Metsäpalojen kehittyminen viime vuosikymmeninä

Esitys aiheesta: "Metsäpalojen kehittyminen viime vuosikymmeninä"— Esityksen transkriptio:

1 Metsäpalojen kehittyminen viime vuosikymmeninä
Henrik Lindberg/Hämeen amk

2 Mietittävää Ovatko metsäpalot ongelma?
Tulevatko ne lisääntymään/vähenemään? Muuttuuko niiden luonne? Pitäisikö johonkin varautua? Voidaanko/pitääkö joitain asioita kehittää?

3 KeskimääräinenPaloala ha /palo
Metsäpalot v Aikajakso Paloja keskimäärin / v. Keskimääräinen Paloala ha. / v. KeskimääräinenPaloala ha /palo 1952 – 1960 514 5760 11,2 1961 – 1970 487 1355 2,8 1971 – 1980 559 727 1,3 1981 – 1990 471 311 0,7 1991 – 2000 915 522 0,6 1509 643 0,4 Lähde: Metsäntutkimuslaitos / Metsätilastollinen vuosikirja

4 Metsäpalopinta-alan mukaan Suomessa metsäpalot ovat vähentyneet huomattavasti ja viimeisinä vuosikymmeninä Suomessa on palanut keskimäärin vain hehtaaria vuodessa … mikä on metsäpinta-alaan suhteutettuna kansainvälisessä tarkastelussa poikkeuksellisen vähän Myös naapurimaihin verrattuna ala on vähäinen (ja etenkin paloalueen koko ja suurpalojen vähyys)

5 Miksi näin on? Paloainesten runsaussuhteiden muutokset-metsikkötaso
Suuralueiden rakenne – aluetason muutokset Ilmasto Syttymissyyt Metsäpalotorjunta Valistus Havainnointi sammutus

6 Paloainekset – niiden määrä ja jakautuminen
Suuria muutoksia – harjoitettu metsänhoito Pohja- ja kenttäkerros (syttyminen) jäkälä-sammalet Uudistaminen, puulajimuutokset – muutokset kenttäkerroksessa (heinittyminen – kuloheinä) Puustosta kertyvän palokuorman väheneminen (puulajimuutokset-männyn suosiminen, harvennukset, latvusmassan korjuu bioenergiaksi)

7 Latvuskerros, latvapaloriski - leviäminen
Tasarakenteiset, tasaikäiset metsiköt- epäjatkuvuuskohta pohja- ja kenttäkerroksen sekä latvuskerroksen välillä, mikä vähentää latvapaloriskiä metsiköt perustetaan harvoiksi, mikä vähentää latvuskerroksen yhtenäisyyttä, vähentää latvapaloriskiä Voimakkaat harvennukset – vähentää myös osaltaan latvuskerroksen sulkeutumista Puulajimuutokset – männyn suosiminen näkyy metsissä (karsiutuu nopeasti- syntyy epäjatkuvuuskohta, oksamateriaali on karkeampi ja harvempi ja kuivuu hitaammin, oksa- ja neulasmassaa syntyy vähemmän (30-50 %)

8 Agee, J. K. & Skinner, C. N. Basic principles of forest fuel management For. Ecol and Man. 211 (2005), 83-96

9 Aluetaso, metsiköiden koko ja laatu
Kuviometsätalous – syntynyt metsärakenne, jossa yhtenäisiä isoja metsäalueita on vähän, edellytykset palon voimistumiselle ja suurpaloille ovat vähäiset (vrt Ruotsi ja Norja), tilkkutäkki estää suurpalojen syntymistä Metsäautotieverkko Palokäytävä- (tai rajoituslinja) verkosto) Saavutettavuus Suomessa on metsänomistuksen, ja sotienjälkeisen metsänhoidon ja metsätalouden järjestelyn tuloksena syntynyt metsikkörakenne, joka osaltaan varsin tehokkaasti estää suurten, korkeaintensiteettisten metsäpalojen syntyä

10 (Keto-Tokoi, P. & Kuuluvainen, T. Suomalainen aarniometsä 2010)

11 (Metsän kätköissä, 2003)

12 Ilmasto ? Äärimmäisilmiöiden ennustetaan kuitenkin lisääntyvän
Kuumat ja kuivat kaudet (vrt 2000-luku)

13 Syttymissyyt ? Toisaalta ollaan huolissaan siitä, että urbanisoituvassa yhteiskunnassa perinteinen tulen ymmärtäminen ja varominen vähenee Toisaalta voi olla että samasta syystä (vieraantuminen) tulen käyttö metsässä vähenee Valistus ?

