Innovaatiopolitiikat ja –strategiat Kansallinen ja alueellinen taso

Esitys aiheesta: "Innovaatiopolitiikat ja –strategiat Kansallinen ja alueellinen taso"— Esityksen transkriptio:

1 Innovaatiopolitiikat ja –strategiat Kansallinen ja alueellinen taso
Vesa Harmaakorpi Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö Vesa Harmaakorpi

2 Traditionaalinen innovaatiopolitiikka (tiede- ja teknologiapolitiikkaa)
Keskittyy tiede- ja osaamispohjan vahvistamiseen Tavoitteena markkinavääristymän (market failuren) paikkaaminen – markkinoilla ei tehtäisi tarpeeksi perustutkimusta Luottaa vesiputousmalliin Vähän huomiota verkostojen toimimiseen Vähän huomiota muihin innovaation lajeihin kuin tiede- ja teknologiainnovaatioihin Vesa Harmaakorpi

3 Tiede- ja teknologiapolitiikka vs. uusi innovaatiopolitiikka
Mistä innovaatiot syntyvät? Tiede vai käytäntö? Henkinen pääoma vai sosiaalinen pääoma? Verkostojen voima? Vesa Harmaakorpi

4 Näkökulma Tiedelähtöinen innovointi (STI, Moodi 1) Käytäntölähtöinen innovointi (DUI, Moodi 2a) Käytäntölähtöinen innovointi (DUI, Moodi 2b) Keskeisimmät toimintalogiikat Keskittäminen – Klusterit – Suurtuotannon edut Yhteenkietoutunut moninaisuus – Innovaatioalustat Innovaatiokyvykkyyden kehittäminen – Siilojen murtaminen ja tulppien poistaminen Keskeisimmät pääoma Henkinen pääoma –Taloudellinen pääoma Sosiaalinen pääoma – Institutionaalinen pääoma Sosiaalinen pääoma – Rakenteellinen pääoma Keskeisimmät innovaatiotyypit Radikaalit tekniset innovaatiot ja niihin liittyvät konseptit Radikaalit konsepti- ja systeemi-innovaatiot Organisatoriset innovaatiot, Sosiaaliset innovaatiot, Palveluinnovaatiot Keskeisimmät innovaatioprosessit Analyyttinen Tulkitseva Keskeisimmät innovointimenetelmät Tieteen menetelmät Älyllisen ristipölytyksen menetelmät (myös virtuaaliset) Ongelmalähtöinen oppiminen (esim. taidelähtöiset menetelmät) Keskeisimmät innovaatioiden lähteet Asiantuntija- ja tiedelähtöisyys Verkostolähtöisyys, Serendipiteettilähtöisyys Asiakas- ja käytäntölähtöisyys Henkilöstö- ja asiakaslähtöisyys Keskeisimmät asiantuntijuudet Tieteellinen asiantuntijuus Brokerointi - Yleinen kyky hahmottaa mahdollisia maailmoja Keskeisimmät tietolajit Koodattu tieto Tulevaisuustieto Hiljainen tieto Keskeisimmät tietoperustat Synteettinen Symbolinen Keskeisimmät innovaatioympäristöt Maailmanluokan tiedekeskittymät valitulla kapealla kärkialueella maailman huippuluokassa Älyllisen ristipölytyksen areenat arvoverkostoissa Työelämän innovaatiokyvykkyyden kehittämisareenat Keskeisimmät tiedon ja tietämyksen siirtomekanismit Kehitetyn tiedon ja teknologian siirto klusterin yrityksille Teknologia- ja markkinasignaaliskannaus sekä absorbointi yrityksiin Organisatorinen oppiminen Keskeisimmät innovaatioiden polttoaineet Läheisyys Etäisyys Lähietäisyys Keskeisimmät tiedontuotannon logiikat Homogeeninen tiedontuotanto Heterogeeninen tiedontuotanto Heterogeeninen tiedontuotanto Keskeisimmät kohdeorganisaatiot Suuryritykset, Teknologiagasellit Pk-yritykset, Suuryritykset Suuryritykset, Pk-yritykset, julkinen ja kolmas sektori Keskeisimmät tutkimus- ja koulutusorganisaatiot Yliopistot Ammattikorkeakoulut Yliopistot Ammattikorkeakoulut, toisen asteen yksiköt, Aikuiskoulutusorganisaatiot

5 Innovaatiojärjestelmänäkökulma
Innovaatioprosessien eri osa-alueet voivat muodostua pullonkauloiksi johtaen vääristymiin (failures) Kaikki pullonkaulat ovat potentiaalisia kohteita innovaatiopolitiikalle Kommunikaatio, yhteistyö ja verkostoitumisprosessit avainasemassa Etsitään systemaattisesti pullokauloja sekä vääristymiä ja poistetaan ne Vesa Harmaakorpi

6 Erilaisia vääristymiä
Infrastructure failure Organisational failure Structural market failure Institutional failure Transformation failure Vesa Harmaakorpi

7 Uuskorporatismi vs. evolutionärismi
hallinnoiva politiikka – picking the winners resurssien suuntaus fasilitoiva politiikka Vesa Harmaakorpi

8 Innovaatiojärjestelmä
Autio, 1998 Vesa Harmaakorpi

9 Absorptiokyky to be the ability to value, assimilate and apply new knowledge (Cohen & Levinthal, 1990) potential absorptive capacity (important in acquiring and assimilating external knowledge), and realized absorptive capacity (referring to the functions of transformation and exploitation of the gathered knowledge) (Zahra & George, 2002). Vesa Harmaakorpi

