Osallisuus & case Muurame Oulun hpk:n kirkkomusiikkipäivät

Esitys aiheesta: "Osallisuus & case Muurame Oulun hpk:n kirkkomusiikkipäivät"— Esityksen transkriptio:

1 Osallisuus & case Muurame Oulun hpk:n kirkkomusiikkipäivät
Keskustan seurakuntatalo, Isokatu 17, Oulu Simo Lampela & Anna Maria Siljander Lääninrovasti & seurakuntapastori Muuramen seurakunta

2 Alun periaatteita Hankkeen tausta:
1. Lähdettiin kehittämään jumalanpalveluselämää kokonaisvaltaisesti – messu, erityismessut, hartaudet kouluissa, laitoksissa, piireissä. 2. Srk:n toimita lähtee ja päättyy jumalanpalvelukseen – kaikella srk- työllä on yhteytensä jp-elämään. 3. Puhuttiin paljon ensin työntekijöiden kesken, sitten mukaan seurakuntalaiset. Ilolla messuun. 4. Kaavat vakaita - seurakuntalaisille ennakoitavia. 2. sävelmäsarja ja jumalanpalvelusohje => Turvallisuus, tunne osallisuudesta 5. Jumalanpalveluksissa käytetään monipuolisesti avustajia, kuoroja, soittajia, laulajia, bändejä, eri-ikäistä kirkko- ja hengellistä musiikkia, erilaisia soittimia, seinälle heijastettavia kuvia => elävöittävät jumalanpalvelusta.

3 Alun periaatteita 6. Julistuksen tavoite = selkeys, riittävä yksinkertaisuus, Kristus- keskeisyys, klassiseen kristinuskoon sitoutuminen. Julistukseen liittyy kutsu ja rohkaisu uskoon ja uskonelämään. 7. Esirukousryhmä ennen messua. Soluissa rukoillaan srk:n ja jumalanpalvelusten puolesta. 8. Joka sunnuntai kirkkokahvit, järjestelystä vastaavat eri ryhmät. 9. Pappien ja kanttorien rinnalla toimittajina diakoniatyöntekijät, nuorisotyönohjaajat, lapsityön ohjaaja ja lastenohjaajat sekä vastuunkantajat laajasti. Jp:n kehittäminen ruokkii kaikkea srk-elämää. Benchmarking. Olemme avoimia uusille ideoille. Muuramen srk:n jp-elämä Tiellä-hankkeen alussa:

4 Nyt: Hengellinen uudistus
Jaetut eväät-fb-sivut Tiellä hankkeen loppuraportti: Jumalanpalveluselämän kehittämisessä on kyse hengellisestä uudistuksesta. Kts Kuopion hpk:n nettisivu, Tapani Nuutisen blogi. Keskeinen asia rukous. Rukoile koko ajan, kun rakennat ystävällistä & yhteisöllistä jumalanpalveluselämää. Messun suunnitteluun ja rakentamiseen liittyy arviointi ja suhteuttaminen toimintaympäristöön – sekä benchmarking. Ihmisille mahdollisuus kuulua pienryhmiin ja kantaa vastuuta; mahdollisuus kasvaa kristittynä ja mahdollisuus mielekkäisiin tehtäviin.  

5 Jp-elämä nyt Su klo 10 messu. Työntekijöiden kanssa toimii 11 vastuuryhmää, 5 kuoroa ja musiikkiryhmää (2-3 krt/kk) sekä 6 nuorten ryhmää. Lisäksi partio, Martat ja maataloustuottajat, Työväen yhdistys ja kirkkovaltuusto. Yhteinen messusuunnittelu ke klo 17. Kerran kk:ssa perheille suunnattu jp. Su-illoissa toimii iltajp-tiimi. Su kl0 17 Muuramessu. Ohjelmat myös lapsille. Su klo 17 Rukousilta.

