Kuntien hyvinvointijohtaminen Suomessa Tuloksia valtakunnallisesta kyselystä maaliskuulta 2014 Terveempi Pohjois-Suomi 2 –hanke ja Kuntaliitto 31.10.2014.

Esitys aiheesta: "Kuntien hyvinvointijohtaminen Suomessa Tuloksia valtakunnallisesta kyselystä maaliskuulta 2014 Terveempi Pohjois-Suomi 2 –hanke ja Kuntaliitto 31.10.2014."— Esityksen transkriptio:

1 Kuntien hyvinvointijohtaminen Suomessa Tuloksia valtakunnallisesta kyselystä maaliskuulta 2014 Terveempi Pohjois-Suomi 2 –hanke ja Kuntaliitto 31.10.2014

2 Sisältö Tuloksia valtakunnallisesta hyvinvointijohtamisen kyselystä Tulkinta ja johtopäätökset Käytännön vinkkejä ja toimenpidesuosituksia

3 Diojen laatijat Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2-hanke) 1.3.2012- 31.10.2014 – Sanna Salmela, projektipäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP) – Suvi Helanen, hankesuunnittelija, PPSHP – Yhteistyössä TerPS2-osahankkeiden kanssa: Kainuu Keski-Pohjanmaa ja Kruunupyy Koillismaa Lakeus Oulu Oulunkaari Oulun Eteläinen Pirkanmaa

4 Tuloksia valtakunnallisesta hyvinvointijohtamisen kyselystä

5 Kyselyn taustatiedot Webropol-kysely maaliskuussa 2014 Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) –hanke suunnitteli kyselyn, joka lähetettiin kaikkien kuntien kirjaamoihin Kuntaliiton sähköpostista Kohderyhminä maamme kuntien valtuutetut ja hyvinvointiryhmän (tai vastaavan) jäsenet Vastaajat yhtä lukuun ottamatta Manner-Suomen kunnista

6 Vastaajien taustatiedot

7 Vastaajat Valtuutetut 1238 vastasi 13 % kaikista valtuutetuista Vähintään yksi valtuutettu vastasi 244 kunnasta (80 % kunnista) Hyvinvointiryhmän jäsenet 647 vastasi Vastausprosentti ei tiedossa, koska jäsenten määrä ei ole tiedossa (jäsenten määrä vaihtelee, eikä kaikissa kunnissa ole vielä hyvinvointiryhmää) Vähintään yksi jäsen vastasi 184 kunnasta (60 % kunnista)

8 Hyvinvointiryhmän jäsenet: Mitä tahoa kyselyyn vastanneet edustivat?

9 Vastanneiden hyvinvointiryhmän jäsenten virka- tai muu asema

10 Johtopäätökset Vastaajia määrällisesti paljon – vastausprosentit silti pieniä  Tulokset toimivat hyvänä keskustelupohjana, mutta eivät välttämättä ole sellaisenaan yleistettävissä koskemaan kaikkia valtuutettuja ja hyvinvointiryhmien jäseniä Vastauksissa on valikoitumisharhaa: Kyselyyn ovat todennäköisemmin vastanneet ne henkilöt, jotka ovat kiinnostuneita hyvinvointiasioista  Tämä vääristänee tuloksia myönteiseen suuntaan

11 Hyvinvointiryhmien jäsenten näkemyksiä ryhmästä ja jäsenen omasta toiminnasta

12 Hyvinvointiryhmän jäsenet: Onko ryhmässänne edustaja kaikilta kuntasi hallinnonaloilta?

13 Johtopäätökset Hyvinvointiryhmien jäsenet kannattavat ryhmän poikkihallinnollisuutta Ryhmästä puuttuvaksi mainittuja edustajia / tahoja: – Tekniset palvelut (yleisin vastaus) – Keskushallinto (talous, henkilöstö, yleisjohto…) – Liikuntapalvelut – Terveys- ja/tai sosiaalipalvelut (puuttuu usein silloin, jos kunta kuuluu sosiaali- ja terveyspalvelut tuottavaan kuntayhtymään) – Kulttuuripalvelut – Ympäristöpalvelut – Sivistyspalvelut

14 Vinkkejä ja toimenpidesuosituksia Ryhmän kokoonpanosta ja muutostarpeista keskusteleminen säännöllisin väliajoin Hyvinvointiryhmän tehtäväkuvaus: kuvauksen säännöllinen kertaus ja päivitys Esimerkkejä keskeisten toimijoiden vastuista ja rooleista –asiakirjan hyödyntäminen keskustelujen pohjana Kuntien poikkihallinnollisen hyvinvointijohtamisen koordinoinnin varmistaminen hankkeen jälkeen Kuntaliiton, maakunnallisten tai alueellisten toimijatahojen toimesta Lakivelvoitteiden avaaminen: mm. poikkihallinnollisen ja – toiminnallisen vastuun avaaminen Johdon poikkitoiminnallinen koulutus Kysymys hyvinvointiryhmissä: Kuinka toteutan Kuntalain 1§:n henkeä ja velvoitetta kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä itse, omassa työssäni, omalla toimialueellani, johtajana?

