Ympäristö hyötyy suomalais-venäläisestä maataloustutkimuksesta

Esitys aiheesta: "Ympäristö hyötyy suomalais-venäläisestä maataloustutkimuksesta"— Esityksen transkriptio:

1 Ympäristö hyötyy suomalais-venäläisestä maataloustutkimuksesta
Johanna Logrén MTT Mikkeli Kasvintuotannon tutkimus Mikkelin tiedepäivä

2 MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Mikkelissä
MMM:n alainen tutkimuslaitos, toimii 14 paikkakunnalla, noin 800 työntekijää Kv-toimintaa ovat mm. EU:n tutkimus- ja kehityshankkeet, MTT:n kansainvälinen tieteellinen neuvottelukunta ohjaa tutkimusta MTT Mikkeli osa Kasvintuotannon tutkimuksen yksikköä, työntekijöitä 27 Tutkimusaloja erityisesti luonnonmukainen tuotanto ja kestävät tuotantojärjestelmät koko elintarvikeketjussa Tutkimusohjelmia: Fossiilisesta uusiutuvaan, Muuttuva ilmasto ja maatalous, Vesistöystävällinen maatalous, Geenivarojen kestävä käyttö

3 MTT Mikkelin Venäjä-yhteistyö
Yhteistyötä 1990-luvun alusta lähtien: Karjalan tasavalta, Leningradin, Murmanskin ja Kaliningradin alueet Maatalouden alalla EU:n ja Suomen intressi erityisesti Itämeren suojelu Ympäristöön liittyvän Venäjä-toiminnan kolme perustyyppiä: Viljelymenetelmien kehittäminen – ympäristönäkökohdat aina mukana (Maatalouden neuvonnan kehittämisen ohjelma Luoteis-Venäjällä ) Maatalouden ympäristönsuojelua tukevien materiaalien laatiminen (Codes of Good Agricultural Practice for the Leningrad Oblast and the Republic of Karelia (Crop husbandry) Ympäristöongelmiin keskittyvät tutkimus- ja kehityshankkeet, tärkeimpänä teemana lannankäsittely (Towards Enhanced Protection of the Baltic Sea from Main Land-based Threats: Reducing Agricultural Nutrient Loading (BaltHazAR) Suomen lähialueet Luoteis-Venäjällä (Google Maps)

4 Toiminta aina yhteistyössä venäläisten kumppaneiden kanssa
Taustatuki alue- ja paikallisviranomaisilta Tutkimuskumppaneita mm. Pietarin maatalousyliopisto, Petroskoin valtionyliopisto, Vavilov-instituutti, Venäjän maatalousakatemian tutkimuslaitokset ja koeasemat koko Luoteis-Venäjän alueella Yhteistyötiloja kaikilla alueilla: suuret karjatilat, kanalat, sikalat, pienviljelijät Suomalaisia yhteistyökumppaneita mm. ProAgria-keskukset, SYKE, LUT, MAMK

5 Lannankäsittely Luoteis-Venäjän maatalouden suurin ympäristöhaaste
Karjanlantavarasto, Metsäpirtti/Karjalan kannas

6 Analyysi ongelmien taustoista: historia, teknologia, lainsäädäntö, politiikka
Tuotannon rakenne: Kotieläintuotanto Neuvostoliiton perintönä alueellisesti keskittynyttä (erityisesti Leningradin alue) Suurilla karjatiloilla lannanlevitysala erittäin suuri → eri resursseja levittää lantaa tarkoituksenmukaisesti Suursikaloilla ja –kanaloilla ei välttämättä ole maata ja/tai omaa rehuntuotantoa lainkaan, rehu tuodaan alueen ulkopuolelta → ongelmana syntyvän lannan ja sen ravinteiden hyödyntäminen Vanhentunut tuotantoteknologia: heikkokuntoiset tai puuttuvat lantasäiliöt ja jätevesijärjestelmät → ympäristöriskit

7 Asenteet: maatalouden päästöt pieni ongelma moneen muuhun verrattuna
Lainsäädäntö: tiukkoja terveys- ja hygienialähtöisiä normeja joiden valvonta vaikeaa. Samalla esim. lannan talvilevitystä ei ole yksiselitteisesti kielletty. Valvonta: Ei riippumatonta ympäristöviranomaista, niukat resurssit, päästömaksuissa tehdään kompromisseja, sanktiot rikkomuksista vähäisiä Ympäristöseuranta: säännöllinen ja kattava monitorointi puuttuu – maatalouden ravinnekuormasta lähinnä laskennallisia arvioita Maatalouspolitiikka: suuria kotieläintuotantoyksiköitä suositaan, ympäristötukijärjestelmää ei ole Asenteet: maatalouden päästöt pieni ongelma moneen muuhun verrattuna Maisema Aunuksessa

8 Tutkimustietoa lantaongelman ratkaisemiseksi
Ravinnetaseiden ja ravinnehuuhtoumien selvittäminen, ympäristön kannalta kriittisimpien tilojen tunnistaminen (SYKE+MTT) Erityisesti Leningradin alueella huomattava ravinneylijäämä Suurista lantamääristä huolimatta ravinteiden kulkeutuminen Itämereen pelättyä vähäisempää Lannan käsittelymenetelmien parantaminen ja prosessointimahdollisuuksien selvittäminen Lannan ravinteiden hyödyntäminen nurmiviljelymenetelmiä kehittämällä Lannan jatkokäsittely: kompostointi, separointi, kuivaus, poltto jne. Lannan energian ja ravinteiden hyödyntäminen biokaasutuotannossa ja lannoitteiden valmistuksessa → Arvioitavana ratkaisujen kustannustehokkuus, soveltuvuus käyttökohteeseen ympäristövaikutukset, lopputuotteiden markkinat

9 Myönteisiä tulevaisuudennäkymiä
Monet maitotilat uudistavat tuotantoteknologioitaan ml. lannankäsittely Leningradin alueen kanaloissa meneillään lannan jatkojalostuskokeiluja Kansainvälinen kiinnostus Itämeren suojeluun suuntaa resursseja Venäjälle Luonnonmukaiset viljelymenetelmät kiinnostavat sekä tuottajia että kuluttajia Tutkimusinstituutit ovat kiinnostuneita kehittämään maatalouden ympäristöohjauksen välineitä → osaksi maataloustukea? Suomessa edessä samantyyppisiä haasteita (tilakoon kasvu, lietelannan hyödyntäminen nurmituotannossa) → mahdollisuuksia yhteistyöhön Megregan tilan uusi navetta ja rakenteilla oleva lantasäiliö, Aunus

10 Venäjä-yhteistyö on parhaimmillaan antoisaa ja palkitsevaa!