6 Oikea asenne Must juttu: oikea asenne! Tulee rukouksesta, työntekijöiden ja seurakuntalaisten työtoveruudesta – yhteinen asia luo iloa ja innostusta. Vastakkainasettelu vähenee. Rukous, yhteisöllisyys, into ja ilo kantavat vaikeuksien yli. Lootin vaimon asenne hylättävä. Meillä on tilat, osaava henkilökunta ja seurakuntalaiset sekä vapaus seurakuntatyössä. Puuttuu into tehdä hyvää seurakuntatyötä. L. Nummela: ” Yllättävän moni aktiivinen kristitty kokee yksinäisyyttä ja tappiomielialaa, luovuttaminenkin on käynyt mielessä.” 1,2014 pääkirjoitus Uusi tie.

7 Sitoutuminen kirkon uskoon
Olemme sitoutuneita kirkon uskoon: kirkon tehtävä olla uskollinen Jeesukselle Kristukselle. Muotojen osalta jumalanpalvelusjärjestyksessä noudatamme käsikirjaa, toimittamisessa epämuodollisuutta ja välittömyyttä, lämpö. Musiikissa monipuolista musiikkia ja soitinten, kuorojen, bändien osalta; barokista rokkiin, virrestä gospeliin, uruista lyömäsoittimiin, etc. Jumalan ylistäminen ei ole muodosta kiinni. Jumalanpalveluksessa mukana havainnollistavia elementtejä: kastepuu, kirkkovuoden kuvia, seimi, Pääsiäisenä ristin kolme naulaa, orjantappurakruunu, kolme ristiä, hyvä käsiohjelma, symboleja, kaikkia ei tarvitse selittää.

8 Opetus Opetus selkeää, Kristukseen keskittynyttä, uskonelämää ruokkivaa ja lähimmäisen rakkauteen rohkaisevaa. Vastattava kysymykseen, mikä tekee ihmisen elämästä kristityn elämää? Kristityn identiteetti. Piispa Gulle Etiopian Mekane Yesus kirkosta: ”Älkää tuoko meille niin paljon kehitysyhteistyötä, rahaa ja tavaraa. Tuokaa Kristuksen evankeliumi.” Lähettämisen yhteydessä rohkaistu rukoilemaan tulevana viikkona yhden ihmisen puolesta ja olemaan yhteydessä tai käymään yhden ihmisen luona. Ollut osa lähettämistä ja kristityn tehtävää tulevana viikkona. ”Menkää maailmaan, rukoilkaa, olkaa yhteydessä yksinäisiin, soittakaa, käykää katsomassa!” Diakonisen asenteen tulee läpäistä koko seurakunnan työ.

9 Vastuunkantajat Seurakuntalaiset toimivat eri tehtävissä lahjojensa mukaan. Tavoite, että seurakuntalaiset kantavat suuremman vastuun työstä. Tehtävä vielä, kun meillä on työntekijöitä, jotka voivat auttaa uuden seurakunnan rakentamisessa. Enemmän tekee vähemmän. Seurakuntalaiset työtovereita. Osa työtoveruudesta toimii hyvin, monessa asiassa vielä matkalla. (Helgoandin ja Haapajärven mallit ovat hyviä.) Kaikilla työaloilla kutsutaan vastuunkantamiseen. Vapaaehtoisuus ei ole vain jonkun työalan alla. Mahdollisuus erilaiseen osallisuuteen: penkissä istuja, rukoilija, laulaja ja jatkuen siihen, että osallistuu laajasti vastuunkantajana eri tehtäviin.

