Tuottavuus ja ay -liike

Esitys aiheesta: "Tuottavuus ja ay -liike"— Esityksen transkriptio:

1 Tuottavuus ja ay -liike
Juha Antila / SAK

2 Miksi tuottavuudesta puhutaan nykyisin niin paljon?

3 Tuottavuus määrää elintasomme
Indeksi, 1900 = 1 BKT:n määrä työtuntia kohden asukasta kohden Työtunnit asukasta kohden Tuottavuus määrää elintasomme Seuraavat sata vuotta/kuvio 3.5/ Lähteet: Hjerppe (1988), Tilastokeskus, ETLA. Ks. Ylä-Anttila (2010).

4 Tuottavuuden vaikutus käytännössä
Suomen väestö v oli 4,01 miljoonaa Suomen väestö v oli 5,24 miljoonaa → Väestö kasvoi 31 %, työllisten määrä kasvoi 22 % keskimäärin jokainen työllinen teki 15 % vähemmän työtunteja v kuin 1950, jonka takia työtuntien kokonaismäärä oli vain 3 % suurempi v kuin 1950 BKT henkeä kohden on kuusinkertaistunut aikavälillä 1950 – 2008, tämä johtuu tuottavuuden kasvusta Vuonna 1950 Suomen ostovoimakorjattu BKT henkeä kohden oli suunnilleen samalla tasolla kuin nyt on Albaniassa ja hieman korkeampi kuin nyt on Egyptissä

5 Palkankorotukset voivat perustua neljään asiaan:
Tuottavuuden kasvu Työnantajien ja –tekijöiden välisen tulosuhteen muutos (ns. funktionaalinen tulonjako. Nykyisin palkat n. 55% kansantulosta) Työntekijöiden keskinäisen tulonjaon muutos (esim. kokoaika - osa-aikatyöntekijät, vuokratyöntekijät, määräaikaiset). Tulonjako ydin- ja reunatyövoiman välillä Monopolistinen asema (hintojen nosto) SAK/Juha Antila/TaK

6 Tuottavuuden osatuottavuudet ovat
työn tuottavuus raaka-aineiden tuottavuus energian ja pääoman tehokas käyttö

7 Tuottavuudella tarkoitetaan tuotoksen ja panoksen välistä suhdetta
Tuottavuudella tarkoitetaan tuotoksen ja panoksen välistä suhdetta. Tuottavuus paranee, jos… saadaan sama jalostusarvo pienemmillä panoksilla saadaan samoilla panoksilla enemmän jalostusarvoa parannetaan tuotteen/palvelun laatua tai ominaisuuksia, jolloin saadaan parempi hinta lisäämättä panoksia samassa suhteessa

8 Tuottavuuden käsite, ja näin myös tuottavuuden kehittäminen, voidaan ymmärtää eri tavoin. Pritchard (1995) esittää kolme erilaista tapaa käsittää tuottavuus Teknis-taloudellinen lähestymistapa: Tuottavuudessa on kysymys tuotosten ja panosten suhteesta, eli tuottavuutta voidaan pitää tehokkuuden mittarina. Tuottavuus tehokkuuden ja vaikuttavuuden yhdistelmänä: Tuottavuudessa on kyse tuotosten ja panosten suhteesta, mutta myös siitä, miten tuotokset asemoituvat suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Laaja näkökulma: Tuottavuus pitää sisällään kaiken, mikä saa organisaation toimimaan paremmin.

9 Tuottavuuden parantaminen voidaan tiivistää kahteen asiaan:
tehdään oikeita asioita tehdään asioita oikein Kyse ei ole hiostamisesta ja kiirehtimisestä. Huonosti tehty työ on usein yhtä rasittavaa kuin hyvin tehty työ.

