© Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Sami Paavola Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus.

Esitys aiheesta: "© Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Sami Paavola Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus."— Esityksen transkriptio:

1 © Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Sami Paavola Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus Psykologian laitos, Helsingin yliopisto sami.paavola at helsinki.fi www.helsinki.fi/science/networkedlearning Hajautetun kognition perusteet 14.10.08

2 © Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Tilannesidonnainen kognitio Tilannesidonnainen kognitio (situated cognition) yksi rinnakkainen ilmiö hajautetun kognition kehittymisen kanssa Tilannesidonnainen kognitio alkoi kehittyä 1980-luvun lopulla; erityisesti liittyen ihminen-kone –vuorovaikutuksen tutkimuksiin ja uusiin oppimisen lähestymistapoihin Miten ihmisen toiminta ei noudata perinteistä suunnitelmallista päätöksenteon mallia Miksi koulussa opittua ei osata soveltaa arkielämässä ja päinvastoin? Vaikuttanut hajautetun kognition malleissa ja toisaalta esim. Hutchins yksi lähde tilannesidonnaisen kognition kehittymiselle

3 © Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Tilannesidonnainen kognitio vs. etukäteissuunnitteluun perustuva toiminta Suchman (1987) yksi tilannesidonnaisen kognition klassikko (ihminen-kone –vuorovaikutukseen liittyen) Vastakkain kaksi käsitystä ihmisen toiminnasta: Inhimillisen toiminnan ”suunnittelumalli”: suunnitelmat ja a priori rakenteet ihmisen päässä tai normit ohjaavat toimintaa Tilannesidonnainen kognitio: suunnitelmat eivät määrää toimintaa eivätkä luo riittävää perustaa toiminnan rekonstruktioon (suunnitelmat kyllä osa edeltäviä toiminnan ehtoja ja jälkikäteisselityksiä toiminnalle)

4 © Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Tilanteissa toiminta (Suchman) Ihminen enemmän reagoi tilanteessa eteen tuleviin asioihin kuin toimii etukäteisskeemojen mukaisesti; Hetkessä toiminta (moment-by-moment) ja vuorovaikutus toimijoiden kesken sekä toimijoiden ja ympäristön välillä Yhteinen asioista neuvottelu ja jaettu ymmärrys olennainen osa ihmisen toimintaa Etnometodologinen lähestymistapa korostuu

5 © Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Trukese (Mikronesian kulttuuri) vs. länsimainen tapa navigoida (Suchman 1987, vii) Eurooppalainen navigointi: perustuu suunnitelmiin, jotka rakennettu yleisten periaatteiden mukaan ja joissa matkan etenemistä verrataan suunnitelmaan; suunnitelma ohjaa toimintaa ja jos tulee poikkeamia, niin suunnitelmia pitää muuttaa Trukese navigointi: tietty pyrkimys toiminnassa; vastataan haasteisiin kun ne tulee vastaan ad hoc (kulloistakin tarkoitusta varten reagoivalla) tavalla; toimitaan tilanteen ja ympäristön vaatimalla tavalla

6 © Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Trukese (Mikronesian kulttuuri) vs. länsimainen tapa navigoida (2) Eri tapoja tulkita eroa: 1.Kyse erilaisista toimintatavoista, joita arvostetaan eri kulttuureissa eri tavoin (esim. länsimainen kulttuuri arvostaa abstraktia ajattelua) 2.Kyse erilaisista tehtävistä ja erilaisesta asiantuntijuudesta 3.Kyse suunnitelmallisessakin mallissa pohjimmiltaan samasta kuin tilanteisiin reagoimisessa (Suchman itse tulkitsee näin) -> Tilannesidonnainen kognitio

7 © Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Esim. kopiokoneen käyttö Miten ihminen käyttää kopiokonetta? Millainen ohjeistus ja millaiset toiminnallisuudet parhaiten tukee ihmisen toimintaa? Väite: Ihmiselle tyypillistä ennemmin toimia tilanteessa (painella kopiokoneen erilaisia näppäimiä, kokeilla erilaisia vaihtoehtoja) ja kysellä muilta kuin lukea tai seurata suunnittelumallin mukaisia ohjeistuksia

8 © Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Käytäntöyhteisöt (communities of practice) (Lave & Wenger 1991; Wenger 1998) Tietäminen sosiaalisiin käytäntöihin kasvamista ja vastaavan yhteisöllisen identiteetin rakentamista; tilannesidonnaisuus tähän liittyen Oppiminen osallistumista Oppipoikamainen oppiminen Asteittain asiantuntijan käytäntöihin osallistuminen (legitimate peripheral participation / ”oikeutettu reunoilta osallistuminen”) Yksilöt muotoutuu ”yksilöinä-maailmassa”, osana sosiokulttuurista yhteisöä

9 © Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Kognitiivinen oppipoikamalli (Brown et al 1989) Kognitiivinen oppipoikamalli (cognitive apprenticeship): pyrkii osallistamaan autenttisiin käytäntöihin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen (esim. matematiikan oppimisessa tutkimuskulttuuriin kasvattaminen) ”Tietää että” (”tieto”) ja ”tietää miten” (”tekeminen”) usein oppimisessa nähdään erillään; pitäisi kuitenkin nähdä yhdessä Luokkahuoneista puuttuu yleensä tilannesidonnaiset tekijät – ei autenttisia tässä mielessä Käsitteellisten representaatioiden lisäksi ja sijaan huomio toimintaan ja havaitsemiseen

