Millainen on esteetön korkeakoulu? 07.09.2007 Hannu Puupponen/ESOK-hanke JY.

Esitys aiheesta: "Millainen on esteetön korkeakoulu? 07.09.2007 Hannu Puupponen/ESOK-hanke JY."— Esityksen transkriptio:

1 Millainen on esteetön korkeakoulu? 07.09.2007 Hannu Puupponen/ESOK-hanke JY

2 Esityksen sisältö Mitä on esteettömyys? –Muuttuva ja dynaaminen Millainen on korkeakoulun ja esteettömyyden suhde? –Yliopistodoktriinit, massoittuminen Tuokiokuvia korkeakouluista –Lukivaikeuskysely ja valintakokeet –Terveisiä anglo-amerikkalaisista korkeakouluista Esteettömän korkeakoulun tavoittelua –Tavoitteita ja toimintaa

3 Mitä on esteettömyys? Esteettömyys on jatkuvaa toimintaa yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteuttamiseksi –Motiivit: lainmukaisuus, eettinen toiminta Esteettömyys on valtavirtapalvelujen suunnittelua mahdollisimman suurelle potentiaalisten käyttäjien joukolle –Motiivit: laatutavoitteet, kestävä kehitys

4 Esteettömyyden laajeneminen Julkinen rakentaminen 1400-luvulla Vihollisen liikkumisen vaikeuttaminen

5 Esteettömyyden laajeneminen

6 Paikallinen Globaali Kansainvälinen EU Pohjois- maat Suomi KK:t UN WHO OECD W3C EU EDF Kanada NSH Valtio UNESCO USA Politiikat eEurope eInclusionVammaisuus- mallit Saavutettava verkko Yhdenvertaist. asiakirja Yhteistyö Lait Politiikat Käytäntö Esikuvat Oikeudenmukaisuus ja tehokkuus Esteettömyyden ohjailu

7 Korkeakoulu ja esteettömyys Mitä ja ketä koskee? Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön esteettömyys Kaikki korkeakouluissa toimivat, mutta varsinkin henkilöt, –joilla on jokin jokin vamma, jotka –ovat erilaisia oppijoita ja/tai –kuuluvat kieli- tai kulttuurivähemmistöön. (OPM 2005)

8 Kaytännöt Politiikat Kulttuurit (Picture: "The Essence of Imagination," Ralph Clevenger 1999 "what you see is not necessarily what you get”) Inkluusion/ekskluusion ulottuvuudet (Booth & al. 2001)

9 Korkeakoulu ja esteettömyys Kilpailevat hankkeet ja tulkinnat Laadunvarmistus- järjestelmien kehittäminen, Tuottavuusohjelma, Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen… Siirtyminen uuteen palkkausjärjestelmään (UPJ), Kaksiportainen tutkinnonuudistus, Vammaisuuden tulkinnat Esteettömyyden tulkinnat Yhdenvertaisuuden tulkinnat Organisaatiokulttuurit Tieteen- ja toimiala- kohtaiset kulttuurit Työelämän kulttuurit

10 Tuokiokuvia korkeakouluista Lukivaikeus Lukemisvaikeus on erityinen oppimisvaikeus, joka on alkuperältään neurobiologinen. Sille ovat tunnusomaisia vaikeudet tarkassa ja/tai sujuvassa sanantunnistuksessa sekä heikko oikeinkirjoitus- ja dekoodaustaito. Nämä vaikeudet johtuvat tyypillisesti kielen fonologisen komponentin heikkoudesta, joka on usein odottamaton muihin kognitiivisiin kykyihin ja kouluopetuksen tehokkuuteen nähden. Lukihäiriön keskeisenä piirteenä pidetään siten vaikeutta hahmottaa ja käsitellä äänteisiin liittyvää (eli fonologista) tietoa. Sekundaarisina seurauksina voi olla luetun ymmärtämisen vaikeuksia ja lukemisen jääminen vähiin, joka voi haitata sanavaraston ja taustatietomäärän kasvua” (International Dyslexia Association 2003)

