Kirjastojen tulevaisuuden haasteet

Esitys aiheesta: "Kirjastojen tulevaisuuden haasteet"— Esityksen transkriptio:

1 Kirjastojen tulevaisuuden haasteet
Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät Kristiina Hormia-Poutanen

2 Sisältö Tausta Toimintaympäristön keskeiset muutostekijät
RAKE-raportin suositukset Palvelukysely kirjastojen yhteisistä palveluista Kirjastojen yhteiset palvelut Tulevaisuuden palvelujen rakentaminen Kokonaiskuva KDK Kansallinen yhteisluettelo

3 Toimintaympäristön keskeisiä muutostekijöitä
Digitalisoituminen E-lehdet, e-kirjat, digitoidut tietosisällöt ja tutkimusdata Työskentely-ympäristö Käyttäjien muuttuvat tarpeet Nopeus, tarkoituksenmukaisuus Palvelut siellä missä käyttäjät Uudet teknologiat Web 2.0/3.0, mobiililaitteet, semanttinen web Palvelujen ja sisältöjen avoimuus Kirjastopalvelujen verkostomaisen toiminnan ja työnjaon kehittäminen Lainsäädäntö Tekijänoikeuslaki Kulttuuriaineistolaki Standardointi Uudet tunnisteet Kansainvälistyminen Talous Tuottavuusohjelma

4 RAKE

5 Korkeakoulukirjastojen rakenteellinen kehittäminen - RAKE-raportin suositukset
Korkeakoulukirjastojen kehittäminen Integroituminen opetukseen ja tutkimukseen Toiminnallisesti järkevät yhdistymiset AMK- ja Yo-kirjastoille muodostetaan yksi yhteinen konsortio/neuvosto Varmistetaan peruspalveluiden maksuttomuus Korkeakoulut vastaavat paikallisesta palvelusta ja Kansalliskirjaston palveluyksikkö kirjastoverkon yhteisistä palveluista Edistetään palvelujen käytön esteettömyyttä

6 Korkeakoulukirjastojen rakenteellinen kehittäminen - RAKE-raportin suositukset
Korkeakoulukirjastojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman sekä tietoaineistojen käytön turvaaminen Tavoitteena, että korkeakoulu käyttää 5% kokonaisbudjetista kirjastopalveluihin Korkeakoulut sitoutuvat omien tutkimusjulkaisujensa avoimeen julkaisemiseen vuoteen 2015 mennessä Varmistetaan kirjastoille yliopistolaista johtuvien alv-kustannusten korvaaminen Tekijänoikeuslaki – tutkimuksen ja opetuksen tarve Kulttuuriaineistolaki – digitaaliset vapaakappaleet

7 Korkeakoulukirjastojen rakenteellinen kehittäminen - RAKE-raportin suositukset
Kansalliskirjaston palvelut Kirjastoverkon yhteisiä infrastruktuurihankkeita viedään eteenpäin keskitetysti Toteutetaan KDK + yhteisluettelohankkeet Toteutetaan perusaineistoesitys Kehitetään keskitettyä aineistohankintaa (FinELib) tavoitteena, että FinELib välittää 80 %:a korkeakoulujen sähköisistä aineistoista. Julkaisuarkistojen ylläpito perustuu työnjakoon (kansallinen-paikallinen)

8 Korkeakoulukirjastojen rakenteellinen kehittäminen - RAKE-raportin suositukset
Kirjastoverkon palveluyksikön kehittäminen (KK+VK) Kansalliskirjasto on kirjastojen yhteisten palvelujen palveluyksikkö Kirjastojen yhteisten palveluiden budjettirahoitusta lisätään 5-10% Varmistetaan keskeisten keskitettyjen palvelujen keskitetty rahoitus Varmistetaan korkeakoulukirjastojen vaikutusvalta niitä koskevien palveluiden tuottamisessa Varmistetaan Varastokirjaston palveluiden maksuttomuus

9 Suositusten toteutuminen 2010
Korkeakoulukirjastojen yhdistyminen - etenee 17 yo-kirjastoa (ml. mpk) 26 amk-kirjastoa Varmistetaan peruspalveluiden maksuttomuus Maksuperustelaki OA-toiminta Amk-sektori edelläkävijä HY, TaY – OA-mandaatti ALV Koulutus 2009 Yo-sektori: kompensaatio takautuvasti AMK- ja Yo-kirjastoille muodostetaan yksi yhteinen konsortio/neuvosto – EI toteutunut

