9.2.2005 PROJEKTIKLINKIKKARaimo Viiansuo/Avustus Investointiklinikka 2005 Rakennusinvestoinnit ja korjausrakentaminen.

Esitys aiheesta: "9.2.2005 PROJEKTIKLINKIKKARaimo Viiansuo/Avustus Investointiklinikka 2005 Rakennusinvestoinnit ja korjausrakentaminen."— Esityksen transkriptio:

1 9.2.2005 PROJEKTIKLINKIKKARaimo Viiansuo/Avustus Investointiklinikka 2005 Rakennusinvestoinnit ja korjausrakentaminen

2 9.2.2005 PROJEKTIKLINKIKKARaimo Viiansuo/Avustus Investointilinjauksia kilpailuttaminen on ollut jo hyvin tuttua investointimaailmassa: RAY edellyttää että rakennushankkeen urakat kilpailutetaan (käytännössä olisi oltava vähintään 5 tarjousta jokaisesta urakasta LVI, sähkö jne…) nyt kilpailuttaminen on taustalla mukana myös investointeihin mahdollisesti liittyvissä ostopalvelusopimuksissa (maksusitoumukset ja kunnan avustukset rinnastetaan) mutta: RAY EI VOI edellyttää että hankkeeseen liittyvä ostopalvelusopimus kilpailutetaan järjestön tulee esittää ja todistaa RAY:lle että hanke on kilpailuneutraali

3 9.2.2005 PROJEKTIKLINKIKKARaimo Viiansuo/Avustus Investointilinjauksia käytännössä järjestön on vaikea löytää kilpailuneutraalisuuden todistamiseksi muita keinoja kuin kunnan / kuntien järjestämä sopimuksen kilpailuttaminen palvelutuotantoon liittyvissä avustuksissa ”ruuvi” kiristyy koko ajan, investointiavustukset ovat vähentyneet radikaalisti periaatteellisia varaumia myös investointien linjausmuutoksiin on jätetty, mutta paluuta entiseen tuskin enää on… isot asiat taustalla: koko RAY:n yksinoikeuden säilyttäminen, sitä ei voida vaarantaa jollakin yksittäisellä avustuskohteella (Avustuslaki 1056/2001 ja sen 4 § 5) avustuksen myöntämisen ei arvioida aiheuttavan muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa)

4 9.2.2005 PROJEKTIKLINKIKKARaimo Viiansuo/Avustus Investointilinjauksia RAY:n hallitus kiristi linjausta jo vuodelle 2005 myös päihdetyön osalta päihdetyön peruskorjausavustukset olivat pitkään "jäissä", mutta ne saatiin avattua vuonna 2001 Järvenpään sosiaalisairaalan peruskorjauksella uusia peruskorjauskohteita esitettiin sitten laajemmin vuodesta 2002 vuoteen 2004 enää EI rahoiteta uusia hoitolaitos / hoitopaikka / puolihoidollinen / edellisiin rinnastettavia peruskorjauskohteitakaan

5 9.2.2005 PROJEKTIKLINKIKKARaimo Viiansuo/Avustus Investointilinjauksia uuden päihdehoidollisen hoitokapasiteetin rahoittamisesta on luovuttu jo vuosia sitten ainoat poikkeukset ovat olleet uusi alaikäisten huumehoitopaikka (Lahden A-klinikan yhteydessä) ja päihdeäitien kohteet RAY ei rahoita enää myöskään muita uusia kuntoutuslaitosinvestointeja vanhat kohteet / suunnitelmissa olleet kohteet rahoitetaan loppuun mutta ei siis enää rahoiteta täysin uusia peruskorjauskohteita varauma päihdetyön peruskorjausten linjausmuutokseen on olemassa, mutta palvelutuotannon avustamisen tiukkeneminen estänee asian

6 9.2.2005 PROJEKTIKLINKIKKARaimo Viiansuo/Avustus Rakennusinvestoinnit päihdetyön perustamisinvestoinnit eli konkreettiset rakennushankkeet ovat viime vuosina lähinnä olleet tukiasuntotyyppisiä kiinteistöjä joissa on samassa yhteydessä tai välittömässä läheisyydessä esim. päiväkeskus-, yhteisö- tai palvelutilat lisäksi on rahoitettu mm. huumehoitopaikkojen yhteydessä olevia hoidon sisällöllistä laatua ja yhteisöllisyyden muodostumista ja sen kehittämistä tukevia tiloja (esim. yhteisötilat) RAY:n avustustoiminnassa perustamisinvestointien osuus on vähentynyt ja etenkin palveluasuntotyyppisten investointien rahoittaminen tyrehtynyt mm. kilpailusyistä lähes täysin