11 Tuokiokuvia korkeakouluista Lukion erityisopetus Noin 3% kokee lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia Stakesin kouluterveyskysely Tukea olisi tarvinnut lukivaikeuden vuoksi, mutta jäänyt sitä vaille kaikista opiskelijoista 1,8% (Mehtäläinen 2005, 38)

12 Tuokiokuvia korkeakouluista Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintolautakunta Lukivaikeus otettu joissain tapauksissa arvostelussa huomioon jo 1960-luvulla. 1976 lukivaliokunta arvioimaan lukivaikeutta koskevia lausuntoja ja ohjeet kouluihin lukivaikeuden huomioon ottamiseksi arvostelussa. (Luki-työryhmän muistio 1999 Mehtäläisen 2005 mukaan).

13 Tuokiokuvia korkeakouluista Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkinnon järjestelyissä lukivaikeus on 2001 lähtien rinnastettu vammaan. Järjestelyjen edellytyksenä on todistus lukivaikeudesta. Ylioppilastutkintolautakunta, määräykset erityisjärjestelyistä –Kuulovammaiset kokelaat –Luku- ja kirjoitushäiriöiset kokelaat –Vieraskieliset kokelaat –Sairaat ja vammaiset kokelaat

14 Tuokiokuvia korkeakouluista Ylioppilastutkinto 2004 ylioppilastutkintoon toimitettiin kaikista lukioista vain 51%:sta lukitodistuksia (ruotsinkielisistä noin 90%:sta, suomenkielisistä noin 45%:sta). Käytännössä vain noin neljännes erityisjärjestelyihin oikeutetuista haki niitä, ja hakijat olivat lukion ja paikkakunnan perusteella hyvin eriarvoisessa asemassa (Bäckman 2004.) Huolimatta kouluaikaisista testauksista, lukivaikeuksista 43% tunnistetaan vasta korkeakoulussa (Farmer ym. 2002, 70) Farmer & al. 2002, 70.

15 Tuokiokuvia korkeakouluista Lukivaikeuskysely Kysely sähköpostitse yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vastuuhenkilöille 2006-2007. –Lukivaikeuden huomioiminen pääsykokeessa –Lukivaikeuden huomioiminen tenttitilanteessa –Oppilaitoksen tarjoamat tukitoimet oppimisvaikeustapauksissa –Pääseekö oppilaitoksenne kautta lukitestiin? –Verkossa kuvaillut oppimisvaikeuksiin liittyvät toimet tai hankkeet

16 OppilaitosPääsykoeTenttitilanneLukitesti Yliopistot (n=16) 15 otetaan huomioon Lisäaika (13) tietokone ja eril. tila (2) vain sis. arv. (1) Yht. ohjeet (3) Valtak.koe (1) 1 ei tietoa. 10 erilaiset järjestelyt lisäaika (10) tietokoneen käyttö (5) avustaja (2) huom. arvioinnissa (2) erillinen tila (1) oppim. muoto (1) ohjaus (1) muu suoritustapa (1) apuvälineet lisävalo tai irtopöytä (1). 4 järjestelee, 2 YTHS tai lukineuvola 1 opintopsykologi 1 oma aktiivisuus 4 ei tietoa 1 mikä se on? Ammattikk (n=16) 9 otetaan huomioon Lisäaika (5) Tietokone ja eril. tila (1) arviointi (1) 7 ei oteta huomioon. 4 tukitoimia kattavasti Useissa lisäaika, 2 tietokoneen käyttö 1 avustaja 1 ei oteta huomioon. 13 ohjaa testiin 2 arvioi 1 ei tarvetta. Lukivaikeuskysely