10 Suositusten toteutuminen 2010
Kirjastoverkon yhteisiä ja laajoja digitalisoitumista tukevia infrastruktuurihankkeita viedään eteenpäin keskitetysti KDK: asiakasliittymä & PAS Kansallinen yhteisluettelo Tutkimusinfrastruktuurivalmistelut Kansallinen julkaisurekisteri JURE KDK Asiakasliittymän + palvelinympäristön hankintaan liittyvä rahoituspäätös 2010 Pysyvä rahoitus 2011 alkaen Kansalaiskäyttö (Linda, Arto) 2010 alkaen Asiakaspohjan laajentamisvalmistelut käynnissä Kirjastojen yhteisten palveluiden budjettirahoitus Rahoitustason korotus 2010 alkaen

11 Kirjastojen yhteisten palvelujen palvelukysely

12 Vastaajat sektoreittain
2010 2008 N = 595 N = 664 yliopistokirjasto (ml. Kansalliskirjasto) 27 % 28 % ammattikorkeakoulukirjasto 13 % 18 % yleinen kirjasto 51 % 44 % erikoiskirjasto/tutkimuslaitos 8 % 7 % muu 1 % 2 %

13 KVP:n palvelujen tärkeys 2008 ja 2010 asteikko 1-4, jossa 4=palvelu on erittäin tärkeä
2008 2010 Keskiarvo N= 664 595 Suomalaiset luettelointisäännöt 3,67 3,68 Kansalliskirjaston ylläpitämät asiasanastot 3,70 3,66 Kirjastojärjestelmien kehittäminen 3,73 3,65 Linda: hakukäyttö 3,64 Tunnistepalvelut (ISBN, ISSN, ISMN, URN) Elektronisen aineiston hankinta (FinELib) 3,69 3,59 Standardien ja formaattien kehittäminen ja koordinointi 3,63 3,56 Linda: poimintaluettelointi 3,54 Fennica: hakukäyttö 3,49 3,52 Fennica: poimintaluettelointi 3,44 3,42 Arto: hakukäyttö 3,36 3,40 Verkkoarkisto 0,00 Nelli-portaali 3,26 3,35 Kirjastoverkkopalveluiden asiakas- ja aineistotietokanta Halti 3,39 3,34 Kansalliskirjaston digitoidut aineistot: hakukäyttö 3,18 3,27 Doria- ja Theseus-alustapalvelut 3,21 Viola: hakukäyttö 3,14 3,25 Käyttäjäkyselyt 3,24 Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto (KITT) 3,23 Viola: poimintaluettelointi 3,13 3,20 Arto: poimintaluettelointi 2,95 3,07 Elektra : hakukäyttö 3,01 3,05 Mandis: poimintaluettelointi 2,87 Mandis: hakukäyttö 2,90 3,00 elektronisten aineistojen bX-suosituspalvelu 2,71

14 KVP:n palvelujen onnistuminen 2008 ja 2010 asteikko 1-4, jossa 4=Kansalliskirjasto onnistunut erittäin hyvin 2008 2010 N= 664 595 Tunnistepalvelut (ISBN, ISSN, ISMN, URN) 3,24 3,39 Suomalaiset luettelointisäännöt 3,19 3,32 Kansalliskirjaston ylläpitämät asiasanastot 3,33 3,27 Fennica: hakukäyttö 3,20 Fennica: poimintaluettelointi 3,10 3,17 Viola: hakukäyttö 2,97 3,15 Elektronisen aineiston hankinta (FinELib) 2,89 3,08 Arto: hakukäyttö 3,07 Linda: hakukäyttö 3,03 Mandis: hakukäyttö 2,43 3,01 Standardien ja formaattien kehittäminen ja koordinointi 2,83 Käyttäjäkyselyt 0,00 3,00 Kansalliskirjaston digitoidut aineistot: hakukäyttö 2,84 Viola: poimintaluettelointi 2,78 2,99 Verkkoarkisto 2,95 Kirjastoverkkopalveluiden asiakas- ja aineistotietokanta Halti 2,55 Arto: poimintaluettelointi 2,92 Mandis: poimintaluettelointi 2,59 2,91 Elektra : hakukäyttö 2,69 2,87 Doria- ja Theseus-alustapalvelut 2,29 elektronisten aineistojen bX-suosituspalvelu 2,80 Linda: poimintaluettelointi 2,77 Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto (KITT) 2,09 2,64 Kirjastojärjestelmien kehittäminen 2,52 2,61 Nelli-portaali 2,41 2,60

