Suomen tieteellisen tutkimuksen kansainvälistyminen TkT Mari Hjelt, Gaia Consulting Oy 1.6.2009.

Esitys aiheesta: "Suomen tieteellisen tutkimuksen kansainvälistyminen TkT Mari Hjelt, Gaia Consulting Oy 1.6.2009."— Esityksen transkriptio:

1 Suomen tieteellisen tutkimuksen kansainvälistyminen TkT Mari Hjelt, Gaia Consulting Oy 1.6.2009

2 Esityksen sisältö Selvityksen tavoitteet Tutkimuksen kansainvälistyminen Suomen tieteellisen tutkimuksen kansainvälisyyden kuva aineistojen perusteella Kansainvälistymisen prosessien muutokset Kansainvälistymisen mittarit Johtopäätökset 2

3 Selvityksen tavoitteet 3

4 Selvityksen lähtökohtana olivat seuraavat kysymykset Kuinka suomalainen tutkimus on kansainvälistynyt vuosina 1990-2007 käytettävissä olevien tietojen, aineistojen ja selvitysten valossa? Kuinka kansainvälistymisen prosessit ovat muuttuneet tänä aikana? Kuinka hyvin käytettävissä olevat tiedot mittaavat kansainvälistymistä? Onko kehitettävissä nykyistä luotettavimpia mittareita tai indikaattoreita kansainvälistymisen arvioimiseksi ja seuraamiseksi? Mitkä olisivat tällaisia mittareita ja indikaattoreita? 4

5 Tutkimuksen kansainvälistyminen ja sen mittaaminen 5

6 Tieteellisen tutkimuksen kansainvälistymisen kenttä 6 Yliopistot ja korkeakoulut Tutkimuslaitokset Tieteellinen tutkimus Opetus Kotimainen toiminta Kansainvälinen henkilöstö Muu kuin tieteellinen tutkimus Kansainvälinen toiminta

7 Tieteellisen tutkimuksen kansainvälistyminen ilmiönä Tutkimustoiminnassa ja akateemisessa maailmassa kansainvälisyys on aina ollut merkityksellistä Suomen EU- jäsenyys on vaikuttanut merkittävästi tutkimuksen kansainvälistymiseen Kansainvälistymisen vaateet koventuvat edelleen – Tieteellisten yhteisöjen itseorganisoituminen yli kansallisten rajojen – Kansainvälisten tai maiden välisten yhteisten tutkimuksen rahoitusohjelmien lisääntyminen – Yritystoiminnan globalisaatio – Kaikkien yllämainittuja trendejä tukevan tietotekniikan kehittyminen Ei ole yhtä kansainvälistymistietä, vaan jokainen tutkimusala toimii omalla logiikallaan ja omassa ympäristössään 7

8 Tieteellisen tutkimuksen kansainvälisyyden tekijöitä 8

9 Tarkastellut kansainvälistymisen näkökulmat 1.Tieteellinen julkaisutoiminta – Tieteellisen toiminnan perusta on ollut ja tulee jatkossakin olemaan tulosten julkaiseminen ja tiedeyhteisön itse ylläpitämä vertaisarviointi 2.Liikkuvuus – Syvällisten yhteistyösuhteiden synnyttäminen edellyttää fyysistä liikkuvuutta – Parhaan tiedon saavuttaminen edellyttää usein sen lähteille matkustamista 3.Tutkimusrahoitus – Tutkimuksen rahoituspohjan kansainvälisyys indikoi tutkimuksen kansainvälisyyttä 4.Verkostot ja yhteistyö – ”Piiloon” jäävä yhteistyö joka usein ei näy tilastoissa, mutta on tutkijoiden itsensä hyvinkin tunnistamaa 9

