Kielen opetuksen tulevaisuuden haasteet Petri Vuorinen petri

Esitys aiheesta: "Kielen opetuksen tulevaisuuden haasteet Petri Vuorinen petri"— Esityksen transkriptio:

1 Kielen opetuksen tulevaisuuden haasteet Petri Vuorinen petri
Kielen opetuksen tulevaisuuden haasteet Petri Vuorinen 07/11/09

2 Toisen kielen oppijan profiili kaksikielisessä opetuksessa: vertaileva tutkimus suomalaisten ja amerikkalaisten oppijoiden piirteistä 07/11/09

3 TAUSTAA Kaksikielinen opetus maailmassa “jo muinaiset roomalaiset…”
Suomessa (ruotsi-suomi, englanti-suomi), Christer Laurén (Vaasa, Jyväskylä) Eurooppalainen trendi (White Paper 1995, White Paper 2008: multiculturalism, plurilingualism) There are weaker and stronger forms of immersion depending on the balance between mother tongue and (MT) and second language (SL) The pioneer and architect of the Swedish immersion programs for Finnish speaking children was Christer Laurén 07/11/09

4 Taustaa 4-8 % suomalaisista kouluista tarjoaa kaksikielistä opetusta
kielisuihku, kielikylpy, kieliluokka, vieraskielinen luokka, kaksikielinen luokka, kielipainotteinen, TCE (Teaching Contents through English), CLIL (Content and Language Integrated Learning) 07/11/09

5 Teoreettinen tausta Kielenoppimisen teoriat Koulutus-/kielipolitiikka
07/11/09

6 Kielenoppimisen teoriat
Selittävät, mitä toisen/vieraan kielen tietous (knowledge) on, miten se muodostuu ja miten se ilmaistaan ja miten se muuttuu Kognitiivispainotteiset (oppija aktiivinen prosessoija) Sosiokultturaalinen teoria Kaaosteoria What is essential to all cognitive models is that the learner is actively processing linguistic and other data (compare Other Knowledge in the Bialystok Model, Chapter 3.3.3) in the language learning process. When learning a language in a formal or informal setting the learners set goals for themselves and actively classify, store, retrieve, memorize, guess, invent, and use linguistic data in order to reach the set objectives. Linguistic theories consider linguistic knowledge to be different from other types of knowledge, whereas the cognitive theories regard linguistic knowledge and its development to be no different from any other types of knowledge (Bialystok 1991:63, Ellis 1994: , 2005:142). 07/11/09

7 Teoreettiset kysymykset – vaikutukset opetuskäytänteisiin?
Learning – acquiring (omaksuminen – oppiminen) Implisiittinen, informaalinen omaksuminen, proseduraalinen, kompetenssi  automatisoitunut tieto Eksplisiittinen, deklaratiivinen, opittu tieto, kommunikaativinen performanssi  formaalisen oppimisen tulos Implicit, procedural, acquired, competence or proficiency  knowledge that has become automatic implicit knowledge is a result of informal acquiring and is difficult to measure since it is an abstract, subconscious representation of the rule system that has emerged within the Explicit, declarative and learnt knowledge and competence or communicative performance refer to knowledge or linguistic rules which have emerged as a result of learning (tutored). learner Ellis and Bialystok (Bialystok has replaced the term knowledge with competence in later works) both see language knowledge as comprising explicit and implicit knowledge. Furthermore, Bialystok has added a third component, Other Knowledge, to describe what language knowledge consists of. 07/11/09

8 Bachmanin malli AREAS OF LANGUAGE KNOWLEDGE
Organizational knowledge determines how texts - oral or written - are organized. - Grammatical knowledge determines how individual utterances or sentences are organized. - Textual knowledge determines how utterances or sentences are organize to form texts. Pragmatic knowledge determines how utterances/sentences are related to propositional content. - Propositional knowledge determines how utterances/sentences are related to propositional content. - Functional knowledge determines how utterances/sentences are related to intentions of language users. - Sociolinguistic knowledge determines how utterances/sentences are related to features of the language use context. 07/11/09

9 METACOGNITIVE STRATEGIES
ASSESSMENT (taking stock of what you need, what you have to work with, and how well you have done) 1. Determining the desirability of achieving a particular goal and what is needed to achieve it in a particular context. 2. Determining which knowledge components - language knowledge, schemata, and affective schemata - are available for accomplishing that goal. 3. Determining the extent to which the communicative goal has been achieved by a given utterance. GOAL-SETTING (deciding what you are going to do) 1. Identifying and selecting one or more communicative goals that you want to achieve. 2. Deciding to attempt or not to attempt to achieve the communicative goal selected. PLANNING (deciding how to use what you have) 1. Selecting relevant areas of language knowledge for accomplishing the given communicative goal. 2. Formulating a plan for implementing these areas in the production or interpretation of an utterance. 07/11/09