10 Mitä tuottavuudella tarkoitetaan ja miten sitä parannetaan?
Tuottavuudessa tehokkuuteen yhdistyy tuotteen tai palvelun arvo asiakkaalle, esimerkiksi hyödyllisyys, ainutlaatuisuus, sopivuus, saatavuus, nopeus, toimitusvarmuus, laatu ja julkisissa organisaatioissa myös vaikuttavuus Samanaikaisesti on kehitettävä työelämän laatua Tuottavuudesta ja työelämän laadusta huolehtiminen on ainoa kestävä tapa taata yrityksen menestys, työpaikkojen säilyminen, uusien syntyminen sekä julkisen sektorin kyky palvella

11 TUOTOS TUOTOT MYYNTI- HINTA TUOTTA- VUUS KANNAT- TAVUUS HINTA- SUHDE
Tuotteiden ja palvelujen määrä ja laatu TUOTOT Tuotteiden ja palvelujen määrä kerrotaan myyntihinnalla MYYNTI- HINTA Tuotteiden ja palvelujen myyntihinta Tuottavuuden parantaminen on omissa käsissämme TUOTTA- VUUS Tuotos jaetaan panoksella KANNAT- TAVUUS Tuotoista vähennetään kustannukset HINTA- SUHDE Myynti- ja ostohintojen suhde PANOS Panosten määrä ja laatu KUSTAN- NUKSET Panosten määrä kerrotaan ostohinnalla OSTO- HINTA Panosten ostohinta Lähde: Mika Hannula (2000)

12 Tuottavuustyön osa-alueet
Toiminnan ja prosessien suunnittelu Enemmän arvoa asiakkaalle Esimiestyö ja johtaminen Verkostomainen toiminta Osaaminen Innovaatiot ja teknologia Työ ja menetelmät Joustavat ja monipuoliset työajat Kannustava palkkaus ja palkitseminen Turvallisuus ja ympäristö Tuottavuusyhteistyö ja luottamus Tuottavuuden ja laadun mittaaminen

13 TUOTTAVUUSTYÖN KOLMIO
HENKILÖSTÖ - Työhyvinvointi TUOTTAVUUSTYÖ ASIAKAS/MAKSAJA - Optimaalinen laatu YRITYS Tuotos/panos SAK/EVO/JA/ef

14 Miksi työhyvinvointi on kestoaihe?
Hyvinvointi työssä – työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen on paitsi moraalinen, myös juridinen kysymys Työntekijöiden hyvinvoinnilla on liiketaloudellista merkitystä Työntekijöiden hyvinvoinnilla tai sen puutteella on kansantaloudellista merkitystä

15 Hyvän työelämän ulottuvuudet (Erik Allardtia mukaillen)
Having (työsuhteen turvallisuus, palkkaus, terveelliset & turvalliset työolosuhteet jne.) Loving (mukavat työtoverit, hyvä esimiestyö, asiallinen & riittävä palaute jne.) Being (mielekäs työ, itsensä toteuttamisen mahdollisuus, onnistumisen elämykset jne.) Hyvä työelämä lisää hyvinvointia. Hyvinvoiva työntekijä on tuottava SAK/Juha Antila/TaK

16 Lääkärin toteamien sairauslomien (pituus yli 3 päivää) ikävakioitu
todennäköisyys kahden vuoden seurannassa verrattuna niihin, joilla riskitekijää ei esiinny (vertailuarvo 1,00) (lähde: Kunta8-tutkimus, julkaisematon tulos) riskitekijä miehet, n = naiset, n = 4 952 elämäntapatekijät ylipaino (BMI 25-30) , ,39 lihavuus (BBMI > 30) , ,75 entinen tupakoija , ,19 nykyinen tupakoija , ,45 runsas alkoholinkäyttö , ,02 liikunnan puute , ,18 työelämän laatutekijät työ yksipuolista , ,61 huonot vaikutusmahdollisuudet , ,57 huonot osallistumismahdollisuudet , ,65 huono työtoverituki , ,52 ristiriitoja esimiehen kanssa , ,30 Lähde: Vahtera 1999