10 Haasteita Vastuunkantajat toimivat työtovereina suunnittelemassa ja toteuttamassa srk:n toimintaa, ei vain apulaisina Varattava aikaa ja resursseja kouluttamiseen. Lahjakoulu, muut koulutukset. Työntekijöiden identiteetin muutos: tekijästä valmentajaksi Työntekijän omanarvontunto Käytännön ongelmat: avaimet, aikataulut, tekniikka, sitoutumattomuus Työntekijöiden tehtävänä kasvattaa vastuuseen, päiväkerhosta koululaisiin ja aikuisiin. Oltava avoin uusille asioille ja näyille

11 Huomio vastaanottoon Martin Modeuksen ”jälleennäkemisen ilo” kuvaa vieraanvaraista seurakuntaa. Tulijalle annetaan joko ohjelmalehtinen tai virsikirja ja sunnuntain ohjelma ja hänet toivotetaan tervetulleeksi. Uusi tai harvoin käyvä - tervetulotoivotus ja parempikin huomioon ottaminen on tärkeää, tervetulopaketti. Aina välttämätöntä ottaa huomioon lapset, nuoret, jne. Lapset tärkeitä seurakuntalaisia; perheineen mukaan seurakuntaan: hengellistä opetusta, omaa ohjelmaa, läsnäolo rohkaisevaa. Hyvä ajatus on, että jumalanpalveluksessa on jotkut, joiden tehtäväksi on uskottu uusien vastaanotto. Kirkkokahvit olennainen osa yhteisöllisyyden rakentamista ja sisään sulkevaa sekä vieraanvaraista seurakuntaa. Työntekijät ja luottamushenkilöt osallistuvat messuun. Messussa on itselläkin hyvä olla.

12 Rakkaus yllättää Tarvitsemme uusia tapoja lahjoittaa: hyvän tekeminen lisää hyvinvointia. Ihmisillä on halu auttaa. Kolehtiin uusia mahdollisuuksia antaa – käteinen on häviävä vara: tekstiviestit, automaatit, pankkisiirrot, säännöllinen lahjoittaminen. Ihmisille mahdollisuuden lahjoittaa ruokaa apua tarvitseville. Kesä- ja joulukassit, raha. Jouluna ja pääsiäisenä on jaettu kylän kauppiaiden ja Leijonien kanssa apua tarvitseville perheille. Leipä, ja muu ruoka sekä taloudellinen avustaminen, neuvonta ovat olleet jo pitkään diakonian arkea. Tavaralahjoituksia ystävyysseurakunnille: tukee näiden kirpputorien kautta niiden taloutta ja antavat mahdollisuuden ystävyysseurakunnille antaa diakonia-apua ihmisille. Hyvä luoda srk:laisille säännöllinen mahdollisuus lahjoittaa. Luo tajua apua tarvitsevista lähimmäisistä!

13 TT Patrik Hagman - ”Efter folkkyrkan” 2012
Kirkon luovuttava vanhoista rakenteista ja pyrittävä epämuodol- lisuuteen: luovuttava toiminnastaan viranomaisena ja roolista moraalisena asiantuntijana. Kirkko voi ottaa kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin asioissa, missä kirkolla on kokemusta tehdä asiat hyvin. Työntekijät asiantuntijoina uskon asioissa; kertoa maailmalle millainen Jumala on. Ylhäältä tulevien ohjeiden sijasta kirkon täytyy toimia yhdessä ihmisten kanssa. Kirkon vastattava, mitä merkitsee olla kristitty? Mikä tekee ihmisen elämästä kristityn elämää? Kristityn identiteetti! Oman kirkkomme tulevaisuuden voi nähdä toteutuneena Ruotsin ja Englannin kirkoissa.

14 Patrik Hagman Työntekijöitä tarvitaan srk - työn mahdollistajina ja tehtävissä, joihin tarvitaan vihkimys tai erityistä osaamista. Kirkko- ja seurakuntanäkemys lähtee liikkeelle jumalanpalveluksesta, mutta myös sieltä, missä eri tavoin tehdään Jumalan valtakuntaa näkyväksi. Kirkossa ei voi tehdä jakoa ”meidän” ja ”heidän” välillä; verkostoituva sinne, missä tehdään kristillisiä asioita. Oltava uskollinen Kristukselle. Häneltä lähteviä asioita ovat kaste ja ehtoollinen. (Stanley Hauerwas: ehtoollinen luo kirkon. Se antaa kirkolle ajan ja paikan, missä Kristus on läsnä.) Luterilaisessa kirkossa tapahtuu paljon toivoa antavia asioita; kirkon täytyy ymmärtää, mitä tärkeää sillä on, ja kuinka arvokas se on. Ketola: Suomen lut kko on ihmisläheisempi, jäseniään paremmin huomioiva ja ymmärtävä yhteisö kuin monet sisarkirkkonsa Euroopassa.

