Yksinoikeuksista ja niiden lisensoinnista

Esitys aiheesta: "Yksinoikeuksista ja niiden lisensoinnista"— Esityksen transkriptio:

1 Yksinoikeuksista ja niiden lisensoinnista
Mikko Välimäki

2 Kuka puhuu? Mikko Välimäki, oik. kand.
Tutkija Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin yliopiston erillislaitoksessa Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:issä, Electronic Frontier Finland ry:n puheenjohtaja, Turré Legal Consulting, oma lakitoimisto, lähinnä tietotekniikka- ja mediayritysten konsultointia

3 Rakenne Excursio: tekijänoikeuslain uudistus Suomessa
Mitä oikeuksia lisensoidaan? Oikeuksista sopiminen ja lisensointi Erilaisia lisensointimalleja Sopimuslisenssit sisällölle Tietokoneohjelmien lisenssit Vapaat vaihtoehdot Avoin lähdekoodi tietokoneohjelmille Creative Commons sisältötuotteille Globaali tekijänoikeus

4 Tekijänoikeuslain uudistus Suomessa

5 Kansainväliset sopimukset
Taustalla “Berne Convention for the Protection of Literary and Artistic Works” 1971 World Intellectual Property Organization, diplomaattikonferenssi 1996: WIPO Copyright Treaty WIPO Performances and Phonograms Treaty Asettavat minimiehdot kaikkien WIPO:n jäsenmaiden tekijänoikeuslaeille, voimaan 2002 kevään aikana “The treaties … open new horizons for composers, artists, writers and others to use the Internet with confidence to create, distribute and control the use of their works.”

6 EU:n direktiivit Tietoyhteiskuntadirektiivi 2000
Välittäjien kuten teleoperaattoreiden vastuuvapaus käyttäjien jakamasta laittomasta sisällöstä (ei rajattu tekijänoikeuteen) Suomessa laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta, voimaan 2002 Tekijänoikeusdirektiivi 2001 Loput WIPO-sopimusten artiklat Tavoitteena tekijänoikeuksien harmonisointi Deadline oli mutta toistaiseksi voimassa vain Tanskassa ja Kreikassa!

7 Lainvalmistelu Suomessa
Komiteanmietintö toukokuussa 2002 Tekijänoikeuden ”maksimointi” Hallituksen esitys lokakuussa 2002 Kritiikin jälkeinen ”kompromissi” Valiokunnan hylkäämispäätös helmikuussa 2003 Lakiehdotus epäselvä ja huonosti valmisteltu Eduskunta otti huomioon lausuntoja paljon laajemmalta joukolta kuin opetusministeriö lakia valmistellessaan – yleensä toisin päin Ehdotus valmistellaan opetusministeriössä uudestaan ja annetaan uudelle eduskunnalle

8 Kritiikkiä 1/3 Perustuslakiasiantuntijat:
Kysymys ei enää omaisuudensuojan sääntelystä, vaan pikemminkin siitä, missä määrin tekijänoikeuslainsäädännöllä saadaan rajoittaa informaation vapautta suojaavia perusoikeuksia. (sananvapaus, yksityisyyden suoja sekä tieteen ja taiteen vapaus…) Mm. ansiotoiminnan käsite (taksit, lastentarhat), alueellinen sammuminen (harmaatuontikielto) ja seuraamusjärjestelmä (miten kuluttaja erottaa piraatin alkuperäisestä) epäselviä Hallituksen esitys: ”Esityksessä ei ole ehdotuksia, jotka vaatisivat perustuslain säätämisjärjestystä”

9 Kritiikkiä 2/3 Oikeustieteen professorit:
Tekijänoikeus ei ole olemassa tekijöiden edun vuoksi, vaan yhteiskunnan edun vuoksi. Yksityinen käyttö rinnastettu elinkeinotoimintaan … ”Ehdotetun lain mukaan käyttäjän olisi tiedettävä, että hänen internetistä tulostamansa sivu on siellä varmasti tekijän suostumuksella tai muuten laillisesti. Hän ei voi tietää sitä.” ”Tekijänoikeus ei ole sellainen väitetty luovan inhimillisen toiminnan kulmakivi, jota olisi jatkuvasti laajennettava, vaan erään kaupan ja teollisuuden lohkon ongelmallinen ja monesti vahingollinen monopoli.”