17 Työhyvinvoinnin tekijöiden vitamiinimalli 1/2
Constant effect (C- ja E-vitamiinit) Tasainen vaikutus palkka turvallisuus arvostus esimiehen tuki hyvinvointi Lähde: Warr (1987) 17

18 Työhyvinvoinnin tekijöiden vitamiinimalli 2/2
Additional decrement (A- ja D-vitamiinit) Yliannostus työn itsenäisyys työn vaatimukset sosiaalinen tuki taitojen käyttö työtehtävien monipuolisuus palaute työstä hyvinvointi Lähde: Warr (1987) 18

19 Lakisääteisiä minimipalkkoja Euroopassa 2012 (euroina)
Luxemburg 9,08 Irlanti 8,65 Ranska 8,44 Belgia 8,19 Iso-Britannia 7,39 Portugali 2,55 Unkari 1,51 Viro 1,38 Romania 0,80 Lähde: Kari Kinnunen: Pirstaleisuutta ja eriarvoisuutta –Saksan työelämän kehityssuuntia

20 Esimerkki 1: Vastuuta jaettiin ja henkilöstöön luotettiin: Hydro Aluminium Salko Oy
Alumiiniprofiilien jatkojalostusta Forssassa, henkilöstöä 44 Lähtötilanne: Toiminta ei ollut riittävän kannattavaa, työtyytyväisyydessä oli parantamisen varaa ja kaikkea johdettiin kulmahuoneesta Mitä tehtiin: Määriteltiin yhdessä mitattavat asiat, niille tavoitteet ja vastuuhenkilöt. Tuloksena kokonaistuottavuus nousi kahdessa vuodessa 47%, turvallisuusauditoinnissa parannusta 49 % Nykytilanne: Henkilöstö on nyt mukana vaikuttamassa ja kehittämässä, sen mielipiteitä kuunnellaan. Ongelmat tuodaan esille ja pyritään ratkaisemaan yhteistyössä. Palkkaus on kannustavampi ja oikeudenmukaisempi. Sairauslomat ovat vähentyneet merkittävästi. (Lähde: Tuottavuuden pyöreä pöytä 2010)

21 Esimerkki 2: Maailman vaativimpia asiakkaita palvelemassa Valmet Automotive Oy
Kilpailuvalttina osaava, innovatiivinen ja sitoutunut henkilöstö Autojen kysynnän muutokset ja valmistussopimusten saumakohdat heijastuvat voimakkaasti työllisyyteen Päivätuotanto 50 – 230 autoa Vuosituotanto – autoa Henkilöstömäärä Tavoitteena vakaus muutostilanteissa Avoin ja luottamuksellinen viestintä luottamushenkilöiden kanssa Pelisääntöjä ja ratkaisuja: työaikajärjestelyt, työvoimapoliittinen koulutus, vuorolomautukset (tasapuolisuus), edellytykset uuteen nousuun Alhaiset poissaolot ja pieni vaihtuvuus Jatkuva parantaminen: Esimerkiksi vuonna 2008 tehtiin 1683 parannusehdotusta / 100 henkilöä (eniten Suomessa) Kaikille yhteinen tulospalkkio (laatu, toimitusvarmuus, tuottavuus) (Lähde: Tuottavuuden pyöreä pöytä 2010)

22 Innovaatiot /uudistukset
Uusia / parempia / laadukkaampia tuotteita Uusia / parempia / laadukkaampia palveluita Uusia / parempia / tuloksellisempia tuotteiden tai palveluiden tuotantotapoja

23 Se on hyvä lähtökohta yhdessä kehittämiselle.
Eurooppalaisten tutkimusten mukaan suomalaisten vahvuus on luottamus toisiin ihmisiin ja luotettavuus. Se on hyvä lähtökohta yhdessä kehittämiselle. Nykyisin organisaation vahvin ja vaikeimmin kopioitava kilpailuetu on henkilöstön vahva ja intohimoinen sitoutuminen työhönsä ja sen kehittämiseen.