15 Hyvinvointiryhmän jäsenet: Mistä muista tahoista on vakituinen jäsen ryhmässä?

16 Johtopäätökset Moneen hyvinvointiryhmään kuuluu muitakin kuin kunnan perustoimialojen edustajia Ryhmän jäsenillä voi olla erilaisia näkemyksiä siitä, ketä ryhmään pitäisi kuulua Kohdassa ”muita tahoja” on mainittu mm: – Kaupunkikonsernin tytäryhtiöt – Erilaiset neuvostot (mm. vammais-, vanhus- ja nuorisoneuvostot) – Useita paikallisia yhdistyksiä, liittoja yms. – TE-toimisto – Aluehallintovirasto ja ELY-keskus – Kela – Asiantuntijalaitokset (mm. kansanterveyskeskus, tutkimuslaitokset) – Koulutusorganisaatiot (ammatilliset koulut, AMK, yliopisto, kansalais- ja kansanopistot) – Työterveyshuolto – Hankkeet – Yrittäjäjärjestö – Sairaanhoitopiiri – Naapurikuntia – Apteekki

17 Vinkkejä ja toimenpidesuosituksia Verkostokartan (tai muun vastaavan) laatiminen: Minkä tahojen kanssa yhteistyötä tehdään / tehdään liian vähän / ei vielä tehdä, vaikka pitäisi tehdä? Esimerkkejä keskeisten toimijoiden vastuista ja rooleista – asiakirjan hyödyntäminen Osallisuusideat käyttöön: mm. kehittäjäasiakkaat, kokemusasiantuntijat, järjestöyhteistyön tiivistäminen Hyvinvointiryhmän työn teemoittaminen: paikallisiin tarpeisiin istuvat ja kootut teemaryhmät, joissa laajempi edustus Kumppanuuksien tarkistaminen, tarvittaessa uusien solmiminen

18 Hyvinvointiryhmän jäsenet: Onko ryhmänne tehtävät kuvattu kirjallisesti?

19 Hyvinvointiryhmän jäsenet: Ryhmän toiminta

20 Johtopäätökset Viidennes hyvinvointiryhmien jäsenistä kaipaa ryhmän tehtävänkuvien päivittämistä tai muuttamista, osa myös niiden kirjaamista Osa ei tiedä, onko tehtävistä ylipäätään keskusteltu tai sovittu Hyvinvointiryhmien kokoonpanoon ja kokoon ollaan varsin tyytyväisiä, ja ryhmää pidetään tarpeellisena Tärkeimpänä kehittämiskohteena on ryhmän tehtävänkuvan selkeyttäminen

21 Vinkkejä ja toimenpidesuosituksia Hyvinvointiryhmän tehtäväkuvaus: – Tehtävistä sopiminen vähintään suullisesti, mielellään kirjallisesti – Tehtävänkuvien säännöllinen kertaus ja päivitys – Tehtävänkuvasta viestittäminen (mm. henkilökunta, kuntalaiset, yhteistyökumppanit) Esimerkkejä keskeisten toimijoiden vastuista ja rooleista – asiakirjan hyödyntäminen keskustelujen pohjana  paikallinen soveltaminen Hyvinvointiryhmän tehtävämatriisin ja vuosikellon laatiminen / täyttäminen Hyvinvointiryhmän työn kytkeminen kunnan talouden ja toiminnan suunnittelun vuosikelloihin

22 Hyvinvointiryhmän jäsenet: Ryhmän toiminta

23 Hyvinvointiryhmän jäsenet: Jäsenen itsearviointi

24 Johtopäätökset Hyvinvointiryhmien vahvuuksia ovat kokousten aikainen hyvä ilmapiiri ja toisten asiantuntijuuden arvostaminen Eniten kehitettävää on sisäisen yhteistyön määrässä ja laadussa sekä jäsenten sitoutumisessa Suurin osa hyvinvointiryhmien jäsenistä kokee, että aikaresurssit ryhmän tehtävien hoitamiseen eivät ole riittävät Merkittävä vähemmistö (20-30 %) kokee, että vastaajan oma kiinnostus, sitoutuminen, tehtävänkuvan selkeys ja oman roolin tarpeellisuus ryhmässä on korkeintaan keskinkertaista