10 Kritiikkiä 3/3 Kuluttajien edustajat:
Tekijänoikeus koskettaa nykyään suoraan aivan tavallisia kansalaisia ja oikeusvarmuus edellyttää ehdottomasti, että myös heidän tulee ymmärtää lain sisältö Tekijänoikeutta voidaan käyttää väärin suojaamalla teos teknisesti (cd-levyt eivät toimi, teoksilla loppumaton suoja-aika ym.) Tekijänoikeuslaki mahdollistaa yleisen oikeustajun ja kohtuullisuuden vastaiset tulkinnat (taksien, päiväkotien ym. rahastaminen)

11 Seuraava lakiehdotus? Annetaan luultavasti ensi syksynä
Luultavasti paljon karsitumpi kuin nyt hylätty ehdotus, toteutettaneen vain direktiivistä suoraan johtuvat muutokset ja nekin minimissään tekijänoikeuksia mahdottomasti laajentamatta Kokonaisuudistus sen jälkeen vireille asettamalla mahdollisimman laajapohjainen komitea kirjoittamaan koko laki peruskäsitteineen uusiksi - toivottavasti

12

13 Mitä oikeuksia lisensoidaan?

14 Tekijänoikeus ja tietotuotteet
Tekijänoikeus suojaa digitaalisia teoksia ja tietokone- ohjelmistoa Tekijänoikeuden saa tekijät eli tuotteen kehittäjät Tai kehittäjät palkkaava yritys Tekijänoikeus koskee tuotteen kopiointia ja levitystä eli käytännössä digitaalisen tuotteen kaikenlaista käyttöä, sekä kaupallista että ei-kaupallista Tekijänoikeudessa kuitenkin joukko poikkeuksia ja rajoituksia Yksityinen käyttö, väliaikaiset (tekniset) kopiot, sallitut lainaukset jne. (”käyttäjän oikeudet”)

15 Patenttioikeus Patentin voi saada idealle (vrt. tekijänoikeus ilmaisulle) Myös tietokoneohjelmille ja liiketoimintaideoille voi saada patentin Yhdysvalloissa myönnetty jo yli ohjelmistopatenttia ja Euroopassa lakia muutetaan parhaillaan -> patentteja ei voi unohtaa Mitä voidaan patentoida ja miten on vielä epäselvää arvokkaita patentteja potentiaalisesti rajapinnoissa (interface), standardeissa jne; monet patentit silti ajan- ja rahanhukkaa Määrämuotoinen hakemus Vaatii käytännössä ammattilaisen hakemaan Voimassa max. 20 vuotta

16 Oikeus brändiin Toiminimi ja tavaramerkki
Yksinoikeussuojan saa joko rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla (käyttää yleisesti pitkän aikaa) Koskee yleensä vain tiettyä toimialaa (poikkeus: ”kansainvälisesti tunnetut merkit”) Tunnusmerkkien sekoitettava ja harhaanjohtava käyttö kielletty (Lindows – Windows) Domainit voivat olla tavaramerkkejä Eivät käytännössä vanhene ellei nimeä oteta rekisteristä tai käyttöä lopeteta Huom! Abstraktit symbolit vailla liityntää tuotteeseen ja tuotekonseptit eivät yleensä suojattavissa

17

18

19 Oikeuksista sopiminen ja erilaiset lisenssit

20 Teosten käyttö Vastuukysymykset selvitettävä
Käyttävätkö yrityksen työntekijät yrityksen sisällä teoksia (musiikkia, videoita) siten, että niistä pitäisi maksaa korvauksia? Onko yritys mukana jossakin tekijänoikeuksien myymiseen liittyvässä liiketoiminnassa tuotteiden välittäjänä? (teleoperaattorit) Onko yrityksen tuotteilla mahdollista käyttää ja jakaa teoksia laittomasti? (tulevat kännykät)