7 9.2.2005 PROJEKTIKLINKIKKARaimo Viiansuo/Avustus Hankintainvestoinnit päihdetyön hankintainvestoinnit ovat viime vuosina olleet lähinnä valtakunnallisten yhdistysten toimitiloja, paikallisten ja valtakunnallisten toimijoiden yksittäistukiasuntohankintoja, päiväkeskuksia yms. hankinnan yhteydessä tontti yleensä kuuluu avustettavaan osuuteen (esim. toimitiloissa, tukiasunnoissa jne) kiinteistöjen yhteydessä tontti rajattu ulos RAY-avustuksesta joten se jää järjestön katettavaksi ilman erityis- erityisperustetta (lähinnä hypoteettista, mutta jos löytyy hyvin vahva toiminnallinen peruste voidaan asiaa harkita) hankintainvestointien yhteydessä on AINA selvitettävä myös mahdollinen peruskorjaustarve, hankinta + pk käsitellään samanaikaisesti RAY:n RATA:ssa

8 9.2.2005 PROJEKTIKLINKIKKARaimo Viiansuo/Avustus Korjausrakentaminen päihdetyön uudet peruskorjauskohteet ovat viime vuosina olleet käytännössä tukiasumiseen ja päiväkeskustoimintaan liittyvien kohteiden peruskorjauksia hankinta + peruskorjaus jäätävä edullisemmaksi kuin vastaava uudisrakennus (yksi RATA:ssa sovellettu maksimaalinen hyväksyttävissä oleva määrä ollut 80 % vastaavan uudisrakennuksen hinnasta)

9 9.2.2005 PROJEKTIKLINKIKKARaimo Viiansuo/Avustus Korjausrakentaminen RAY:ssa suhtaudutaan varauksella: rakennusvirheistä aiheutuviin peruskorjaustarpeisiin (ensin selvitettävä mm. urakoitsijan vaaranvastuun päättyminen) vanhojen kohteiden peruskorjauksiin (vanhoissa rakennuksissa tullut pääsääntöisesti erinäisiä ”yllätyksiä” kuntoarvioiden jne suhteen ja peruskorjaushinnat ovat ”karanneet käsistä”) KHO:n viimeaikaisten päätösten (19.1.2005 Sininauhasäätiötä koskettanut päätös) perusteella suhtaudutaan varauksella myös mm.: merkittäviin kiinteistön käyttötarkoituksen muutoksiin (esim. teollisuushallista tehdään asuntoja)

10 9.2.2005 PROJEKTIKLINKIKKARaimo Viiansuo/Avustus RAY ja ARA ARA on tulossa mukaan rahoittajatahoksi rahoittamaan samojen kohderyhmien investointeja kuin RAY:kin ARA:n avustusosuuksissa on kuitenkin merkittäviä eroja verrattuna RAY:n avustusosuuksiin (kts. liitedokumentti) ARA voi rahoittaa myös kuntien investointeja (RAY EI voi) ARA rahoittaa mahdollisesti jossakin määrin myös kohteiden palvelutiloja

11 9.2.2005 PROJEKTIKLINKIKKARaimo Viiansuo/Avustus RAY ja ARA RAY jatkanut investointien rahoittamista entiseen malliin ainakin 2005, tilannetta ja ARA:n rahoituksen kehittymistä seurataan avustuksia ei voi tulla ”kahdesta tuutista” eli rahoittajana joko RAY tai ARA, ei molemmat RAY ja ARA ovat tiiviissä yhteydessä jatkossakin ARA on mukana lainoituksellaan todennäköisesti myös tulevaisuudessakin RAY-asuntoinvestointikohteissa

12 9.2.2005 PROJEKTIKLINKIKKARaimo Viiansuo/Avustus K-Kiinteistö Oy vai Yhdistys/Säätiö ? Jos rakennukseen tulee asuntoja ja halutaan että ARA olisi mukana lainoituksella, tulee toimijan ensin saada yleishyödylliseksi nimeäminen ARA.sta ARA lainaa voidaan myöntää yleishyödylliseksi nimetylle yhteisölle sen suoraan omistukseen tulevaa tai yhtiömuodossa toteutettavaa kohdetta varten ARA vaatii entistä tiukemmin että toiminta ja kiinteistö ovat erillään toisistaan joten rakennusta varten on käytännössä useimmiten perustettava keskinäinen kiinteistö Oy keskinäinen kiinteistö Oy on osakeyhtiö, jonka osakkeet tuottavat oikeuden hallita tiettyjä yhtiöjärjestyksessä määrättyjä rakennuksen tiloja kuitenkin siten, että yhteenlasketuista tiloista on vähemmän kuin puolet asuinkäytössä

13 9.2.2005 PROJEKTIKLINKIKKARaimo Viiansuo/Avustus K-Kiinteistö Oy vai Yhdistys/Säätiö ? Hakijana RAY:hyn päin on oltava aina ry / säätiö joka omistaa kyseisen keskinäisen kiinteistö Oy:n 100 %:sti avustusta Ei voida myöntää suoraan k-kiinteistö Oy:lle k-kiinteistö Oy voi olla käytännön rakennushankkeen/peruskorjauksen/hankinnan toteuttaja RAY:n avustus maksetaan perustamis/peruskorjausinvestoinnissa avustuksensaajalle eli yhdistykselle/säätiölle joka omistaa kyseisen k-kiinteistö Oy:n ja yhdistys/säätiö tilittää avustusrahat edelleen omalle k- kiinteistö Oy:lleen, avustus maksetaan normaalisti esim. urakkaerien mukaisesti