10 Cumminsin malli . This assumption has further implications which are backed up by research findings. For example, in bilingual education when one language is used it does not mean that only the language-specific cognitive system (for example speaking, listening, reading or writing) develops, but rather that the whole cognitive system is fed and develops as a result 07/11/09

11 Tuloksia suomalaiset ja amerikkalaiset:
varhaiset lukukokemukset, vanhempien rooli, motivaatio amerikkalaiset: ympäristön vaikutus suomalaiset: - neutraali kieliympäristö (traditionaalinen kielen opetus, kaksikielinen opetus) Tulosten mukaan kaksikieliset oppilaat suhtautuivat pääosin myönteisesti kahdella kielellä opiskeluun ja olivat motivoituneita kielten opiskeluun. Taustatekijöistä nousivat esille ensimmäisen kielen osaaminen ja vanhempien merkitys äidinkielen kehityksen tukemisessa. Tämä tulos korostui yhdysvaltalaisessa aineistossa. Yhdysvalloissa toisen kielen, englannin, oppimiseen vaikuttivat oppijan asenne valtakulttuurin edustajiin, koettu valtakielen puhujien negatiivinen suhtautuminen toisena kielenä englantia puhuviin ja osallistumismahdollisuudet ympäristön tarjoamiin aktiviteetteihin. Tutkimuksessa kävi ilmi myös yhdysvaltalaisten koehenkilöiden eristäytyminen englanninkielisestä valtakulttuurista ja suoranaiset pelot käyttää englantia kommunikoinnissa. Tutkimustulosten valossa näyttää siltä, että suomalainen, kielipoliittisesti yhdysvaltalaista neutraalimpi ympäristö oli suotuisa englannin oppimiselle. Ympäristön paineiden puuttuessa suomenkielisillä koehenkilöillä oli voitettavanaan vain omat asenteet ja motivoiduttava kielen opiskeluun. Englannin asema kansainvälisenä kommunikoinnin välineenä, ei niinkään valtakulttuurin kielenä, tarjosi suomalaisille koehenkilöille hyvän lähtökohdan oppimiselle. Sekä suomalaisilla että yhdysvaltalaisilla koehenkilöillä ensimmäisen kielen oppiminen ja sen tukeminen kotona edesauttoivat toisen kielen oppimista. Kahden ja useammankin kielen oppiminen onnistuvat hyvin, kun niiden oppiminen on tasapainossa koulussa ja ympäristön asenne on positiivinen toisen kielen käyttäjiä kohtaan ja tarjoaa mahdollisuuksia toisen kielen käyttämiseksi. 07/11/09

12 KEY COMPETENCES (EU Comission: Recommendation of the European Parliament and of the Council)
Communication in L1 Communication in FL(s) Mathematical competence and basic competencies in science and technology Learning to learn Digital competence Interpersonal, intercultural and social and civic competences Entrepeneurship Cultural expression 07/11/09

13 Sosiaalinen media Mitä se on? Taustatietoa: blogit Esimerkkejä käytöstä:  Mitä ovat wikit, blogit – teko-ohjeet/perusta oma Lähde: 07/11/09

14 Esimerkkejä oppilastöistä
Wiki (wikispaces, peanutbutter wiki): Yläaste 07/11/09

15 KIELISALKKU, PORTFOLIO
07/11/09

16 SANASTO JA RAKENTEET 07/11/09

17 SANASTO – harjoitus TEKSTI (kuunneltu, toistettu, sisältö selvitetty)
Alleviivaa tekstistä 10 sanontaa (phrases) – “scaffolding” Vertaa parin kanssa alleviivauksiasi. Yksi pari esittää alleviivaukset – muut vertaavat omiaan, opettaja kysyy onko samoja. Opettaja esittää omat alleviivaukset / oppikirjan alleviivaukset (ei saa tehdä muutoksia). Muunnellaan lauseita (syventäminen). Sanoista lauseita - eriytys kertokaa yhdessä “hullu tarina”. Kirjoitustehtävä / dialogi (soveltaminen) Tarinoiden lukeminen - ryhmissä. Paras ääneen. Kuinka monta muistat? (tunnin alkuun!) ALIAS 07/11/09

18 SANASTO - muita tapoja VIIVÄSTETTY TOISTO (5 - 6 SEKUNTIA)
Tekstin reproduktio VIIVÄSTETTY TOISTO (5 - 6 SEKUNTIA) VIRKKEIDEN YDINSANOJEN MUKAAN REKONSTRUKTIO (PARI SANOO) LÖYDÄ VÄÄRÄ SANA LAUSEEN/REPLIIKIN VILKAISU JA SISÄLLÖN TOISTO (ala-aste!) TÄYDENNÄ VIRKKEEN LOPPU TEE UUSIA VIRKKEITÄ VIRKKEEN SANOISTA VIRKELAAJENNUS MUUTA VIRKKEEN AJATUS MIELESI MUKAAN ESITÄ VÄÄRIÄ VÄITTÄMIÄ SISÄLLÖSTÄ, TOINEN KORJAA KÄRJISTÄ JA LIIOITTELE - TOINEN OPPOSITIOSSA 07/11/09