10 Suomen tieteellisen tutkimuksen kansainvälisyyden kuva aineistojen perusteella

11 Lähdeaineisto Tilastokeskuksen ja opetusministeriön selvityksiä ja aineistoja, KOTA- tietokanta, Suomen Akatemian aineistoja ja tilastoja sekä OECD:n ja EU:n Komission (Eurostat) tilastoja ja selvityksiä Suomalaisten asiantuntijoiden henkilöhaastattelut Alankomaiden, Norjan ja Ruotsin Akatemiaa vastaavien tutkimuksen rahoittajaorganisaatioiden haastattelut ja muut maakohtaiset aineistot Selvityksen osana järjestetty asiantuntijoiden keskustelutilaisuus Muu kirjallisuus 11

12 Tilastoaineiston kuvaus Suomen Akatemia – Toimintakertomukset vuosilta 1998-2007 OECD – OECD Science, Technology and Industry Scoreboard (Pääjakso G. Internalisation of S&T) Tilastokeskus – Tilastoja t&k-toiminnan rahoituksesta ja tutkimukseen käytetyistä resursseista OPM:n ylläpitämä KOTA-tietokanta – Opettaja- ja tutkijavierailut – Jatkotutkintoa suorittavat ulkomaalaiset opiskelijat – Kansainvälinen tieteellinen julkaisutoiminta – Ulkomainen rahoitus 12

13 Aineistosta kootut tieteen kansainvälistymistä kuvaavat teemat ja mittarit 13 TeemaLähdeMittari Opettaja- ja tutkijavierailutKOTA-tietokanta Yliopistojen henkilökunnan pitkät vierailut ulkomailla (määrä ja kesto) KOTA-tietokanta Ulkomaalaisten vierailut Suomessa (määrä ja kesto) Suomen Akatemian toimintakertomukset Suomalaisia tutkijoita ulkomailla (määrä ja kesto) Suomen Akatemian toimintakertomukset Ulkomaisia tutkijoita Suomessa (määrä ja kesto) Suomessa jatkotutkintoa suorittavat ulkomaiset opiskelijat KOTA-tietokanta Ulkomaiset jatkotutkintoa suorittavien määrä

14 …aineistosta kootut tieteen kansainvälistymistä kuvaavat teemat ja mittarit 14 TeemaLähdeMittari Kansainvälinen julkaisutoiminta KOTA-tietokanta Ulkomailla julkaistut artikkelit (asiantuntijoiden hyväksymät) KOTA-tietokanta Ulkomailla julkaistut artikkelit kokoomateoksissa KOTA-tietokanta Ulkomailla julkaistut monografiat (erillisteokset) Suomen Akatemian toimintakertomukset Suomalaisten tutkijoiden kansainvälisten julkaisuiden määrä Kansainvälinen tiedeyhteistö OECD Science, Technology and Industry: Scoreboard 2007 (G-5) Kansainväliset tieteelliset yhteisjulkaisut (joissa kirjoittajat edustavat eri kansalaisuuksia). Mittari kuvaa miten tieoa jaetaan tutkijoiden kesken ja miten tiedeyhteistyön muodot muuttuvat OECD Science, Technology and Industry: Scoreboard 2007 (G-5) Julkaisun kirjoittajien lukumäärä. Kirjoittajien määrä kuvaa yhteistyön laajuutta OECD Science, Technology and Industry: Scoreboard 2007 (G-5) Julkaisuissa käytettyjen lähteiden monimuotoisuus. Käytettyjen lähteiden monimuotoisuus kuvaa tutkimuksen poikkitieteellisyyttä

15 …aineistosta kootut tieteen kansainvälistymistä kuvaavat teemat ja mittarit 15 TeemaLähdeMittari Ulkomainen rahoitusKOTA-tietokanta EU:lta tutkimustoimintaan myönnetty rahoitus (€) KOTA-tietokanta Ulkomaisten yritysten tutkimustoimintaan myönnetty rahoitus (€) KOTA-tietokanta Tutkimustoimintaan myönnetty muu ulkomainen rahoitus (€) TilastokeskusUlkomaiset rahoituslähteet Tutkimus ja kehitys (R&D) toiminnan kansainvälistyminen OECD Science, Technology and Industry: Scoreboard 2007 (G-6) Investoinnit ulkomailla tapahtuvaan R&D toimintaan