15 Erot tärkeyden ja onnistumisen välillä 2010 ja 2008
2008 2010 N= 664 595 elektronisten aineistojen bX-suosituspalvelu 0,00 -0,02 Mandis: hakukäyttö -0,48 -0,15 Mandis: poimintaluettelointi -0,27 -0,17 Viola: hakukäyttö -0,22 -0,19 Arto: poimintaluettelointi -0,25 Käyttäjäkyselyt Tunnistepalvelut (ISBN, ISSN, ISMN, URN) -0,42 Elektra : hakukäyttö -0,35 -0,28 Fennica: poimintaluettelointi -0,36 -0,29 Fennica: hakukäyttö -0,31 -0,30 Viola: poimintaluettelointi -0,33 -0,37 Kansalliskirjaston digitoidut aineistot: hakukäyttö -0,38 Arto: hakukäyttö -0,41 -0,40 Kansalliskirjaston ylläpitämät asiasanastot -0,39 Suomalaiset luettelointisäännöt Verkkoarkisto Kirjastoverkkopalveluiden asiakas- ja aineistotietokanta Halti -0,89 -0,49 Elektronisen aineiston hankinta (FinELib) -0,78 -0,55 Doria- ja Theseus-alustapalvelut -0,96 -0,60 Standardien ja formaattien kehittäminen ja koordinointi -0,83 -0,61 Linda: hakukäyttö -0,63 Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto (KITT) -1,19 -0,62 Nelli-portaali -0,87 Linda: poimintaluettelointi -0,67 -0,80 Kirjastojärjestelmien kehittäminen -1,22 -1,09 Järjestys tämän vuoden suurimmasta kuilusta pienimipään

16 Erot sektoreittain : amk
Tärkeys kaikki arvot laskeneet hieman, paitsi digitaalisten aineistojen haku ja Doria / Theseus tärkeintä kirjastojärjestelmän kehittäminen, FinELib, Doria, asiasanastot, luettelointisäännöt Onnistuminen ei suuria muutoksia, paitsi KITTin kohdalla selvää parannusta parhaat arviot: tunniste- palvelut, FinELib heikoin: Linda-poimintaluettelointi suurimmat kuilut Linda, kirjastojärjestelmien kehittäminen ja Nelli – kaikki yli -1

17 Erot sektoreittain : erikoiskirjastot
Onnistuminen erot pieniä, KITTin onnistuminen kasvanut KITT, Mandis-haku, verkkoarkisto: arvot alle 3 tunnistepalvelut ja Doria/Theseus parhaat arvot Tärkeys kaikki arvot yli 3 Linda-haku ja poimintaluettelointi + FinELib tärkeimmät Mandis-haku vähiten tärkeä Vuonna 2010 ei ollenkaan -1 ylittäviä kuiluja; isoimmat gapit verkkoarkisto ja KITT, kuiluissa suuret muutokset: Doria, kirjastojärjestelmien kehittäminen, Halti parannusta

18 Erot sektoreittain : yleiset kirjastot
Tärkeys Doria ainoa, jonka arvo alle 3, jopa KITT yli 3 luettelointisäännöt, asiasanastot, Fennica, tunnistepalvelut 3,7 – 3,8 muutokset pieniä Onnistuminen lähes kaikissa parannusta vuodesta 2008 Nelli ja kirjastojärjestelmien kehittäminen alle 3 Kirjastojärjestelmien kehittäminen gap -1,01, muut kuilut pieniä