14 Havainnointi Valvonta on ollut keskeinen osa metsäpalontorjuntaa eri aikoina Sotien jälkeen Suomeen kehitettiin laaja metsäpalojen tähystystoiminta Nykyään valvontalentojärjestelmä on kattava ja toimiva (ja täydentyy reittilennoilla) Lisäksi kansalaisten mahdollisuudet havainnoida ja etenkin tiedottaa metsäpaloista on parantunut (metsäautotiet, matkapuhelimet)

15 Eli voisi kuvitella… Että em syistä edellytykset laajoille, korkeaintensiteettisille metsäpaloille ovat vähentyneet, samoin on syytä olettaa, että palot eivät leviä kovin laajoiksi (metsikkörakenteen muutokset, kuviometsätalous – havainnointi ”saadaan kiinni nopeasti” Toisaalta syttymisherkkyydessä ei ole havaittavissa samanlaista trendiä, pikemminkin voisi olettaa että metsäpalon syttymiset, ”palon alut” , jopa lisääntyvät (ilmastolliset syyt, tietyt paloainesmuutokset

16 KeskimääräinenPaloala ha /palo
Metsäpalot v Aikajakso Paloja keskimäärin / v. Keskimääräinen Paloala ha. / v. KeskimääräinenPaloala ha /palo 1952 – 1960 514 5760 11,2 1961 – 1970 487 1355 2,8 1971 – 1980 559 727 1,3 1981 – 1990 471 311 0,7 1991 – 2000 916 522 0,6 1509 643 0,4 Lähde: Metsäntutkimuslaitos / Metsätilastollinen vuosikirja

17 Mitä se tarkoittaa yhteenveto/spekulointia
Näyttäisi siltä, että metsäpaloala on vakiintunut pienehköksi, mutta syttymiset, ”palon alut” ovat lisääntyneet, jolloin keskimääräinen paloala pienenee entisestään (voi myös johtua tilastoinnista) Tilastot eivät ole ristiriidassa ”teorian” kanssa Suuret, korkeaintensiteettiset palot ovat epätodennäköisiä (mutta täysin mahdollisia, lisäksi tietyillä alueilla laajat, peitteiset, latvapaloriskiset metsät lisääntyvät - luonnonsuojelualueet) Metsäpaloissa syntyvien omaisuusvahinkojen määrä pienenee (ala, matala intensitetti, paloissa vaurioituvien puiden hyödyntämismahdollisuudet, korvauskynnyksen/omavastuun ylittyminen)

18 Syttymisiä ja sammutustyötä, ”lähtöjä” on runsaasti (etenkin kun otetaan maastopalot mukaan)
(Rossi, 2009: Metsänhoidollinen kulotus metsäpalon aiheuttajana)

19 (Rossi, 2009: Metsänhoidollinen kulotus metsäpalon aiheuttajana

20 Metsäpalojen aiheuttamien vahinkojen merkitys siirtyy omaisuusvahingoista pelastuslaitosten (ja sopimuspalokuntien) työllistymiseen ja niistä aiheutuviin kustannuksiin (esim €/lähtö, ehkä milj €/a + maastopalot päälle) Metsäpalojen sammutus on suurelta osin matalaintensiteettisten pienehköjen metsäpalojen sammuttamista Tällaisten palojen sammuttamistaktiikkaa ja sammutuskalustoa voisi yrittää kehittää luonnollisten rajojen käyttö (monesti kaluston siirtely ja puhdistus on merkittävä osa kustannuksista) Kevyemmän, liikuteltavamman sammutuskaluston käyttömahdollisuus (esim mönkijät)

