KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS Päijät-Hämeen alueseminaari 21.10.2005 Kuntajohtajatyöryhmien ehdotukset Pauli Syyrakki.

Esitys aiheesta: "KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS Päijät-Hämeen alueseminaari 21.10.2005 Kuntajohtajatyöryhmien ehdotukset Pauli Syyrakki."— Esityksen transkriptio:

1 KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS Päijät-Hämeen alueseminaari 21.10.2005 Kuntajohtajatyöryhmien ehdotukset Pauli Syyrakki

2 Valtion tehtävät –Koko maan tasolla kansalaisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä yhdenmukaisia toimintatapoja edellyttävät tehtävät (mm. turvallisuuteen, tulonsiirto- ja sosiaaliturvaetuuksiin liittyvät) –kustannuksiltaan erityisen raskaat, laaja-alaisia vaikutuksia omaavat sekä korkeaa erityisosaamista vaativat tehtävät (mm. hengityshalvauspotilaat, valtiolle suuret riskit, tehtävien kalleus) –erityisen vähän paikallista harkintaa, olosuhteiden tuntemusta tai vähän suoraa kontaktia kuntalaiseen edellyttävät tehtävät (esim. lähinnä kansallinen intressi) Kunnat valtion tehtävissä ja valtiolta kunnille siirrettävät –kunnilla on valtion toimeksiantotehtäviä (edunvalvonta, maatalouslomitus jne.) ja valtio on vyöryttänyt myös sille kuuluvia tehtäviä kunnille – roolijako tehtävissä tulee selkeyttää –valtiolle vain valtakunnan tason elinkeinopolitiikka ja tukirahoitus, kuntatasolle elinkeinopoliittinen kehitystyö; myös ympäristökeskuksen tehtävistä osa maakunta/seututasolle Valtiolle siirrettäviä tehtäviä (esim. tärkeimmistä) –pelastustoimi, kuluttajaneuvonta, holhoustoimi, ammattikorkeakoulu, valtak. keskitetty kallis sairaanhoito, hengityshalvauspotilaiden hoito, ulkomaalaisten terv.huoltokust., toimeentulotuen normitetun osan siirto KELA:lle, elatustuki KELA:lle, maatalouden tukiasiat, elintarvike- ja ympäristöterveydenhuoltoon liittyvät valvonta- ja lupa-asiat KUNNAN JA VALTION TYÖNJAON PERUSTEET

3 Kunnallisen itsehallinnon tehtävät –joissa paikallisten olosuhteiden tuntemus ja asiantuntemus on tärkeää –lähipalvelut, jotka tulee saada läheltä tai paikallisesti tuotettuina –tehtävät, joilla kunnan elinvoimaa, yhteisöllisyyttä, lähipiirin toimintaa ja osallistumista vahvistetaan –palvelut, joissa tarvitaan usean hallintokunnan asiantuntemusta –tehtävät, joissa hyväksytään kuntakohtaiset erot ja niihin perustuvat erilaiset palvelujen tuottamistavat Kunnan perustehtävät ml. peruskunnat ja ”aluekunnat” –perusopetus ja lukio, terveydenhuolto, vanhusten ja vammaisten palvelut, lasten päivähoito, sosiaalityö (lähipalvelu, perustasolla välitön asiakaskontakti, henkilökohtainen työ) –ympäristöpolitiikka (pl. lupa-asiat), kunnallistekniikka, kaavoitus (lähiympäristöön liittyvä toiminta, yhdyskunnan toimivuus ja viihtyvyys) –vapaa-ajan palvelut; kirjasto, kansalaisopisto, liikunta, nuoriso ja kulttuuri (sivistyksellisyys, yhteisöllisyys ja paikallinen aktiivisuus) –elinkeinopolitiikka (paikallinen kosketus yrityskenttään, aluekehittäminen) rakennustarkastus (vaihtoeht. yksityist.) Vapaaehtoissektorin hyödyntäminen ja yksilön vastuu –selvitettävä, missä tehtävissä vapaaehtoisjärjestöjen ns. kolmannen sektorin merkitys yhteisön kehittämisessä olisi tarkoituksenmukaista –tehtävä linjanvedot, missä asioissa ja mihin rajaan saakka yksilön itsensä vastuu ulottuu oman elämän, tehtävien ja toimintaympäristön hallinnassa KUNNAN JA VALTION TYÖNJAON PERUSTEET

4 NORMIEN PURKAMINEN Kunnallista päätöksentekoa rajoittavan normin voi muodostaa: – eduskunnan säätämä laki – valtioneuvoston antama asetus – ministeriön antama asetus – ministeriön tai keskusviraston määräys, ohje tai suositus – lääninhallituksen päätös, ohje tai suositus – oikeuden päätös – oikeuskanslerin tai oikeusasiamiehen tulkinta Kunnallista itsehallintoa rajoitetaan tosiasiassa muutoinkin kuin lainsäädännöllä. Normijärjestelmän lähtökohta on täydellinen epäluottamus kunnallisten toimielinten kykyyn tehdä asioita kuntalaisten edun mukaisesti. Normit muodostavat useimmissa tapauksissa todellisen taikka muodollisen esteen ja tekosyyn toiminnan tehokkaalle, joustavalle ja asiakaslähtöiselle toiminnalle.