25 Vinkkejä ja toimenpidesuosituksia Säännölliset arviointikeskustelut ryhmän kesken: – Avoin, rehellinen keskustelu ryhmän toiminnasta ja jäsenten sitoutumisesta  muutos- ja kehittämistarpeiden ja -ideoiden kartoittaminen  kehittämistarpeisiin vastaaminen – Ryhmän vahvuuksien huomiointi ja vahvistaminen sekä myönteisen palautteen antaminen Hyvinvointiryhmän tehtävämatriisin täyttäminen, vastuutahojen määrittely ja vastuiden jakaminen sekä kokousten aikataulutus kunnan vuosikellorytmiin Hyvinvointiryhmän vastuun avaaminen ja riittävä resursointi Ryhmään kuulumisesta tehdään mielekästä, mielenkiintoista ja sitä tuetaan, myös ajallisesti Osallistetaan ja jaetaan vastuuta tasaisesti, varmistetaan selkeä yhteys ylimpään johtoon

26 Valtuutettujen ja hyvinvointiryhmän jäsenten kokemukset omasta osaamisesta

27 Hyvinvointiryhmän jäsenet: Koettu osaaminen 1/2

28 Hyvinvointiryhmän jäsenet: Koettu osaaminen 2/2

29 Hyvinvointiryhmän jäsenet: Oletko osallistunut seuraaviin koulutuksiin?

30 Hyvinvointiryhmän jäsenet: Vastaajan kokemus omasta hyvinvointijohtamisen koulutustarpeestaan

31 Johtopäätökset Keskimäärin noin puolet hyvinvointiryhmien jäsenistä pitää hyvinvointijohtamiseen liittyviä tehtäviä helppoina tai melko helppoina. Hyvinvointiryhmän jäsenet kantavat merkittävän roolin kunnan hyvinvointijohtamisessa. Siihen nähden heidän koetussa osaamisessaan on vielä kehittämisen varaa ja mahdollisuuksia. Erityisesti konkreettisten työvälineiden käyttö ja niiden hyödyntäminen kunnan muussa toiminnassa ja asiakirjoissa koetaan vielä vaikeaksi. Merkittävä osa hyvinvointiryhmien jäsenistä kokee tarvitsevansa hyvinvointijohtamisen koulutusta, mutta suurempi osa ei koe koulutustarvetta.

32 Vinkkejä ja toimenpidesuosituksia Osaamista on jo paljon  Verkostoituminen ja toisilta oppiminen Koordinoinnin ja koulutusten (”kertauskurssit”) varmistaminen hankkeen jälkeen Kuntaliiton, maakunnallisten ja/tai alueellisten toimijatahojen toimesta Kansalliset ja alueelliset koulutukset hyvinvointiryhmille, kuntajohdolle ym. keskeisille tahoille Hyvinvointijohtaminen työvälineineen mukaan uusien valtuustojen ja johdon koulutuksiin Kansallisten verkostojen jatkuvuus ja ylläpito: viestintä, seminaarit Perehdytyspaketti uusille toimijoille ja itseoppimisen mahdollistava materiaalipaketti niille toimijoille, jotka eivät halua osallistua koulutuksiin (esim. hyvinvointijohtamisen diapankki)

33 Valtuutetut: Vastaajan kokemus omasta osaamisestaan ja omasta koulutustarpeestaan

34 Johtopäätökset Valtuutetut kokevat hyvinvointikertomuksen ja EVA-menetelmän hyödyntämisen päätöksenteossa vielä varsin vaikeaksi Lisäkoulutukselle näyttää olevan tarvetta ainakin kyselyyn vastanneiden (= valikoituneiden) valtuutettujen keskuudessa

35 Vinkkejä ja toimenpidesuosituksia Verkostoituminen ja toisilta oppiminen Koordinoinnin ja koulutusten (”kertauskurssit”) varmistaminen hankkeen jälkeen Kuntaliiton, maakunnallisten ja/tai alueellisten toimijatahojen toimesta Kansalliset ja alueelliset koulutukset Hyvinvointijohtaminen työvälineineen mukaan uusien valtuustojen koulutuksiin Kansallisten verkostojen jatkuvuus ja ylläpito: viestintä, seminaarit Perehdytyspaketti uusille valtuutetuille ja itseoppimisen mahdollistava materiaalipaketti niille toimijoille, jotka eivät halua osallistua koulutuksiin (esim. hyvinvointijohtamisen diapankki) Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiselle avauksia

