuden subjekti Ennenaikaisesti vanhentuneet, raihnaat äidit eivät enää ole samanarvoista työvoimaa kansalleen, eivät lasten synnytyksessä, imetyksessä eivätkä kasvatuksessa eivätkän muussakaan työssä. * Rakel Jalas, 1945

5 Lisääntymisen biopolitiikka ja abortti
Historiallinen esimerkki: sikiönlähdettäminen eli rikollinen raskauden keskeyttäminen Biopolitiikan näkökulmasta: elämänvoimien suuntaaminen ja voimistaminen kaikkien hyödyksi ja onneksi Väestö- ja yksilötasot läsnä => yhtäältä väestöpoliittiset näkemykset ja pyrkimykset (kansanterveys); toisaalta yksilöiden kurinpito, normalisointi, mutta myös subjektivointi ja autonomian mahdollistaminen (hlökohtainen onni, terveys ja hyvinvointi). Biopolitiikka ja ruumiillisuus: naisruumis, äitiys, terveyspolitiikan kohteena.

6 Lääketieteellinen raskauden keskeyttäminen laillistettiin Suomessa vuonna 1950
Laillistamisen taustalla oli yhteiskunnallinen huoli laittomien aborttien eli sikiönlähdetysten nopeasta yleistymisestä

7 Meskus, Mianna (2001a). Valta, vastarinta ja elämän hallinta
Meskus, Mianna (2001a). Valta, vastarinta ja elämän hallinta. Laiton raskauden keskeyttäminen sosiaalisena käytäntönä ja äitiyden medikalisoitumisen vauhdittajana 1900-luvun alkupuolen Suomessa. Sosiologian pro gradu –tutkielma. Helsingin yliopisto. - (2001b). Sikiönlähdettämisen alakulttuuri 1900-luvun alun Suomessa. Sosiologia 38:4, - (2003). Väestön elinvoima ja tahallinen keskenmeno. Raskauden keskeyttämisen politisoituminen 1900-luvun alun Suomessa. Teoksessa Helén, Ilpo & Jauho, Mikko (toim): Kansalaisuus ja kansanterveys. Helsinki: Gaudeamus. Helén, Ilpo (1997) Äidin elämän politiikka. Helsinki: Gaudeamus.

8 Paramedikaalinen käytäntö, jossa oli ammattimaisia piirteitä ja jonka suosio perustui toimenpiteen käyttämiseen ehkäisykeinona Sikiönlähdetysten huippukausi oli tuomioistuintilastojen mukaan ja 1940-luvuilla Ennen vuoden 1950 aborttilakia arviolta – laitonta raskauden keskeytystä vuosittain Erityisesti urbaaneissa työläispiireissä; raskaana olevat naiset (työläistaustaiset, erit. nuoret ja naimattomat) haki apua nk. sikiönlähdettäjiltä (maallikkoja, kätilöitä lääkäreitä).

9 Lääketieteellisen asiantuntijuuden kanssa kilpailevana maallikkotietona ja –taitona
1930-luvulla alettiin esittää vaatimuksia väestönkasvua tukevien poliittisten toimenpiteiden järjestämisestä. => Väestöpolitiikka politisoi abortin Toisen maailmansodan myötä laittomien raskauden keskeytysten torjuminen nähtiin tärkeäksi osaksi kansallista jälleenrakennustyötä

10 Mikä tässä oleellista biopolitiikan ymmärtämisen ja analysoimisen näkökulmasta?
Kyseessä oli konkreettinen kiista lisääntymisen hallinnasta => Käytännössä paljolti ehkäisytiedon ja -välineiden levittämisestä Kansakunta näyttäytyi elävänä organismina, jonka elinvoiman määrä voitiin ennakoida ja laskea => Elämän vaaliminen Sikiönlähdetysongelman ratkaiseminen vauhditti erilaisten terveys- ja sosiaalipoliittisten toimenpiteiden, kuten äitiyshuollon, suunnittelua ja toteuttamista

11 “Biopoliittinen” ratkaisu: vuoden 1950 lain myötä abortti saatettiin lainsäädännöllisin keinoin lääketieteellisen asiantuntijuuden hallintaan Biopoliittisen vallankäytön keskeisiä kohteita kansalaisten seksuaalisuus ja lisääntyminen, joita on pyritty hallitsemaan lääketieteellisten tietomuotojen ja käytäntöjen avulla Vuoden 1950 lain myötä raskauden keskeyttäminen normalisoitui osaksi lääketieteellisiä käytäntöjä; kytkeytyi äitiyshuollon kehittämiseen ja sen myötä yleisemmin raskauden lääketieteellistymiseen.