17 Tuokiokuvia korkeakouluista Lukivaikeuskysely "Tarvetta olisi joustavia opetusjärjestelyjä ja niiden toteuttamista koskevalle neuvonnalle, henkilöstölle, sekä resursseille, joiden puitteissa olisi mahdollista toteuttaa esim. kielten opetusta lukivaikeuksisille." Erään korkeakoulun edustaja ”Koulutamme ihmisiä työtehtäviin, joissa lukivaikeutta ei oteta huomioon nykyisin eikä myöskään ennakoitavassa tulevaisuudessa. Siksi lukivaikeutta ei meillä huomioida pääsykokeissa tai tenttitilanteissa.” Erään korkeakoulun edustaja

18 Valintakokeiden erityisjärjestelyt Turun yliopistossa vuonna 2006 Tiedekunta päättää erityisjärjestelyistä valintakokeissa vammaisasiamiehen esityksen perusteella. Erityisjärjestelyjä voivat olla mm. –lisäaika, –mahdollisuus käyttää erillistä tilaa, –mahdollisuus käyttää jotakin apuvälinettä, –mahdollisuus käyttää avustajaa ja –mahdollisuus saada koekysymykset soveltuvassa muodossa. (Pietilä 2006)

19 Valintakokeiden erityisjärjestelyt Turun yliopistossa vuonna 2006 Erityisjärjestelyjä haki ja sai 25 opiskelemaan pyrkinyttä. Kahta lukuun ottamatta kaikki hakijat olivat käyttäneet erityisjärjestelyjä jo ylioppilaskokeessa. Useissa tapauksissa hakijalle oli epäselvää, millaisia erityisjärjestelyjä pääsykokeessa voi hakea (Pietilä 2006)

20 Valintakokeiden erityisjärjestelyt Turun yliopistossa vuonna 2006 Yli puolessa hakemuksissa erityisjärjestelyjen perusteena oli oppimisvaikeus, yleisimmin lukivaikeus. Oppimisvaikeuksia koskevissa hakemuksissa vain kahdessa oli liitteenä lääkärintodistus. Yleensä asiantuntijalausuntona oli erityisopettajan tai psykologin lausunto lukihäiriöstä. Vain kolmella hakijalla oli lääkärinlausunto nimenomaan valintakokeen erityisjärjestelyihin liittyen (Pietilä 2006)

21 Valintakokeiden erityisjärjestelyt Turun yliopistossa vuonna 2006 Suositusten kirjoittamisessa tärkeää luoda yhtenäinen asiakirjapohja suosituksille ja tarkentaa hakemuksessa esitetyt tiedot yhdessä hakijan kanssa. Laatimisen perustaksi muodostuivat hakijan esittämät tarpeet aikaisemmin valintakokeissa tai ylioppilaskokeessa myönnetyt järjestelyt (erityisesti lisäajan tarve) opintopsykologin konsultointi (yhden hakijan kohdalla) (Pietilä 2006)

22 Valintakokeiden erityisjärjestelyt Turun yliopistossa vuonna 2006 Suosituksesta tiedekunnan päätökseksi Tiedekunnat toimivat pitkälti suositusten mukaisesti Oppiaineeseen liittyvien kriteerien ja hakijan yksilöllisten tarpeiden välinen painotus osoittautui keskeiseksi etenkin lisäajan kohdalla Oman, erillisen tilan järjestäminen valintakokeessa osoittautui ongelmalliseksi. ainelaitosten valvontaresurssien ja tilojen puutteen vuoksi. (Pietilä 2006)

23 Terveisiä anglo-amerikkalaisista korkeakouluista Patricia Petersen vertaili Australiassa ja Iso-Britanniassa käytössä olevia vammaisten opiskelijoiden huomioimisen malleja Hän vieraili 17 Iso-Britannian koulutusalan laitoksessa ja haastatteli henkilöstöä sekä opiskelijoita Petersen väittää, että australialainen tapa toimia sopii maailmanmalliksi.