16 Nykytilanteen trendien kuvaus: kansainvälinen tieteellinen julkaisutoiminta (julkaisujen määrä) 16

17 Nykytilanteen trendien kuvaus: Opettaja- ja tutkijavierailut (määrä) 17

18 Nykytilanteen trendien kuvaus: Jatkotutkintoa suorittavat ulkomaalaiset opiskelijat 18

19 Nykytilanteen trendien kuvaus: Ulkomainen rahoitus (absoluuttinen määrä) 19

20 Kansainvälistymisen prosessien muutokset

21 Julkaisutoiminta Vanha sanonta ”Publish or perish” pätee edelleen Julkaisujen määrä nousee huomattavan nopeasti, johtuen osittain artikkelimuotoisen julkaisutoiminnan lisääntymisestä Suomi on kahdenkymmenen vuoden aikana selvästi kasvattanut osuuttaan maailman tieteellisistä julkaisuista Kansainvälinen julkaisutoiminta on vahvasti kytköksissä kansainvälisyyden muihin muotoihin (liikkuvuus ja rahoitus) Entistä selkeämpi tarve arvioida julkaisujen laatua esim. viittausanalyysien kautta 21

22 Liikkuvuuden kehittyminen Liikkuvuuden määrittely on haasteellista (lyhyt vs. pitkä) Tutkijavierailut lyhenevät tai ainakin lyhyitä vierailuja tulee enemmän Merkittävä muutos on, että liikutaan nuorempana ja aikaisemmassa vaiheessa tutkijanuraa ”Näkymättömän” yhteistyön yleinen lisääntyminen – kansainvälinen yhteistyö lisääntyy ja arkipäiväistyy ja sitä ei voi tilastoida Liikkuvuuden esteeksi näyttää nousseen henkilökohtaiseen tutkijanuraan liittyvä suunnittelu ja mm. perheeseen liittyviä tekijöitä. 22

23 Verkostoitumisen ja yhteistyön motiivit Tieteen globalisoituminen johtuu pitkälti yhteydenpitomahdollisuuksien kehittymisestä Tieteen syklit ovat nopeutuneet: julkaisuja tuotetaan yhä nopeammin ja ne myös vanhenevat nopeammin Tieteenalakohtaiset tarpeet vaihtelevat: esim. lääketieteessä, tekniikassa ja luonnontieteessä on pakko olla kansainvälisessä eturintamassa. Joillakin toisilla tieteenaloilla ei ole välttämättä yhtä suurta tarvetta kansainvälistymiselle Keskeisenä yhteistyön motiivina on kallis tutkimus. Yhteistyön avulla jaetaan kustannuksia Kansainvälisen yhteistyön avulla haetaan myös kaupallisia tai taloudellisia kilpailuetuja 23

24 Muita tulevaisuuden muutoksia Trendinä on kansallisen ja kansainvälisen toiminnan rajan hälveneminen Erilaiset megaverkostot lisääntyvät sekä tieteenaloittain, että klustereittain Tarvelähtöisyys ja pragmaattisuus korostuvat, eli yhteistyön on tuotettava lisäarvoa Tieteen globalisoituminen lisää laadun merkitystä Laatukriteereinä erilaiset ranking-listat tulevat yhä merkityksellisimmiksi Ehdottomia huippuja tulee olemaan entistä vähemmän ja huipulla pysyminen tulee olemaan vaikeampaa kilpailun koventumisen myötä 24

25 Kansainvälistymisen mittarit

26 Mittarit ja indikaattorit Seurantatiedon, mittareiden ja indikaattorien terminologia on vakiintumatonta Mittari viittaa tässä selvityksessä lukuarvoihin, jotka yleisesti ovat mielenkiintoisia ilmiön kuvaamiseksi (tilastot) Indikaattori yleisesti viittaa tilastolliseen lukuun, jonka avulla voidaan moninaista tietoa tiivistää helpommin hallittavaan ja ymmärrettävään muotoon. Tässä selvityksessä indikaattorilla viitattiin erityisesti tietoon, joka toimii tukena päätöksenteossa Luotettavan ja päätöksentekoa tukevan indikaattorin valinta edellyttää, että on määritelty tavoitteet, joiden saavuttamisen seurantaa indikaattori palvelee 26