10 Absorptiokyky Vesa Harmaakorpi

11 Absorptiivinen kapasiteetti alueellisessa innovaatiojärjestelmässä
Autio, 1998; Zahra & George, 2002 Vesa Harmaakorpi

12 Innovaatiopolitiikka
Kolmannen sukupolven innovaatiojärjestelmämalli Alueellinen innovaatiojärjestelmä ”Rakennettu kilpailukyky” Tiedon hyödyntämisen alajärjestelmä Elinkeino- politiikka Tiede- ja teknologia- Maailman Megatrendit & Muuttuva toiminta- ympäristö ”Related variety platforms” Innovaatiopolitiikka Toimintakulttuurin muutos Innovaatiotyökalut Tiedon tuottamisen alajärjestelmä Monitieteisyys Vesa Harmaakorpi

13 Innovaatiopolitiikka – aluedimensio
Onko aluedimensio oikea taso? Alueellisen kilpailukyvyn käsite on vaarallinen (Krugman) Perinteinen aluepolitiikka vs. moderni innovaatiopolitiikka Onko innovaatiopolitiikan harjoittamiseen perusteita? Ja millaisen? Onko alueiden kehittäminen nollasummapeliä? Vesa Harmaakorpi

14 Alueiden kehittäminen ei ole nollasummapeliä, koska
Alueellinen kilpailukyky, joka on saavutettu alueen innovaatioprosessien ja –järjestelmän laadun kehittämisellä, koituu kaikkien alueiden hyväksi Alueiden laadukas erikoistuminen osana alueiden mosaiikkia luo eri alueiden välille synergiaetuja Alueelliseen innovaatiojärjestelmään integroituneet yritykset pystyvät hyödyntämään alueellisen ja ylialueellisen verkostoitumisen ulkoisvaikutuksia Vesa Harmaakorpi

15 Innovaatiopolitiikat ja –strategiat Organisaatiotaso
Vesa Harmaakorpi Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö Vesa Harmaakorpi

16 Organisaation innovaatiopolitiikan ja -strategian
tulee perustua organisaation resurssikombinaatioihin ja niiden uudistamiseen tulee synnyttää innovaatiotoimintaa konkreettisin työkaluin ja edistää dynaamisten kyvykkyyksien syntymistä tulee aikaansaada toimintakulttuurin muutos innovaatiojärjestelmänäkökulmaa ja verkostoitumista hyödyntäen Tulee erottaa tiedelähtöisen ja käytäntölähtöisen innovoinnin periaatteet sekä ymmärtää innovaatioparadigman muutos Vesa Harmaakorpi

17 LUT, Lahti School of Innovation Toolbox
Diagnoosi Toimintasuunnitelma Toimenpiteet ”Tulppien poisto” ”Henkilöstön aktivointi” ”Asiakas subjektiksi” ”Älyllinen ristipölytys” ”Signaalien absorbointi” Vaikuttavuuden mittaaminen Vesa Harmaakorpi

18 Tuotantoprosessi Tehokas toiminta, selkeät vakiintuneet käytännöt Yksilöidyn, eksplisiittisen, koodatun tiedon hyödyntäminen, palaute Toiminnan lähtötilanne, prosessi ja tulos ennalta määritellyt Hierarkkinen, lineaarinen tiedonkulun rakenne Tiedonkulun fokusointi Kehittämisprosessi - Nykyisen toiminnan jatkuva, vähittäinen parantaminen - Kokemukset, hiljainen tieto organisaation sisällä ja sidosryhmiltä kehittämisen eväinä Kehittämisen lähtötilanne tunnettu, prosessi ja tulos eivät Jakautunut tiedonkulun rakenne: ydin ja reunat Tiedonkulku vastavuoroista, aktiivista vuorovaikutusta, ongelmanratkaisua Innovaatioprosessi Uuden toiminnan luominen Potentiaalinen, emergentti tieto, yhdistetään tiedon palasia eri lähteistä Lähtötilanne, prosessi ja lopputulos tuntemattomia Hajautunut tiedonkulku, solmukohdat, heikot linkit Tiedonkulun rakenne ego-keskeinen: ytimellä lukuisasti erilaisia yhteyksiä

19 Innovaatioiden ja luovuuden johtaminen
Ideoiden keruu- ja innovointijärjestelmä Innovoinnin kiihdyttämisjärjestelmä Yksilöllisen innovaatiokyvykkyyden kehittäminen Innovaatiojärjestelmän suorituskyvyn arviointi

20 Johtoryhmän käsittelyt
Johtaminen ja innovastaavien roolitus 1 Ideoiden keruu- ja innovointijärjestelmä 2 3 4 Innovoinnin kiihdyttämisjärjestelmä 6 7 Yksilöllisen innovaatiokyvykk. kehittämisen määrittely 8 9 Innovaatiojärjestelmän arvioinnin määrittely 10 2010 2010

21 Organisaation käytäntölähtöisen innovaatiojärjestelmän luominen, esim.
Organisaation nykytilan diagnoosi (taudinmääritys) Resurssit Kyvykkyydet Pullonkaulat Hyvät käytänteet Asiakastarpeen ja muutosprosessien ennakointi Sisäinen ja ulkoinen verkostoituminen Innovaatioiden ja luovuuden johtaminen Käytäntölähtöisen innovoinnin organisointi ja resursointi Ideoiden keruu- ja arviointijärjestelmän luominen Aloitejärjestelmä Arviointijärjestelmä Ideoiden kiihdytysjärjestelmän luominen Kiihdyttämisen kohteet Kiihdyttämisen menetelmät Yksilöllisen innovaatiokyvykkyyden kehittäminen Innovaatiojärjestelmän suorituskyvyn mittaaminen Vesa Harmaakorpi