5 NORMIEN PURKAMINEN Opetustoimi –ryhmäkokojen normittaminen estää oppilaiden ja opettajien yksilöllisten erojen huomioimisen –lausunnonantajien vaikutus erityistapauksissa liian ohjaava Terveydenhuolto –hoitotakuujärjestelmän todellinen tarve vaihtelee, esim. Päijät-Hämeessä tilanne ei muutu olennaisesti paitsi kustannusten osalta Vanhusten ja vammaisten palvelut –normitus estää yksilöllisten palveluiden muodostamisen –normin säätäminen saattaa heikentää sen ulkopuolelle jäävien asemaa (esim. palvelusuunnitelma 80 vuotta täyttäneille) Päivähoito –subjektiivinen oikeus johtaa kohtuuttomaan palveluvelvoitteeseen kun kunta ei lainkaan voi käyttää tarkoituksenmukaisuusharkintaa –hoitoryhmien koko tulisi olla kunnan päätettävissä, nyt ei voida huomioida sen paremmin lasten kuin hoitajienkaan laatua Sosiaalitoimi –normisto sirpaleinen, vaikeuttaa kokonaisvaltaista asioiden hoitoa, saattaa ohjata resursseja muutoin tärkeiltä sektoreilta normitetuille sektoreille –henkilöstön kelpoisuusvaatimukset liian tiukat, muodollisen koulutusvaatimuksen täyttävää henkilökuntaa ei ole maassa tarpeeksi

6 Ympäristötoimi –järjestämisvastuu pitäisi voida siirtää todelliselle toimijalle (esim. jätehuolto) Kunnallistekniikka –sama ongelma kuin ympäristötoimessa esim. vesihuollon osalta Kaavoitus –ympäristökeskuksen valitusoikeus poistettava –valitusoikeuden rajaaminen toteutettava Siirtyminen perustuslain takaamaan todelliseen kunnalliseen itsehallintoon edellyttää normien purkamista taikka jos normilla säädellään toimintaa tulee valtiolla olla täysi rahoitusvastuu normin toteuttamisesta. Kuntien kilpailu asukkaista ja yrityksistä turvaa palvelutason säilymisen kohtuullisena ilman normitustakin. NORMIEN PURKAMINEN

7 PALVELUJEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET Valtio vähentänyt oleellisesti taloudellista vastuutaan säätämiensä palveluvelvoitteiden toteuttamisessa Palvelut rahoitetaan pääasiassa kunnallisverolla Rahoitusaukkoa paikattu toimintamenoja vähentämällä ja kunnallisveroa korottamalla Matalien Tupo-ratkaisujen aikaansaannin mahdollistaneet ansiotulovähennysten korotukset syöneet kunnallisveron tuottoa Kiristyneiden velvoitteiden ja terveydenhoidon menokehityksen myötä menojen kasvu ylittänyt kuntien tulokehityksen PH:n kuntien talous pääosin epätasapainossa, vuosikate ei kata poistoja eikä nettoinvestointeja Syntyy alijäämää ja kunnat velkaantuvat 2/3 PH:n kunnista vuoden 2004 tilinpäätöksissä alijäämäsaldoa Tasapainoisen talousarvion laadinta erittäin vaikeata Menojen vähentäminen, kasvun hidastaminen, veronkorotukset

8 PALVELUJEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET Ehdotukset toimenpiteiksi –Ei voida jatkaa niin, että valtio säätää palveluvelvoitteita kunnille ja jättää rahoituksen avoimeksi –Valtio vastaa lakien edellyttämästä valtionosuustasosta –Valtionosuustarkistukset todellisen kustannustason mukaisesti ja jälkeenjääneisyydet suoritetaan kunnille –Sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakkaiden omaa maksuosuutta nostetaan tuntuvasti ja tällä rahoitetaan kasvavia terveyden- ja vanhustenhoitomenoja –Kiinteistöveroperusteiden alarajoja nostetaan ja ylärajat poistetaan –Normiohjaus puretaan –Palveluvelvoitteita vähennetään

9 työryhmä Semin. 21.10. Alueellinen koordinaatioryhmä Johtoryhmä työryhmä Maakuntahallitus Semin. 02/06 Raportti 1.12.2005 15.2.2006 Kunnat KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEVAIHEEN ORGANISOINTI

10 KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEVAIHE ALUEELLINEN KOORDINAATIORYHMÄ Kokoonpano maakunnan yhteistyöryhmä pois lukien ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset –Sekä edustajat puolueista: KD, Vihr, Vas (tasapuolinen edustavuus) kunnanvaltuustojen puheenjohtajat maakuntaliiton, sairaanhoitopiirin valtuuston ja koulutuskonsernin yhtymäkokouksen puheenjohtajat maakuntaliiton, seutuhallinnon, sairaanhoitopiirin ja koulutuskonsernin hallituksen puheenjohtajat kuntajohtajat maakuntajohtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, koulutuskonsernin toimitusjohtaja ja seutujohtaja maakunnan ulkopuoliset kunnat, jotka kuuluvat joko sairaanhoitopiiriin tai koulutuskonserniin, voivat nimetä edustajansa (valt. pj. + kj)

11 KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEVAIHE JOHTORYHMÄ Kokoonpano: kunnanhallitusten, maakuntahallituksen ja seutuhallituksen puheenjohtajat kuntajohtajat maakuntajohtaja ja seutujohtaja