19 SUULLISET HARJOITUKSET
Millaisia harjoituksia käytät? Millaisia harjoituksia löytyy kirjoista? Mitä ongelmia harjoiteltaessa? Mikä yleensä onnistuu? Paras harjoitustyyppi? 07/11/09

20 SUULLINEN KIELITAITO Taustaa Lähtökohdat Testaamisen tarkoitus
Puhumisen ja kirjoittamisen erot Testin laatiminen Tehtävätyyppejä Arviointi Suullinen koe käytännössä 07/11/09

21 TAUSTAA yo-tutkinnossa ei suullisen kielitaidon koetta
yleiset kielitutkinnot: suullista kielitaitoa arvioidaan, samoin IB-tutkinnossa oph: suulliset lukiodiplomit uusi asetus: lukioon suullisen kielitaidon kurssi ja suullinen koe; yksi syventävä kurssi muutetaan suullisen kielitaidon kurssiksi; aluksi vapaaehtoinen tutkimustietoa: Maija Saleva, Anneli Airola, Sauli Takala, Raili Hildén 07/11/09

22 Lähtökohtia testaamiselle
Viitekehyksen kielitaitokäsitys (kielellinen, sosiolingvistinen ja pragmaattinen kompetenssi kieltenopetuksen tavoitetasot opetussuunnitelma Mitä suullinen kielitaito on: Viitekehyksessä suullinen tuottaminen b) suullinen interaktio 07/11/09

23 Puhumisen ja kirjoittamisen erot Martin Bygate, Sari Luoma
Prosessiiviset taidot epätäydelliset lauseet, idea units lyhyet lauseet, tauot, toistot topikalisaatio ilmausten käyttö (conventional phrases) ajan voittaminen, pause fillers yksinkertaisten rakenteitten käyttö Interaktiiviset taidot rutiinit neuvottelutaidot merkityksen neuvottelu interaktion hallinta 07/11/09

24 Testaamisen tarkoitus
kurssikoe (achievement test) kielitaidon tason mittaaminen (proficiency test) Lisää testaamisesta  EALTA 07/11/09

25 Suullisen kielitaidon kokeita
Opetushallituksen kokeet (kesto n. 15 min) 3 osaa : lämmittely, parikeskustelu, monologi IB: n suullinen koe (kesto 10 – 12 min.) 3 osaa: opiskelijan valmistama esitelmä, keskustelu esitelmän aiheesta testaajan, kanssa, keskustelu muusta aiheesta 07/11/09

26 Testin laatiminen Otettava huomioon: testin tarkoitus
mitä asioita halutaan testata miten: parikeskustelu – yksinpuhelu kommunikatiivisuus, avoimuus arviointi: mikä on arvioinnin tarkoitus arviointikriteerien päättäminen: 2-4 kriteeriä reliabiliteetti/validiteetti EALTA, kriteerit tietoon ennen koetta, harjoittelu, pariarviointi Kriteerit: A language B interaction C message Intonaatio, sujuvuus 07/11/09

27 Tehtävätyyppejä haastattelu keskustelu tuttujen kesken
virallinen keskustelu puhelinkeskustelu kaupassa asiointi sketsi Haastattelu: kysyjällä helpompi rooli (eriytys) 07/11/09

28 Tehtävätyyppejä matkaraportti esitelmä radio-ohjelma uutiset
audio, video + keskustelu (yksin/pari) kuva + keskustelu (yksin/pari) 07/11/09

29 Arviointi kriteeripohjainen arviointi / numeroarviointi
holistinen/analyyttinen vrt. Viitekehys OPH:n arviointiasteikko Viitekehyksen taitotasot: yleiset taitotasot 07/11/09

30 Suullinen koe käytännössä
Tehtävänanto monisteena oppilaille tilanne/tehtävä/roolit/yksinpuhelu tavoitteet mainittu/myös viitekehyksen tasoja arviointikriteerit annettu/esimerkkejä monisteella itsearviointikysymyksiä oppilaalle 2) Arviointimoniste sanalliset kriteerit/numeroarviointi 07/11/09

31 Esimerkki 1 Lue kriteerit, katso tehtävät
Kuunnellessa tee muistiinpanoja Keskustelu parin/ryhmän kanssa, huomioista  tason päättäminen Yhteinen keskustelu 07/11/09

