Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori.

Esitys aiheesta: "Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori."— Esityksen transkriptio:

1 Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori

2 Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus  Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus elää tiukasti suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa.  Luokkaeroista ei puhuta. Köyhät rikkaat  Tulevaisuus riippuu kyvystä uudistaa organisaatioiden ja instituutioiden tuottavuutta ja lisätä tehokkuutta.

3 Julkinen talous  Kestävyysvaje nyt 5,5 % BKT:sta  Viime laman aikana huoltosuhde 2,4/1  Nyt huoltosuhde 2/1  Vuonna 2030 lähes 3/1

4 Millaisia julkisia palveluita tarvitaan ja halutaan?  Yksilöllisiä ratkaisuja ongelmiin  Halu olla osallisina palvelun suunntteluun, ei vain toimenpiteen kohteena  Tasa-arvoinen kumppanuus virkamiesten kanssa  Työntekijät vapautettava kehittämään omaa työtänsä  Tarvitaan uudenlaista johatamista ja työkulttuuria

5 Kolmen kerroksen väki 1. Perusterveydenhuollon ja avustusten varassa olevat 2. Ansioihin suhteuttettuihin sosiaalivakuutusetuuksiin ja työterveyshuoltoon oikeutetut 3. Näiden ohella vapaaehtoisia vakuutuksia ja työnantajan hankkimaa lisäturvaa Eriarvoistuminen on seurausta vero-, tulo-ja sosiaalipoliittisista valinnoista, myös sosioekonomiset tekijät selittävät asiaa.

6 Sosiaalipolitiikka  Tarvitaan lakien ja strategioiden uudistamista sekä voimavarojen uudelleen kohdentamista  Samalla päätettävä millaisia kasvu- ja työllisyyspoliittisia valintoja tehdään  On painotettava opetukseen, työllisyys-, elinkeino- sekä innovaatio-, tutkimus- ja kehittämispolitiikkoihin.

7 Työn merkitys  Suomalaisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa työ takaa elannon, määrittää myös identiteettiä.  Yhteisön jäsenyys tulee usein työmarkkina-aseman kautta  Syrjäytyneiden ryhmää yhdistää puuttuva symbolinen tunnustus  olennaista saada sosiaalinen hyväksyntä  Normaaliuden kriteerit: Säännöllinen palkkatyö Tietty kulutustaso Tietynlainen sosiaalinen verkostoituminen

8 Työkyvyttömyyseläke  Päädiagnoosiryhmät Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 43,23 % (111 673 hlö) Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet 24,2 % (62 284 hlö) Hermostosairaudet 7,6 % (19 496 hlö) Verenkiertoelinten sairaudet 7,6 % (19 496 hlö)  Yhteensä 82,6 % työkyvyttömyyseläkkeellä olevista.  Enintään 44-vuotiaasta työkyvyttömyyseläkkeellä olevasta 67% mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi

9 Vammaisten työkyky -tutkimus  40 % vastanneista piti työn merkitystä erittäin tärkeänä hyvinvoinnin kannalta  Puolet vastanneista tehnyt työtä viimeisen 24kk aikana  30 % katsoi työkykynsä erinomaiseksi tai hyväksi  Enintään 44-vuotiaista työkyvyttömäksi todetuista tutkituista 30 % halukkaita palaaman työelämään, yli 45-vuotiaista 8%  vajaakuntoisia työnhakijoita Tammi-kesäkuu 2009 85 311, Tammi-kesäkuu 2008 82 798 Vajaakuntoisen työttömyys kestää kuitenkin 7 viikkoa yleistä työttömyyden kestoa pidempään  50 % vaikeampaa kuin yleensä

10  Vuoden 2008 lopussa 272 878 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeellä  Vuonna 2009 eläkelaitokset hylkäsivät n.8 500 hakemusta, joka neljännen  Vuonna 2008 pääsi työkyvyttömyyseläkkeelle 28 665 henkilöä 55 – 64 –vuotiaita 13 724 Enintään 44 –vuotiaita 49 098  Ikäjakauma työkyvyttömyyseläkkeellä: - 19 v. 1 494 20 – 44 v.42 885 45 – 54 v.61 403 55 – 59 v.71 912 60 – 64 v.93 935

11 Mitä merkitsisi 30 000 henkilön työllistyminen?  6 000 henkilön kokoaikainen työllistyminen 72 miljoonan euron vuosittainen vähennys eläkemenoissa  24 000 henkilön siirtyminen osa-aikatyöhön 144 miljoonan euron vuosittainen vähennys eläkemenoissa  Yhteensä noin 200 miljoonaa euroa vuodessa muuttuu oleellisesti suuremmaksi verotettavaksi palkkatuloksi.

12 EU:n sosiaalipoliittinen toimintaohjelma 2006 - 2010  Ensimmäinen sos.poliittinen ohjelma vuosina 2000 – 2005 Sosiaalipolitiikan rooli tuotannollisena tekijänä.  Toinen toimintaohjelma 2006 - 2010 Sosiaalinen Eurooppa maailmantaloudessa: työtä ja mahdollisuuksia kaikille  Vammaisten yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutuminen työmarkkinoilla: Siirtyminen etuuksien varasta työhön Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen Työpaikan vaihtaminen Työhön paluu työkyvyttömyyden jälkeen Työelämään osallistumisajan pidentäminen

13  Ruotsin 4 alentuneen työkyvyn astetta: 25 %, 50 %, 75 % ja 100% Mahdollistaa ansiotuloihin työkyvyttömyysetuuden rinnalla  Suomen nykyinen toimintatapa ei mahdollista työhön pyrkivien työllistymistä työvoimapalveluiden avulla.  Työvoimatoimiston palvelujen saaminen vaikeaa, omat oikeudet on tunnettava hyvin.