10 © Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Kognitiivinen oppipoikamalli – tieto sosiaalisesti rakennettua ja indeksikaalista Tieto rakentuu tilanteissa ja neuvotteluissa; perustana sosiaalisissa ryhmissä toimiminen Keskustelut ja kertomukset osa sosiaalista vuorovaikutusta; useinmiten ihmiset oppii yhteisöllisesti (toisin kuin koulussa) Sanat, käsitteet, representatiot indeksikaalisia (viittaavat tilanteissa) vähintään yhtä paljon kuin symbolisia

11 © Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Arki – opiskelu – ammattikäytännöt (Brown et al. 1989) Arkielämä OpiskeluAmmatti Päättely: Syitä koskevilla tarinoilla ja kertomuksilla Abstraktien lakien avulla Kausaalisilla (syy- seuraus) malleilla Toiminta: TilanteissaSymboleillaKäsitteellisissä tilanteissa Pyrkimys ratkaista: Esiin nousevia ongelmia ja dilemmoja Hyvin määriteltyjä ongelmia Avoimesti määriteltyjä ongelmia Tuottaa: Neuvoteltuja merkityksiä ja sosiaalisesti rakennettua ymmärrystä Kiinteitä merkityksiä ja muuttumattomia käsitteitä Neuvoteltuja merkityksiä ja sosiaalisesti rakennettua ymmärrystä

12 © Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Tilannesidonnaisen kognition kritiikkiä Tilannesidonnaisesta kognitiosta (vs. ”kognitivismista”) paljon väitelty, esim. Educational Researcher –lehdessä 1996-2000 Esim. Anderson et al 1996, 1997 (vastaus Greeno 1997): 1.Kognitio ja oppiminen ei tarvitse olla tilannesidonnaista 2.Tieto voi siirtyä tehtävästä toiseen (tilanteiden yli) 3.Abstraktit ohjeet ja suunnitelmat voivat olla tehokkaita 4.Ohjaus voi tapahtua muutenkin kuin monimutkaisessa, sosiaalisessa ympäristössä Tämä kiistely päättyi konsensukseen (Anderson et al 2000): molempia lähestymistapoja tarvitaan

13 © Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Toiminnan teoria – tilannesidonnainen kognitio – hajautettu kognitio (ks. Nardi 1995; vrt. myös Engeström & Cole; Halverson 2001) Vaihtoehtoisia, mutta monin tavoin myös päällekkäisiä tapoja ymmärtää ihmisen toimintaa kontekstissa Toiminnan teoria laajin (eniten kulttuuriset, historialliset ja institutionaaliset tekijät huomioon); Korostuu toimijuus (agency) ja välittyneisyys Hajautetussa kognitiossa korostuu jaetut kognitiiviset järjestelmät ja representaatioiden sekä erilaisten artefaktien merkitys Tilannesidonnaisessa kognitiossa korostuu tilanteessa toimiminen ja asioiden yhdessä ymmärrettäväksi tekeminen

14 © Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Viitteitä Anderson, J. R., Greeno, J. G., Reder, L. M., & Simon, H. (2000). Perspectives on learning, thinking, and activity. Educational Researcher, 29(4), 11,–13. Anderson, J. R., Reder, L. M., & Simon, H. A. (1996). Situated learning and education. Educational Researcher, 25(4), 5–11. Anderson, J. R., Reder, L. M., & Simon, H. A. (1997). Situative versus cognitive perspectives: Form versus substance. Educational Researcher, 26(1),18–21. Brown, J. S., Collins, A., & Duguid, P. (1989). Situated cognition and the culture of learning. Educational Researcher, 18(1), 32–42. Engeström, Y., & Cole, M. (1997). Situated cognition in search of an agenda. In D. Kirschner & J. Whitson (Eds.), Situated cognition: Social, Semiotic, and Psychological Perspectives. Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum. Greeno, J. G. (1997). On claims that answer the wrong questions. Educational Researcher, 26(1), 5–17. Halverson, C.A. (2002). Activity theory and distributed cognition: Or what does CSCW need to do with theories? Computer Supported Cooperative Work 11: 243–267. Lave, J., & Wenger, E. (1991). Situated learning: Legitimate peripheral participation. Cambridge, UK: Cambridge University Press. Nardi, B. A. (1995) Studying Context: A Comparison of Activity Theory, Situated Action Models, and Distributed Cognition. In Context and Consciousness: Activity Theory and Human- Computer Interaction. Suchman, L. (1987). Plans and Situated Actions. The Problem of Human machine Communication. Cambridge: Cambridge University Press. Wenger, E. (1998) Communities of Practice. Learning. Meaning, and Identity. Cambridge: Cambridge University Press.

15 © Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus (www.helsinki.fi/science/networkedlearning) Listatkaa hajautetun kognition kannalta - konkreetisti ja ”antropologisesti” (ulkopuolisesti havainnoiden): 1.Mitä representaatioita ja artefakteja tällä kurssilla tuotetaan ja käytetään? 2.Kuka / ketkä tuottaa mitäkin? (Mieti erityisesti yhteisöllisyyden roolia) 3.Kenelle näitä kutakin representaatioita tuotetaan? 4.Millaiset käytännöt ja prosessit keskeisiä kurssilla? Miten representaatioita tuotetaan ja miten ne välittyy kurssin aikana? 5.Mikä on kurssin päämäärä? Mitä kurssi tuottaa, mitä siitä seuraa? 6.Mitä työvälineitä kurssin aikana käytetään? 7.Mikä on fyysinen ympäristö, jossa kurssi tapahtuu? 8.Millainen kulttuurinen, historiallinen, institutionaalinen ympäristö ja tausta kurssilla? Miten kuvaisit näitä? 9.Mitä muuta pitäisi ottaa hajautetun näkökulmasta huomioon?