32 Kielittäin ryhmätyötä
Yläaste (2 ryhmää): englanti Lukio (3 ryhmää): englanti Lukio (1-2 ryhmää): saksa Ala-aste/yläaste (1 ryhmä): ranska Lukio (1 ryhmä): ranska  noin 4 hlöä / ryhmä 07/11/09

33 Ohjeistus Kuuntele näyte Kertaa TAITOTASOT Tee muistiinpanoja
Tee oma loppuarvio Ryhmän konsensus: yhteinen arvio 07/11/09

34 KIRJOITTAMINEN writing involves three phases: Planning Composing
Revising (not always necessary) students write to communicate their own ideas (audience  yo rubriikki, VIESTINÄLLISYYS) students share their writing with others 07/11/09

35 KIRJOITTAMINEN - mallin sovellusmahdollisuuksia
brainstorming prewriting THINKING!, drawing, making lists, note-taking, mindmapping, storymapping  in pairs, groups writing the first draft conferencing listen, tell back, ask questions revising editing proofreading publishing teacher evaluation, assessment 07/11/09

36 OPS / lukiokoulutus, kielet
Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta. 07/11/09

37 Oppimaan oppiminen OPISKELIJAA TULEE OHJATA OPISKELIJA
tiedostamaan, arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omaa työskentelyään kehittämään oppimaan oppimisen taitoja ja oppimisen valmiuksia suunnittelemaan oma opinto-ohjelmansa ja seuraamaan sen toteutumista OPISKELIJA asettaa itselleen tavoitteita työskentelee itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa kokeilee ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja 07/11/09

38 KIRJOITTAMINEN / B2.2 Osaa kirjoittaa selkeitä, yksityiskohtaisia, muodollisia ja epämuodollisia tekstejä monimutkaisista todellisista tai kuvitelluista tapahtumista ja kokemuksista enimmäkseen tutuille ja toisinaan tuntemattomille lukijoille. Osaa kirjoittaa esseen, muodollisen tai epämuodollisen selostuksen, muistiinpanoja jatkotehtäviä varten ja yhteenvetoja. Osaa kirjoittaa selkeän ja jäsentyneen tekstin, ilmaista kantansa, kehitellä argumentteja systemaattisesti, analysoida, pohtia ja tiivistää tietoa ja ajatuksia. 07/11/09

39 KIRJOITTAMINEN / C1.1 Pystyy kirjoittamaan selkeitä, hyvin jäsentyneitä tekstejä monimutkaisista aiheista, ilmaisemaan itseään täsmällisesti ja ottamaan huomioon vastaanottajan. Osaa kirjoittaa todellisista ja kuvitteellisista aiheista varmalla, persoonallisella tyylillä käyttäen kieltä joustavasti ja monitasoisesti. Pystyy kirjoittamaan selkeitä ja laajoja selostuksia vaativistakin aiheista. Osoittaa, että hallitsee monia keinoja tekstin jäsentämiseksi ja sidosteisuuden edistämiseksi. 07/11/09

40 SALKKU, PORTFOLIO, DOSSIER?
SISÄLTÖ language autobiography (EKS:n mukaan) kirjoitustehtävät portfoliossa=työsalkku (Norssissa) kaikki kirjoitustehtävät (työskentelyversio=työsalkku) opettajan/toverin kommentit, palaute opiskelijan omaa reflektointia töistä opiskelijan arviointia (NÄYTESALKKU) 07/11/09

41 OPISKELIJAN REFLEKTIOTA
07/11/09

42 OPISKELIJAN REFLEKTIOTA
07/11/09

43 OPISKELIJAN REFLEKTIOTA
07/11/09

44 OPISKELIJAN REFLEKTIOTA
07/11/09

45 OPISKELIJAN REFLEKTIOTA
07/11/09

46 OPISKELIJAN REFLEKTIOTA
07/11/09

47 Arviointi "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti." (Lukiolaki 629/1998, 17 § 1 mom).” Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. 07/11/09

48 Arviointi Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Arvioinnin menetelmistä ja käytänteistä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa. ”Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti." (Lukioasetus 810/1998, 4 § 1 mom) 07/11/09

49 ARVIOINTI /KUKA & MITÄ KUKA
- opettaja arvioi (yo asteikolla, 1-3, sanallinen) pariarviointi (ohjattu/vapaa) ryhmäarviointi (3-4 opiskelijaa ryhmässä) itsearviointi (aina?) MITÄ arvioidaan aloitus-, käsittely- tai lopetuskappale (ilmoitetaan etukäteen?) kirjoitetaan 3-4 kirjoitelmaa opettaja arvioi ”random” yhden kokonaisuus (perinteisin, alla  haitat?) arvioinnin kohde: sisältö, kieli (vrt yo-lautakunnan ohjeet: luettavuus, kielen käyttö, ilmaisuvarasto ja aiheen käsittely ) 07/11/09