14 9.2.2005 PROJEKTIKLINKIKKARaimo Viiansuo/Avustus K-Kiinteistö Oy vai Yhdistys/Säätiö ? hankintainvestoinnissa voidaan hankkia kyseisen k-kiinteistö Oy:n osakkeet ry:n/säätiön omistukseen eli avustus maksetaan avustuksensaajalle eli ry:lle/säätiölle joka ostaa oman k-kiinteistö Oy:nsä osakkeet jotka oikeuttavat kyseisen kiinteistön hallintaan k-kiinteistö Oy lisää byrokratiaa joten jos sille ei ole tarvetta ei sitä kannata lähtökohtaisesti perustaa esim. hankintainvestoinneissa jos kohdetta rasittaa ARA laina ja jos on mahdollista maksaa lainat pois kannattaa lainan takaisinmaksu tehdä jolloin vältytään k-kiinteistö Oy:n perustamisesta (jonka ARA muutoin edellyttää) ARA voi edellyttää poikkeavasti myös tavanomaisen kiinteistö Oy:n perustamisen

15 9.2.2005 PROJEKTIKLINKIKKARaimo Viiansuo/Avustus K-Kiinteistö Oy vai Kiinteistö Oy vai Yhdistys/Säätiö ? RAY on edellyttänyt RAY-investointiavustuksiin välillisesti ja toteutettavaan investointiin suoranaisesti liittyvän yhtiön juridisena muotona olevan keskinäisen kiinteistö Oy:n, koska se rajaa hankinnat tiettyihin tilakohtaisiin osakkeisiin, jotka oikeuttavat vain ko. osakkeiden osoittamien tilojen omistukseen ja hallintaan (useamman omistajan tilanne) suhteelliset omistusosuudet tiloista eivät näin ollen edes lähtökohtaisesti ole mahdollisia keskinäisessä kiinteistö Oy:ssä, toisin kuin normaalissa kiinteistö Oy:ssä jos järjestö omistaa 100 %:sti kiinteistö Oy:n (EI keskinäinen) ja muita osakkaita ei missään vaiheessa ole eikä tule, voi juridinen tilojen omistukseen ja hallintaan perustettu yhtiö olla myös normaali kiinteistö Oy (yleishyödyllinen)

16 9.2.2005 PROJEKTIKLINKIKKARaimo Viiansuo/Avustus RAY:n avustus ja lainoitus RAHOITETTAVA TILARAY -AVUSTUSARAVALAINA/ KORKOTUKI/ MUU LAINA OMA RAHOITUS PALVELUTALO Palveluasunnot30 %70 % Palvelu- ja yhteistilat70 %30 % Asuntojen sosiaalitekniikka70 %30 % PALVELUKESKUS Avopalvelutila70 %30 % RYHMÄASUNNOT Asuntojen rakentaminen30 %70 % Irtaimisto, yhteistilat70 %30 % Asuntojen sosiaalitekniikka70 %30 % LYHYTAIKAISASUNNOT Asuntojen rakentaminen70 %30 % IKÄIHMISTEN ASUNNOT Asuntojen rakentaminen20 %80 % Sosiaalitekniikka60 %40 % NUORISOASUNNOT Asuntojen rakentaminen20 %80 % TUKIASUNNOT Asuntojen rakentaminen30 %70 % Asuntojen hankinta70 %30 % Asuntojen sosiaalitekniikka70 %30 % MUUT KUSTANNUKSET Irtaimisto (yhteistilat)70 %30 % Korot, rakennusaikaiset (yhteistilat)70 %30 % Sosiaalitekniikka (asunnot)70 %30 % VANHAINKODIT / LAITOKSET Peruskorjaus70 %30 % "SuperKORKOTUKI" 1.1.2005?AvustusKorkotukilainaOma rahoitus Ryhmä 1 Asunto-olot ovat olennaisesti huonommat ja tulotaso olennaisesti matalampi kuin väestöllä keskimäärin Asunnottomat 5 % Pakolaiset5 % Opiskelijat 5 % Pienituloiset vanhukset5 % Ryhmä 2 Asuminen edellyttää tavanomaista enemmän tukipalveluita Mielenterveysongelmaiset 20 % Päihdeongelmaiset 20 % Erityistä tukea tarvitsevat nuoret20 % Ryhmä 3 Asunto-olojen järjestäminen edellyttää erityisiä tila- tai varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon Vammaiset 35 % Muistihäiriöiset 35 % Huonokuntoiset vanhukset 35 %