24 Terveisiä anglo-amerikkalaisista korkeakouluista Valtion rahoituksen myöntäminen liian byrokraattisen järjestelmän takana Rahoitus kiinnittyy yksittäiseen vammaiseen opiskelijaan DSA-rahoituksen arvioinnin perusteella koulutukseen osallistuvien vammaisten opiskelijoiden lisääntyvä määrä edellyttää lisärahoitusta Lisärahoitus voi tulla eri lähteistä: –valtiolta –kaupallisesta toiminnasta (like the Queen Alexander College, Birmingham, Technology Expo tuottaa noin UK₤80,000 /vuosi), –lahjoituksina

25 Esteettömän korkeakoulun tavoittelua ESOK-hanke Mihin hankkeen toiminta perustuu? Taustalla Suomen Design for All -verkostotyö (2002-), Opiskelija- ja vammaisjärjestöjen esitys opetusministeriölle (2003), Yhdenvertaisuuslaki (2004) ja opetusministeriön toimenpidesuositukset (2005) Toiminnan suunnittelu eri korkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa 2006 Opetusministeriön rahoitus 2007-2009 ESOK=esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa

26 ESOK-toimintasuunnitelman äärellä 2006

27 Esteettömän korkeakoulun tavoittelua Hankkeen pitkän ajan kehitystavoitteita ovat: osallisuuden eli inkluusion toteutuminen suomalaisissa korkeakouluissa. osaamispotentiaalin laajempi hyödyntäminen koulutuksessa ja työelämässä, syrjäytymisen väheneminen. Opiskelu sujuminen ja keskeyttämisen väheneminen. Kattavampi tieto vammaisten opiskelijoiden toiminnasta.

28 Esteettömän korkeakoulun tavoittelua 1. Esteettömyyspolitiikka ja johtaminen 2. Tietoisuuden ja tiedon lisääminen osallisuuden toteuttamiseksi 3. Oppimisympäristön ja opiskelukäytäntöjen kehittäminen kaikille sopivaksi

29 Esteettömän korkeakoulun tavoittelua 1. Esteettömyyspolitiikka ja johtaminen 1.1 Osallisuus toteutuu julkisessa päätöksenteossa ja asiakirjoissa 1.2 Osallisuus sisältyy korkeakoulujen arviointiin sekä strategiaan ja johto on sitoutunut sen toteutukseen

30 Esteettömän korkeakoulun tavoittelua 2. Tietoisuuden ja tiedon lisääminen osallisuuden toteuttamiseksi 2.1 Tietoisuus osallisuuden edellytyksistä henkilöstön, opiskelijoiden ja korkeakouluyhteisön toiminnassa lisääntyy 2.2 Sidosryhmien asiantuntemusta hyödynnetään osallisuuden toteuttamiseksi osana korkeakoulujen perustoimintaa 2.3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta tukee osallisuuden toteuttamista

31 Esteettömän korkeakoulun tavoittelua 3. Oppimisympäristön ja opiskelukäytäntöjen kehittäminen kaikille sopivaksi 3.1 Fyysinen opiskeluympäristö korkeakouluissa sekä harjoittelu- ja työpaikoilla tukee mahdollisimman monen opiskelua ja osallistumista 3.2 Opintojen ohjauksessa otetaan huomioon opiskelijoiden yksilölliset tarpeet 3.3 Opintojen (opetuksen, opiskelun ja oppimisen) suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti kaikkien opiskelijoiden tarpeet

32 Esteettömän korkeakoulun tavoittelua ESOK-hanke Mitä tekee? Hanke tukee kaikkien korkeakoulujen esteettömyystyötä –aktivoimalla yhteistyötä ja verkottumista, –järjestämällä koulutusta, –levittämällä hyviä käytäntöjä sekä –tuottamalla suosituksia. Hankeorganisaatiossa toimii 10 pilottikorkeakoulua sekä 20 eri järjestöä

33 Esteettömän korkeakoulun tavoittelua ESOK-hanke Suositusten laatiminen Millä resursseilla suosituksia toteutetaan? –Esteettömyys ei ole ”jotain uutta ja ylimääräistä” –Edetä voi priorisoiden, pienin askelin –Esteettömyyden edistäminen säästää ja tuottaa –Oleellisia resursseja ovat osaaminen ja yhteistyö