19 Erot sektoreittain : yliopistokirjastot
Tärkeys Tärkeimpiä FinELib, kirjastojärjestelmien kehittäminen ja Nelli (3,8) muutokset pieniä, nousua Violan, digitaalisten aineistojen ja Nellin kohdalla tärkeydessä alle kolmosen vain bX, Mandis ja Elektra (2,99) Onnistuminen kaikissa palveluissa Arton poimintaluettelointia lukuun ottamatta onnistuttu edelliskyselyä paremmin suurin parannus onnistumisessa: Doria, Halti ja KITT KITT ja kirjastojärjestelmien kehittäminen 2,5 Vuonna 2008 seitsemän kuilua noin / yli -1. Kirjastojärjestelmien kehittäminen ja Nelli ennallaan; kuilu supistunut eniten: KITT, Halti, Doria

20 Kaikki johtajat Tärkeys Onnistuminen alle kolmosen arvoja: bX, Elektra
tärkeimpiä: luettelointisäännöt, tunnistepalvelut, asiasanastot, Linda, kirjastojärjestelmät, FinELib Onnistuminen johtajat edelliskyselyä tyytyväisempiä erityisesti KITTin ja Dorian arvot nousseet Johtajien vastauksia vähemmän kuin Kuilut kaventuneet, erityisesti Halti ja KITT. Vuonna 2008 useita yli -1 arvoja, nyt vain järjestelmien kehittäminen (-1,2)

21 Toimenpiteiden kohteet edellisten kyselyiden perusteella
2006 KITT-yhteistilasto yhteistietokantojen kansalaiskäyttö Manda /Mandis tiedotus kopioluetteloinnin periaatteet Voyager palvelukokonaisuus koulutustarjonnan kehittäminen Nellin ylläpito 2008 asiakasliittymä osana KDK-hanketta KITT-yhteistilasto Halti-tietokanta viestintä koulutus

22 Mitkä toimenpiteistä onnistuneet, missä edelleen tekemistä
Parannusta (kuilujen, väittämien arvottamisen tai avoimen palautteen perusteella): KITT Halti kirjastojärjestelmien kehittäminen ajantasaisen tiedon saanti yhteistietokantojen kansalaiskäyttö koulutustarjonta Edelleen tehtävää: kirjastojärjestelmien kehittäminen (gap -1,09) Nelli (gap -0,8) Linda-poimintaluettelointi (-0,78) kirjastojen vaikutusmahdollisuudet palvelukokonaisuus viestintä ja palautejärjestelmä

23 Jatkoaikataulu Toimenpide- ja tiedotusohjelma 10/2010
2011 toiminnan suunnittelu Raportti kyselystä (10/2010) Toimenpiteiden toteutumisen seuranta 2011

24 Kirjastojen yhteiset palvelut

25 Kirjastojen yhteiset palvelut
Kirjastosektori- palveluiden koordinointi Johtaminen Talous Viestintä Koulutus Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto Palvelu- ja asiakaskyselyt Kaikki sektorit Verkkoaineiston hankinta Korkeakoulu- ja yleiset kirjastot Nelli-palvelut Kirjastojärjestelmä- ja tietokantojen tarjonta Amk-, erikois- ja yo-kirjastot Julkaisuarkistopalvelut Kirjastot

26 Kirjastojen yhteiset palvelut - indikaattorit
Kirjastojen yhteisten palvelujen (KK+VK) budjetin osuus korkeakoulukirjastojen kokonaisbudjetista 4,4 % Indikaattori YO AMK Yleinen kirjasto Artikkelilataukset (FinELib) + 40% (2009) + 31% (2008) + 163%(2009) + 46% (2008) + 79% (2009) + 55% (2008) FinELibin osuus e-aineistojen hankinnasta 77,2 % (2009) 81% (2008) 62,3 % (2009) 58% (2008) Tietoa ei ole saatavilla Poimintaluetteloinnin osuus luetteloinnista 80,3 % (2008) 82,5% (2007) 63,5% (2008) 64% (2007)