36 Hyvinvointiryhmän yhteistyöverkosto

37 Hyvinvointiryhmän jäsenet: Ryhmän yhteistyöverkoston toiminta

38 Hyvinvointiryhmän jäsenet: Muiden toimijoiden suora osallistumismahdollisuus kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen suunnitteluun

39 Johtopäätökset Hyvinvointiryhmien toiminta on vielä monessa kunnassa alussa, minkä vuoksi toiminta keskittyy enemmän ryhmän sisäisen toiminnan kuin ulkopuolisen yhteistyöverkoston kehittämiseen. Kun ryhmä, hyvinvointikertomusprosessi ja sähköinen hyvinvointikertomus -työväline tulevat tutuksi, aikaa vapautuu yhteistyöverkoston kehittämiseen. Ryhmien yhteistyöverkostoissa on jo paljon oikeita toimijoita, joiden kanssa tehtävä yhteistyö vain vaatii aktivointia, suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta

40 Johtopäätökset Hyvinvointiryhmien jäsenet kokevat antavansa luottamushenkilöille mahdollisuudet vaikuttaa hyvinvoinnin edistämisen suunnitteluun. Käyttävätkö luottamushenkilöt tätä mahdollisuutta? Usein esimerkiksi hyvinvointikertomuksen valtuustokäsittelylle annetaan aikaa vain 10-20 minuuttia. Kysymyksiä tai keskustelua ei juurikaan synny. Eri toimijoiden vaikutusmahdollisuuksia on tarpeen tulevaisuudessa parantaa. Erityisesti kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksiin tulisi kiinnittää huomiota.

41 Vinkkejä ja toimenpidesuosituksia Hyvinvointiryhmän yhteistyöverkoston toimijoiden tunnistaminen ja kartoittaminen esim. verkostokartan avulla Esimerkkejä keskeisten toimijoiden vastuista ja rooleista – asiakirjan hyödyntäminen Hyvinvointiryhmän työn teemoittaminen  paikallisiin tarpeisiin istuvat teemaryhmät Kumppanuuksien tarkistaminen, uusien solmiminen Osallisuusideat käyttöön: mm. kehittäjäasiakkaat, kokemusasiantuntijat, järjestöyhteistyön tiivistäminen Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiselle uusia rohkeita avauksia ja kokeiluita, esimerkkejä muiden kuntien hyvistä käytänteistä – niiden ”parastaminen”

42 Hyvinvointikertomus ja kunnan toiminnan ja talouden suunnittelu

43 Valtuutetut ja hyvinvointiryhmän jäsenet: Hyvinvointikertomuksen kytkeminen kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun

44 Johtopäätökset Hyvinvointikertomuksen kytkeminen kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun on vasta alkutekijöissään sekä valtuutettujen että hyvinvointiryhmien jäsenten mielestä. Koska aihe on vielä uusi, huomio on kiinnittynyt vielä tässä vaiheessa hyvinvointiryhmän sisäiseen toimintaan, hyvinvointikertomusprosessiin, hyvinvointitietoon ja sähköisen hyvinvointikertomuksen käytön opetteluun.

45 Vinkkejä ja toimenpidesuosituksia Hyvinvointikertomuksen kytkeminen kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun takaa poikkitoiminnallisen kunnan hyvinvointivastuun sekä johdon sitoutumisen. Tällä kytkemisellä hyvinvointihaasteet käsitellään tasapuolisesti taloushaasteiden rinnalla ja ne otetaan oikea-aikaisesti suunnitteluun. Tästä johdettu vuosikelloajattelu onkin kunnan talous- ja toimintasuunnittelun, hyvinvointijohtamisen sekä hallinnon sujuvuuden ydintä. Niissä kunnissa, joissa vuosikelloajattelu on liitetty myös hyvinvointikertomustyöhön, on myös saatu parhaita tuloksia aikaan. ELI: Kuntaliiton, maakunnallisten tai alueellisten toimijatahojen koordinoinnin ja koulutusten (”kertauskurssit”) varmistaminen hankkeen jälkeen: vuosikellot yhtenä hyvinvointijohtamisen työvälineenä.