21

22 Mitä iloa kirjasta metsäpalontorjunnan kehittämisessä
Perusteita ja tietoa, joilla voidaan parantaa tietämystä sekä mahdollistaa ja rohkaista erilaisten sammutustaktiikoiden kehittämiseen ja kalustokokeiluihin Yleisesti motivoida pelastusalan toimijoita ymmärtämään ja ”lukemaan” metsärakenteita paremmin (esim ilmakuvat), metsäpalokoulutus Mahdollistaa haluttaessa teemakarttojen, asiantuntijajärjestelmien tms laatimisen etenkin erityisalueille (korkea paloriski tai vahinkoriski –esim kansallispuistot, puolustusvoimien alueet) Laserkeilauksen tuottama metsävaratieto vielä parantaa tällaisen työn mahdollisuuksia Tarjota ajanmukaista tietoa suomeksi metsäpaloasioista pohjaksi esim kv-tehtäviin (ei tule kovin paljoa Suomessa normaalissa koulutuksessa)

23 Kääntöpuoli – tulen vähenemisestä kannetaan huolta
”Metsäpalot ovat boreaalisissa metsissä luontaisia ja lajiston monimuotoisuuden kannalta hyvin merkittäviä... Tiheän tieverkon ja tehokkaan palontorjunnan ansiosta metsäpalojen määrä on vähäinen. Kasvattamalla vuotuisten luonnonhoidollisten ja ennallistamispolttojen määrää monien metsälajien uhanalaistumiskehitykseen voidaan vaikuttaa tehokkaasti. Talousmetsissä kulotus on tehokas monimuotoisuuden hoitokeino” (Suomen lajien uhanalaisuus 2010, s 172) Metsäpalojen vähenemisen vuoksi uhanalaistuneita lajeja ? (tulkintakysymys, esim karujen metsien, paahdeympäristöjen lajit) Lisäksi tulella katsotaan tutkimustiedon perusteella hyödyttävän myös muuta kuin tiukasti palosidonnaista lajistoa

24 Myös luontotyypeistä ollaan huolissaan…
” Metsäpalojen puuttuessa karujen luontotyyppien ominaisuudet muuttuvat. Tästä syystä karuunnuttavia hoitotoimia, etupäässä polttoja tulee kiirehtiä” (Suomen luontotyyppien uhanalaisuus, 2008: Metsäisten luontotyyppien toimenpide-ehdotukset)

25 Kulotukset 1956-2000 (Kuva:Heikki Suvanto)

26 Kulotukset 2000-luvulla (2000-2009)

27 Vaikea yhtälö Metsäpalot ovat pienentyneet murto-osaan aiemmasta
Metsäpalot ovat luonteeltaan pieniä ja matalaintensiteettisiä ja niiden vaikutus metsäekosysteemiin on tästäkin syystä vähäinen Metsäpaloja syttyy melko satunnaisesti, ei välttämättä niille alueille, jotka olisi luonteeltaan paloherkkiä Luonnonhoidollisista syitä kulotuksia tulisi monin eri ekologisin perustein lisätä ja monipuolistaa (mikä on osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi, kulotukset ovat pikemmin vähentyneet) … mutta ne ovat myös potentiaalinen syttymislähde, joten pelastuslaitosten asenne voi ymmärrettävästi olla torjuva (kun maastopaloissa muutenkin nykyään riittää sammuteltavaa) Asenne-ilmasto kulotusten lisäämiselle ei siksi ehkä ole paras mahdollinen (”tulella leikkimistä”) Esim uusi Pelastuslaki sisältää tiukennuksia

28 …joille on perusteensa
(Rossi 2009)

29 Mutta ammattimaisesti tehdyt ”oikeat” metsänhoidolliset ja luonnonhoidolliset kulotukset eivät ole kovin merkittävä ongelma (Rossi 2009)

30 ”-kohti parempaa tulen hallintaa”
Tarvittaisiin yhteistä kehittämistä ja asioiden miettimistä, tavoitteellisuutta Ministeriöiden välistä yhteistyötä (YM, MMM, SM) ”Hallitun tulen käytön strategia” - avoimia kysymyksiä (esim tuleen suhtautuminen luonnonsuojelualueilla) Metsä- ja maastopaloihin sekä tulen ekologiseen rooliin ja merkitykseen liittyvä koulutusmateriaali ja koulutuskierros Suunnitelmallisen alueellisen yhteistyön käynnistäminen metsä- ja pelastusalan toimijoiden välillä koituvien kustannusten uudelleenarviointi, ”kulotusvakuus”, jolla voitaisiin tarvittaessa kattaa aiheutuvia sammutuskustannuksia