34 Lähteet Bäckman, A. 2004. Miten lukihäiriö otetaan huomioon ylioppilastutkinnossa? Teoksessa Kromosomeista kaksoiskonsonantteihin: Lukibussin matkakirja. Helsinki: Suomen kuntaliitto. 111-114. Farmer, M., Riddick, B. & Sterling, C. 2002. Dyslexia & Inclusion. London: Whurr Publishers. Kivinen, O., Rinne, R. & Ketonen, K. 1993. Yliopiston huomen. Helsinki: Hanki ja jää. Laaksonen, E. 2005. Esteetön opiskelu yliopistoissa. Opetusministeriön julkaisuja 2005:6. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2005/esteeton_opiskelu_yliopistoissahttp://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2005/esteeton_opiskelu_yliopistoissa Mehtäläinen, J. 2005. Erityisopetuksen tarve lukiokoulutuksessa. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 11. O’Leary, J. 1992. Barrier-Free Design. The ideal is becoming a reality ­– but slowly. Arthritis-News-Magazine..3(9)..Tulostettu-19.09.2005 http://www.arthritis.ca/programs%20and%20resources/news%20magazine/1992/barri er/default.asp?s=1 http://www.arthritis.ca/programs%20and%20resources/news%20magazine/1992/barri er/default.asp?s=1 Pietilä, P. 2006. Valintakokeiden erityisjärjestelyt Turun yliopistossa vuonna 2006. Puupponen, H. 2006. Esteettömyys yliopistojen verkkosivuilla. Vammaisen henkilön tiedonsaanti www-sivuilta opiskelujärjestelyjen arvioimiseksi. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Erityispedagogiikan laitos. http://esok.jyu.fi/luonnos/ESOK2007/GM4enx.doc/ http://esok.jyu.fi/luonnos/ESOK2007/GM4enx.doc/ Riddell, S., Tinklin, T. & Wilson, A. 2004. Disabled Students and Multiple Policy Innovations in Higher Education. Final Report to the Economic and Social Research Council.-Tulostettu-11.02.2005 http://www.ces.ed.ac.uk/PDF%20Files/Disability_Report.pdf

35 Lähteet Shakespeare, T. & Watson, N. 2002. The social model of disability: an outdated ideology? Research in Social Science and Disability. Volume 2, pp. 9–28. Tulostettu- 11.02.2005.-http://www.leeds.ac.uk/disability- studies/archiveuk/Shakespeare/social%20model%20of%20disability.pdfhttp://www.leeds.ac.uk/disability- studies/archiveuk/Shakespeare/social%20model%20of%20disability.pdf United Nations. 2003-2004. The Standard Rules on the Equalization of Opportunities for- Persons-with-Disabilities.-Viitattu-15.11.2005. http://www.un.org/esa/socdev/enable/dissre00.htm http://www.un.org/esa/socdev/enable/dissre00.htm Vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamista koskevat yleisohjeet. YK:n yleiskokous 20.12. 1993. Teoksessa A. Haapea (toim.) Ihmisoikeudet 2000- luvulla – sopimuksia ja asiakirjoja. Helsinki: Ihmisoikeusliitto/Edita, 512–525. Yhdenvertaisuuslaki 20.1.2004/21. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040021http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040021 Ylijoki, O.-H. 1998. Akateemiset heimokulttuurit ja noviisien sosialisaatio. Tampere: Vastapaino. 4. painos. Ylioppilastutkintolautakunnan yleiset määräykset ja ohjeet. 2006. Ylioppilastutkintolautakunta. Ylioppilastutkintolautakunta. Määräykset erityisjärjestelyistä. http://www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/erityis/ http://www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/erityis/ Yliopistolaki 27.6.1997/645 (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19970645)

36 Lähteitä