15 Unelma: Back to Church Sunday
Briteillä ollut ”Back to Church Sundays” vuodesta 2004 alkaen. Seurakuntalaiset kutsuvat jonkun ystävän kirkkoon. Tulokset rohkaisevia, mutta edellyttää, että seurakunta on vieraanvarainen. Michael Harvey, Unlocking the Growth Trust. Mobilising every church member to invite. Työskentelee kirjan periaatteiden toteuttamisen hyväksi . Mikä estää meitä kutsumasta ihmisiä jumalanpalvelukseen – häpeäkö? Fredrik Modeus: jumalanpalveluksen kehittäminen on koko seurakuntaelämän kehittämistä. Se vaikuttaa kaikkeen alkaen suhteesta Jumalaan jatkuen suhteeseen lähimmäiseen, seurakuntaan, Pyhään Henkeen, jne. Kom kyrka & Gå kyrka.

16 Unelma: Mission Action Plan
Englannin kkossa on Mission Action Plan: työ on suunniteltu alhaalta ylös niin, että se palvelee seurakuntien tavoittavaa toimintaa. MAP:it ulottuvat rekrytoinnista alkaen seurakunnan perustyön suunnitteluun ja jumalanpalveluselämään sekä seurakuntalaisia tavoittaviin hankkeisiin. Johtajien kouluttaminen tästä lähtökohdasta käsin. Kirkko on olemassa maailman elämän tähden, lähetettynä maailmaan, suuntautumaan ulospäin ja viemään sanomaa Jumalasta ja Vapahtajasta. Tärkeää nostaa messu seurakuntaelämän keskukseksi. Se on paikka, jossa Kristus on luvannut olla läsnä ja antaa itsensä yhä uudestaan kirkolleen. Messusta seurakuntatyö alkaa ja sinne päättyy; sieltä jokainen kristitty saa voimaa elääkseen kristittynä maailmassa. Ite missa est!

17 Srk-työn arviointia Kysy: Miksi kukaan haluaa tulla meidän kirkkoon jumalanpalvelukseen? Vastaus vaikuttaa työhön, - tulevaisuudennäkyyn ja - tehtävään. Päivitä perustehtävän määritelmä. Se ohjaa työtä. Kaiken srk:n työn tulee nousta perustehtävästä. Arvioikaa toimintaa: Mikä on hyvin? Missä on parantamisen varaa? Kuinka kosketimme ihmisten elämää? Mitä korjauksia tehdään heti, mistä keskustellaan vielä. Systeemisyys!!! Uudistuminen vie aikaa. Kokeilkaa, tehkää virheitä, (epäonnistukaa paremmin, jos se on välttämätöntä.) Virheiden tekeminen on kehityksen edellytys. Viestikapula uusille sukupolville: he odottavat mahdollisuutta palvella seurakuntaa ja Jumalaa.

18 Kyse on aina johtamisesta
1. SHOW THE WAY! Kulje edellä, osoita tie. 2. DO WITH THEM! Tee heidän kanssaan, osallistu… 3. WATCH AND LET THEM DO! Katsele, kuuntele, seuraa, mutta anna heidän itsensä tehdä. 4. THINK AND LET THEM DO! Ajattele, pohdi, visioi, mutta anna heidän itsensä rauhassa tehdä. 5. LET THEM THINK TOO! But perhaps not too much.