46 Valtuutetut ja hyvinvointiryhmän jäsenet: Hyvinvoinnin näkyvyys kuntastrategiassa

47 Valtuutetut ja hyvinvointiryhmän jäsenet: Hyvinvoinnin näkyvyys kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa

48 Valtuutetut ja hyvinvointiryhmän jäsenet: Hyvinvoinnin näkyvyys hallinnonalojen käyttösuunnitelmissa

49 Johtopäätökset Hyvinvoinnin näkyvyys kuntastrategiassa, kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa ja hallinnonalojen käyttösuunnitelmissa on vielä varsin vähäistä, kun sitä vertaa kuntalain 1 pykälään ja kuntalakiuudistuksen pykälien luonnokseen Hyvinvoinnin näkyvyys vähenee siirryttäessä strategisen tason asiakirjasta kohti operatiivisia asiakirjoja  Hyvinvoinnin edistäminen oivalletaan jo melko hyvin strategisena asiana, mutta konkretian tasolle vietynä se on vaikeampaa? Vaikuttavuustutkimusta ja –tietoa vielä liian vähän, nopeasti näkyvien tulosten ja arvostuksen puutetta?

50 Vinkkejä ja toimenpidesuosituksia Hyvinvointikertomuksen valmistelusta vastanneiden henkilöiden osallistuminen myös muiden asiakirjojen valmisteluun (mm. kuntastrategia, toiminta- ja taloussuunnitelma, käyttösuunnitelmat) Kun hyvinvointi on mukana strategiassa, toiminta- ja taloussuunnitelmassa ja käyttösuunnitelmissa, sen pitäisi pujahtaa automaattisesti myös seurannan ja arvioinnin asiakirjoihin Sekä omatoimista että ulkopuolista arviointia ja tutkimista: – Miten hyvinvointi näkyy kuntamme asiakirjoissa (ks. seuraava dia)? – Miten hyvinvointi näkyy kuntamme konkreettisessa toiminnassa? Hyvien käytänteiden, tulosten ja onnistumisten esilletuominen Kuntien välinen vertailu Vaikuttavuustutkimusta ja –tietoa lisää

51 HVK Kunta- strategia Ohjelmat ja suunnitelmat Toiminta- ja talous- suunnitelman suunnittelu- ohje Toiminta- ja talous- suunnitelma Tuloskortit / Käyttö- suunnitelmat Osavuosi- katsaukset Tilin- päätökset Toiminta- kertomukset Arviointi- kertomukset Linjaukset strategiselta operatiiviselle tasolle Seuranta ja arviointi Miettikää, miten hyvinvointikertomus ja hyvinvoinnin näkökulma näkyy seuraavissa kuntanne asiakirjoissa:

52 Kunnan hyvinvointijohtamisen kulttuuri

53 Valtuutetut ja hyvinvointiryhmän jäsenet: Hyvinvointijohtamisen periaatteiden toteutuminen omassa kunnassa

54 Johtopäätökset Hyvinvointijohtamisen periaatteet toteutuvat kunnissa vielä keskimäärin varsin heikosti sekä valtuutettujen että hyvinvointiryhmien jäsenten mielestä. Hyvinvointijohtamisen kulttuuri kehittyy hyvinvointiryhmän ja sen yhteistyöverkoston aktiivisen, saumattoman toiminnan tuloksena ajan kuluessa ja asenteiden muuttuessa  Koska hyvinvointiryhmien ja yhteistyöverkoston toiminta on vasta kehittymässä, on luonnollista, että hyvinvointijohtamisen kulttuuri on ottanut vasta ensimmäisiä askeleitaan

55 Vinkkejä ja toimenpidesuosituksia Konkreettiset tehtävänkuvaukset ja -matriisit, selkeä vastuunjako Koordinointi- ja koulutustuki Johdon tuki ja johtajasopimukset Hyvät työvälineet käyttöön (sähköinen hyvinvointikertomus ja sähköinen vaikutusten ennakkoarviointi, vuosikellot)  Työvälineiden jatkuva, käyttäjälähtöinen kehittäminen valtakunnallisten toimijoiden saumattomana yhteistyönä Arviointityö  Vaikuttavuustietoa Onnistumisista tiedottaminen  Tiedon ja arvostuksen kasvaminen Lainsäädännön uudistus, lainsäädännöllinen noja hyvinvoinnin edistämiselle ja hyvinvointijohtamiselle

56 Lisätietoja antavat henkilöt

57 Lisätietoja Kuntaliitto: – Anne Sormunen, erityisasiantuntija Anne Sormunen