27 Päätöksenteon tueksi valittavien indikaattorien valinnan kriteerejä Herkkyys muutoksille eli indikaattori kuvaa esimerkiksi tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta Käyttäjille olennainen ja mielenkiintoinen Läpinäkyvyys ja ymmärrettävyys Selkeä suunta eli indikaattorille voidaan asettaa tavoitearvo Ennakoivuus eli indikaattori mielellään ennakoi tulevaa kehitystä eikä ”laahaa jäljessä” Luotettavuus Tiedon saatavuus Yksiselitteisyys Vertailukelpoisuus Tiedon keräämisen kustannustehokkuus Indikaattorijoukon minimaalisuus ja kattavuus 27

28 Nykyiset mittarit Nykyiset mittarit (kuten julkaisut, liikkuvuus ja rahoitus) ovat hyviä, mutta eivät tyhjentäviä Mittareihin toivotaan enemmän laadullisia elementtejä ja kriteereitä (usein unohdetaan mitä numeroiden takana oikein on) Olisi hyvä mitata panos-tuotos suhteita ja muita vaikuttavuusnäkökulmia – tiedepolitiikassa tulee korostumaan toimenpiteiden vaikuttavuus ja sen mittaaminen luotettavasti On haasteellista luoda yhteismitallisia indikaattoreita ja sellaisiin on myös suhtauduttava kriittisesti 28

29 Uusia selvityksen kuluessa ehdotettuja mahdollisia indikaattoreita Väitöskirjojen tarkastajien osalta ulkomaalaisten osuus. Tieteenalakohtaisesti tämä on osoitus kyseisen alan kansainvälistymisen asteesta. Suomalaiset kansainvälisten järjestöjen hallinnossa ja johdossa Suomalaisten tutkijoiden kutsutut esitelmät (key note speakers) kansainvälisissä tieteellisissä konferensseissa Ulkomaalaisten osuus erilaisissa ohjaus- ja johtoryhmissä Monografioiden esipuheissa kiitetyt henkilöt Kansainvälisiin tehtäviin ja toimiin käytetty työaika Yhteistyö monikansallisten yritysten kanssa Osallistuminen globaaleja haasteita koskevaan kansainväliseen tutkimukseen (esim. ilmasto-ympäristökysymykset) Hyvin lyhyet vierailut (1 vrk – 2 viikkoa) Maisteritason englanninkieliset koulutusohjelmat Kansainvälinen näkyvyys (paljonko suomalaiset tutkijat saavat rahoitusta; näkyvyys organisaatioissa ja lehtien toimituskunnissa). 29

30 Ehdotus tärkeimmiksi indikaattoreiksi, jotka yhdessä kuvaavat tieteellisen tutkimuksen kansainvälistymistä (1/2) 30 TEEMA MITTARIKUVAUS VAIHTOEHTOISIA JOHDETTUJA MITTAREITA** Tieteellisen julkaisutoiminnan kansainvälistyminen Suomalaisten julkaisujen lukumäärä kansainvälisissä sarjoissa * Standarditapa esittää tieteellisen toiminnan tuloksia ja laajuutta Suhteessa tutkijoiden tai väestön määrään. Osuus vertailuryhmän julkaisuista (OECD, EU,..) Suomalaisten artikkelien lukumäärä kansainvälisissä konferenssijulkaisuissa * Monilla tieteenaloilla oleellinen julkaisukanava ja vertautuu julkaisuihin Kansainvälisten yhteisjulkaisujen lukumäärä * Kansainvälisen yhteistyön laajuutta kuvaava mittari Jaoteltuna valittujen maiden tai jopa organisaatioiden suhteen Suomalaisten julkaisujen impact factor / OECD-maiden julkaisujen impact factor * Suhteellinen laatumittari oleelliseen vertailuryhmään verrattuna Vastaavasti vertailu esim. kaikkien maiden, EU-maiden tai yksittäisten maiden suhteen Kansainvälinen liikkuvuus ja vierailut Ulkomaalaisten varttuneiden tutkijoiden yli 1 kk vierailut Suomeen * Kuvaa Suomen tieteellistä houkuttelevuutta Jaoteltuna lähtömaiden suhteen Suomalaisten varttuneiden tutkijoiden yli 1 kk vierailut ulkomailla * Kuvaa tutkimusjärjestelmän toimintaa; laatumittarin sisällyttäminen mahdollista Jaoteltuna kohdemaiden suhteen Ulkomaalaisten professorien määrä Suomessa * Kuvaa suomalaisen tieteen tasoa ja houkuttelevuutta Suhteessa kaikkiin professoreihin Ulkomaalaisten jatko-opiskelijoiden määrä Suomessa * Kuvaa Suomen houkuttelevuutta Suhteessa kaikkiin jatko- opiskelijoihin * * Tieteenalakohtainen mittaaminen mahdollinen. ** Yleisesti kansainvälisissä vertailuissa erilaisten mittareiden tuottamia absoluuttisia lukumääriä suhteutetaan esimerkiksi väestön määrään ja bruttokansantuotteeseen.