24 Intohimoinen sitoutuminen (passion) 35 % Luovuus (creativity) 25 %
Ihmisten eri ominaisuuksien merkityksestä yrityksen arvonluonnin kannalta (Hamel 2007) Intohimoinen sitoutuminen (passion) 35 % Luovuus (creativity) 25 % Aloitteellisuus (initiative) 20 % Älykkyys (intellect) 15 % Ahkeruus (diligence) 5 % Kuuliaisuus (obedience) 0 %

25 Johtamishaaste Jopa 80 % ihmisten tuottamasta potentiaalisesta arvonlisäyksestä syntyy intohimoisen sitoutumisen (passion), luovuuden ja aloitteellisuuden kautta ja vain 20 % älykkyydestä, tottelevaisuudesta ja uutteruudesta. (Hamel, 2007). Johtamisopeissa ja –käytännöissä huomio on yleensä kiinnittynyt jälkimmäiseen 20 %:iin ja se tunnetaan paremmin. Jatkossa tarvitaan sellaisia johtamisen alueen innovaatioita, joilla työorganisaatiot voivat saada ihmisten intohimoisesta sitoutumisesta, luovuudesta ja aloitteellisuudesta aikaan kestäviä kilpailuedun lähteitä. /JA SAK tänään ja huomenna

26 Johtamishaaste (jatkuu)
Euroopan työ- ja elinolojen kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan Suomi on Euroopan toiseksi vahvin luottamusyhteiskunta Tanskan jälkeen. Korkean luottamuksen yhteiskunnissa on suotuisammat edellytykset vastata johtamisen haasteisiin kuin matalan luottamuksen yhteiskunnissa. /JA SAK tänään ja huomenna

27 Hyvä työntekijä Suostuu yhteistyöhön työpaikalla
On inhimillinen: joustava, suvaitseva, huomaavainen, rehellinen ja oikeudenmukainen Pitää huolta omasta ammattitaidostaan Antaa ja vastaanottaa palautetta rakentavasti Kehittää omia ja työyhteisön toimintatapoja (prof. Soili Keskinen) SAK/Juha Antila/TaK

28

29 Unelmatyöpaikka Olen jo jokusen vuoden ollut töissä paikassa, jota unelmatyöpaikaksikin voisi nimittää. Unelmatyöpaikan tästä tekee monipuolinen, vaativa työ, joka kuitenkin antaa paljon vapauksia kehittää itseään ja suunnitella omat työpäivät ja niiden sisältö. Lisäksi yhteishenki on loistava, harrastus- ja virkistystoimintaa on yllin kyllin ja kaikilla tuntuu olevan kivaa. Enää ei töihin lähtö ole pakkopullaa! -Maija Tarina SAK:n nettisivulta kampanjasta

30 Ikävä työpaikka Kaikkein ikävin ja hirvittävin työpaikka, jossa olen elämäni aikana ollut, oli vaatetehdas. Olin siellä töissä tasan kymmenen kuukautta ja se todellakin riitti minulle! Tein nimittäin sen koko kymmenen kuukautta lähes joka päivä samaa hommaa, kahdeksan tuntia päivässä housujen ja hameiden vyölenkkien trenssausta! Eli lyhykäisyydessään homma meni siten, että minä istuin niska jäykkänä, korvatulpat korvissa (karsean metelin takia) koneen ääressä ja housut ja hameet tulivat liukuhihnaa pitkin joskus hieman rauhallisempaa, mutta useimmiten kylläkin jopa liian nopeaa tahtia ja sitten vyölenkit käsiin ja "trrr", joka vyölenkki kiinni ja tuote eteenpäin. Olen koulutukseltani pukuompelija. Minut on siis koulutettu valmistamaan vaate alusta loppuun asti. Mielestäni liukuhihnatyö ei vastaa koulutustani. Tuo em. vaatetehdas onkin ollut ainoa, edes hivenen koulutustani vastaava työpaikka, mutta tuonnepa en ainakaan enää koskaan aio palata! -Lettu Tarina SAK:n nettisivulta kampanjasta