27 2010 2011 2012 TAVOITTEET KIRJASTOJEN YHTEISTEN PALVELUJEN OHJAUS-JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Kartta yhteistyöfoorumeista Nykyisen ohjausjärjestelmän kuvaus Ohjausjärjestelmän valmistelu käynnistyy Ohjausjärjestelmä suunnitelma valmistuu Ohjausjärjestelmä käytössä KIRJASTOPALVELUT JA JÄRJESTELMÄT TULEVAISUUDESSA Kokonaiskuvan selkiyttäminen Toimenpiteet 2010 työskentelyn pohjalta KDK ASIAKASLIITTYMÄ Hankinta Pilotti Hallinto- ja rahoitusmalli vahvistuu Käyttäjäkunta laajenee Hallintomalli otetaan käyttöön Asiakasliittymäpalvelun strategia Käytettävyystestaus Strategian toteutus alkaa

28 2010 2011 2012 TAVOITTEET YHTEISLUETTELO
Avoin kansalaiskäyttö ja datan saatavuus Lindan kehittäminen Hallinto- ja rahoitusmalli Yhteisluettelon laajennus VOYAGER (Linnea2) Ylläpito ja kehittäminen Versiopäivitys Uuden kirjastojärjestelmän toiminnallisuuden kuvaus aloitetaan Kirjastojärjestelmän toiminnallinen ja tekninen kuvaus valmistuu Rahoituslaskelma ja -suunnitelma KITT (uusi ohjausryhmä) Tilasto- ja vaikuttavuusmittareitten kehittäminen ja testaus KITT 2 toiminnallisuuden kuvaus alkaa KITT2 toiminnallisuus ja tekninen kuvaus valmistuu Rahoitussuunnitelma

29 Tulevaisuuden palvelujen rakentaminen

30 Kokonaiskuva tukevaisuuden palveluista
Käyttäjien tarpeet Kirjastojen tarpeet Kansainväliset trendit ja tutkimukset KDK-seminaari David Nicholas (Google generation, vaikuttavuus) Stefan Gradman (semanttisen palvelut) Koulutus ja –keskustelutilaisuudet Kirjastoverkkopäivä KDK ja yhteisluettelokiertue Muut tilaisuudet

31

32 KDK- Asiakasliittymän hankintapäätös
Hankitaan kirjastoille, arkistoille ja museoille:   Ex Libriksen Primo- asiakasliittymäohjelmisto ja Käyttöoikeus Primo Central Index:iin Hankinta sisältää: pilottijakson (6kk) kustannukset, toistaiseksi voimassa olevan ohjelmistolisenssin, käyttöönottoon tarvittavat palvelut, neljän vuoden tuki- ja ylläpitomaksut ja käyttöoikeuden Primo Central Index:iin.

33 Hankintapäätös Perustelu Muuta
Ex Libriksen tarjous täyttää pakolliset vaatimukset sekä suurelta osin myös ei pakolliset pisteytettävät vaatimukset. Ex Libriksen laatima projektisuunnitelma on laadukas ja tarjouksen hinta mahdollistaa ohjelmiston hankkimisen suunnitellun budjetin puitteissa. Muuta Määräajan mennessä saatiin kaksi tarjousta, toinen Axiellilta ja toinen Ex Librikseltä. Axiellin tarjous jouduttiin hylkäämään tarjouspyynnön vastaisena, heidän ohjelmistonsa ei täyttänyt kaikkia pakollisia vaatimuksia. Pakollisista ominaisuuksista puuttui kuusi.

34 KDK-asiakasliittymän rahoitus
OKM rahoitus kattaa: Palvelinympäristön kustannukset Ohjelmistolisenssin Vuotuiset ylläpitokustannukset Keskitetty henkilöresursointi Kansalliskirjastossa, n. 10 htv Rahoitusta rajapintojen rakentamiseen ja konsultointiin Markkinointi-, koulutus-, tila- ym. kustannukset

35 Mahdollisuuksia Mahdollisuus erilaisten käyttöliittymien rakentamiseen
Kansallinen näkymä Alueellinen näkymä, sektorikohtainen näkymä Organisaatiokohtainen näkymä Käyttöliittymä on otettavissa käyttöön eri ympäristöissä Web-sivut FB, muut sosiaalisen median ympäristöt Hanke edistää avoimia rajapintoja ja järjestelmien yhteensopivuutta. Vaatimusmäärittelyt verkossa

36 Osaava ja luova Suomi OKM julkaisuja 2010:15
Kansallinen digitaalinen kirjasto ja pitkäaikaissäilytys tietovarantojen tehokas ja laadukas hallinta, jakelu sekä säilyttäminen yhteensopivien tietojärjestelmien sekä yhteisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen ja ylläpito on huolehdittava myös digitaalisten kulttuuriperintö- ja asiakirja-aineistojen sekä tutkimusaineistojen pitkäaikaissäilytyksestä.