31 Ehdotus tärkeimmiksi indikaattoreiksi, jotka yhdessä kuvaavat tieteellisen tutkimuksen kansainvälistymistä (2/2) 31 * * Tieteenalakohtainen mittaaminen mahdollinen. ** Yleisesti kansainvälisissä vertailuissa erilaisten mittareiden tuottamia absoluuttisia lukumääriä suhteutetaan esimerkiksi väestön määrään ja bruttokansantuotteeseen. TEEMA MITTARIKUVAUS VAIHTOEHTOISIA JOHDETTUJA MITTAREITA** Kansainvälisen tiederahoituksen hankkiminen Ulkomaisen kilpaillun perustutkimusrahoituksen määrä suomalaisissa organisaatioissa * Kuvaa suomalaisen tutkimuksen laatua Suhteessa t&k-henkilöstön, tutkijoiden tai väestön määrään Kansainvälisesti yhteisrahoitetut tieteelliset tutkimushankkeet * Kuvaa globaalin toiminnan määrää ja verkostoa EU-puiteohjelmarahoituksen määrä tutkimusrahoituksen osalta * Kuvaa tutkimuksen verkottumista Euroopassa Suhteessa väestön määrään tai Suomen rahoitusosuuteen Muu kansainvälinen verkottuminen Ulkomaalaiset väitöskirjojen tarkastajat * Eri tieteenalojen kehittymistä kuvaava mittari

32 Johtopäätökset Kansainvälisten julkaisujen määrät ovat merkittävästi lisääntyneet KOTA-tietokantaan tilastoidut suomalaisten tutkijoiden kansainväliset opettaja- ja tutkijavierailut näyttävät laskevaa trendiä Ulkomaista rahoitusta virtaa Suomeen enemmän kuin aiemmin, mutta vuositasolla rahoitusmäärät ovat vielä suhteellisen alhaiset Suomalainen tutkimus on kiistattomasti kansainvälistynyt, mutta kansainvälisissä vertailuissa Suomi pärjää vaihtelevasti – työtä on edelleen tehtävä kansainvälistymisen edistämiseksi Kansainvälinen toiminta ei ole erillistoimintaa, vaan osa jokapäiväistä tieteellistä toimintaa – Suomen kannalta sen merkitys kuitenkin suurempi kuin monissa muissa maissa Kansainvälistä toimintaa on tuettava sekä tutkijan arjessa että asettamalla kansainvälistymiselle kunnianhimoisia tavoitteita 32

33 LIITEKALVOJA 33

34 Nykytilanteen trendien kuvaus: Opettaja- ja tutkijavierailut (kesto) 34

35 Nykytilanteen trendien kuvaus: Jatkotutkintoa suorittavat ulkomaalaiset opiskelijat 35

36 Nykytilanteen trendien kuvaus: kansainvälinen tieteellinen julkaisutoiminta (muutoksen kuvaus) 36

37 Nykytilanteen trendien kuvaus: Ulkomainen rahoitus (muutoksen kuvaus) 37