37 Osaava ja luova Suomi KDK
Vakiinnutetaan kansallinen digitaalinen kirjasto ja liitetään se Euroopan digitaaliseen kirjastoon Europeanaan. Digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintö- ja asiakirja-aineistojen säilyminen turvataan pitkäaikaissäilytysjärjestelmällä. Kulttuuriperintö-ja asiakirja-aineistojen digitointia vauhditetaan. Edistetään arkistolaitoksen keskusarkistohankkeen toteuttamista osana valtionhallinnon asiakirjojen lakisääteistä pysyvää säilyttämistä.

38 Kansallinen yhteisluettelo

39 Miksi kansallinen yhteisluettelo?
Markkinoilla tarjolla olevat kirjastojärjestelmät muuttuvat seuraavien 3–5 vuoden aikana. Korkeakoulukirjastoissa kirjastojärjestelmien uudistaminen ja valmistautuminen uuden kirjastojärjestelmän valintaan on aloitettu tulevaisuudessa tarvittavien keskeisten osa-alueiden kehittämisellä: kansallinen yhteisluettelo, siirtyminen MARC 21 - formaattiin sekä kaukopalvelun automatisointi. Lähde: Opetuksen ja tutkimuksen toimintaympäristö Korkeakoulukirjastojen rakenteellinen kehittäminen digitaaliseksi palveluverkoksi.

40 Tavoiteltavat hyödyt Kansallinen yhteisluettelo luo edellytyksiä kirjastojen järjestelmäarkkitehtuurin muutokselle ja on osa uuden kirjastojärjestelmän valinnan valmistelua. Tehostaa kirjastojen prosesseja, esimerkiksi luettelointia ja kuvailutiedon uudelleenkäyttöä sekä parantaa asiakkaiden tiedonsaantiedellytyksiä.

41 Tavoiteltavat hyödyt Kirjastojen bibliografinen metadata säilytetään yhdessä paikassa (kustannussäästöt, tehokkuus) -> paikallisia järjestelmiä voidaan yksinkertaistaa. Mahdollistaa valmistautumisen luetteloinnin ja sisällönkuvailun muutoksiin, esim. FRBR, RDA, ontologiat ja sosiaalinen metadata. Mahdollistaa uusien palveluiden yhteisöllisen kehittämisen mm. web 2.0 -teknologioilla sekä metadatan vaihdon kolmansien osapuolien kanssa.

42 Missä mennään nyt? 1. vaihe 2008-2009:
LINDAn siirto Voyager-järjestelmästä Aleph - järjestelmään ja siirron jälkisiivous 2. vaihe : Erillisen auktoriteettitietokannan rakentaminen: Testitietokanta rakennettu Kansallisbibliografian ja -diskografian auktoriteettituotanto siirretty Alephiin ja muiden auktoriteettien tuotannon testaus aloitettu Hakuindeksit ja rajapinnat muihin kirjastojärjestelmiin toteutettu KDK-integroinnin suunnittelu aloitettu

43 Jatkosuunnitelmat 3. vaihe 2010-2013:
Kansallisen yhteisluettelon toteutus, myös mahdollinen erikoiskirjastojen mukaantulo Vuonna 2010 tehdään suunnittelua ja kehitetään yhteisluettelon perustaa ja laatua Vuonna tulisivat mahdollisesti ensimmäiset ammattikorkeakoulukirjastot ja yleiset kirjastot mukaan

44 Vastauksia haasteisiin
Asiakasliittymä Käyttäjien tarpeet Datan ja rajapintojen avoimuus, kehittäjäverkosto Sosiaalisen metadatan hallinta Mobiilipalvelut Yhteisluettelo Luetteloinnin tehokkuus, kuvailutiedon uudelleenkäyttö Datan avoimuus Central Index Lisensioidun aineiston haku, Nellin käytettävyys Uuden sukupolven kirjastojärjestelmä Kirjastojen tehokkaat prosessit

45