21 Teosten tuotanto ja Internet?
Internet on hyvä lähde etsiä ideoita uusille teoksille Teoksen idean saa edelleen ”varastaa”, kuitenkaan teosta sellaisenaan ei saa ottaa käyttöön Luvat muokattaviin ja yhdisteltäviin teoksiin oltava aina kunnossa Erityisesti tietokoneohjelmakomponentteja ja jopa kokonaisia ohjelmistoja voi ladata Internetistä – osa ilmaisia, osa maksullisia, osa voi pahimmillaan tehdä muut tekijänoikeudet arvottomiksi Teosta, jonka käyttöehdot ovat epäselvät ja jonka tekijää ei voi varmuudella selvittää ei voi käyttää sellaisenaan

22 Teosten käyttöoikeudet
Käyttöluvat hankittava teoskokonaisuuden jokaiseen elementtiin ja käyttötarkoitukseen Monesti lisenssin teokseen saa tekijänoikeusjärjestöltä Teosto (säveltäjät) Gramex / esiintyjät ja tuottajat suoraan Kuvasto (kuvataiteilijat) Kopiosto (valokopiot) Kuvatoimistot ym. sisältöelementtien välittäjät Ohjelmistolisenssit kuitenkin eri asia Tekijänoikeuden omistajalta eli tekijältä itseltään tai ohjelmiston tuottaneelta yritykseltä

23 Miten luvan voi saada? Sopimuslisenssi
Tekijänoikeusjärjestöt myöntävät käyttöoikeuden tietyntyyppisiin teoksiin (musiikki, valokopiot jne.) Voivat myöntää laillisen käyttöoikeuden myös järjestöön kuulumattomien tekijöiden teoksiin Laitemaksu (kasettimaksu) Käyttökorvaus yksityiskäytöstä Lakiuudistus: hallituksen vahvistamille laitteille, opetusministeriön määräämän taksan mukaan Vastaa noin ALV:tä Oikeuksien luovutussopimus … ja tapauskohtainen lisenssisopimus

24 Sopimuslisenssit monesti riitaisia
Taksit (2002:101) – Teosto 22 EUR / vuosi / auto Kokonaistuotto EUR / vuosi (Suomessa noin taksia) Levyautomaatit (2002:48) – Gramex 8 EUR / laite / kuukausi Tuotto EUR/vuosi (arvaus automaattia) Hotellihuoneet (2002:20) – Gramex 12 EUR / vuosi / televisiä Tuotto EUR/vuosi (noin huonetta)

25 Millaisia lisenssiehtoja?
Yksinoikeuslisenssi / voidaan lisensoida muillekin exclusive / non-exclusive Rajattu kestoaika / voimassa toistaiseksi Lisensoitu henkilölle / laitteelle / organisaatiolle Maksullinen / maksuton / syrjimättömät ehdot Lisenssihinta voi olla kiinteä tai muuttuva ja sidottu mm: Käyttäjämäärään Käytön määrään Käyttöaikaan Laitteistoon Liikevaihtoon …

26 Tyypillinen ohjelmistolisenssi…
“Microsoft Windows XP Professional END-USER LICENSE AGREEMENT IMPORTANT-READ CAREFULLY: This End-User License Agreement ("EULA") is a legal agreement between you (either an individual or a single entity) and Microsoft Corporation for the Microsoft software product identified above, which includes computer software and may include associated media, printed materials, "online" or electronic documentation, and Internet-based services ("Product"). An amendment or addendum to this EULA may accompany the Product. YOU AGREE TO BE BOUND BY THE TERMS OF THIS EULA BY INSTALLING, COPYING, OR OTHERWISE USING THE PRODUCT. IF YOU DO NOT AGREE, DO NOT INSTALL OR USE THE PRODUCT; YOU MAY RETURN IT TO YOUR PLACE OF PURCHASE FOR A FULL REFUND … * Reservation of Rights. Microsoft reserves all rights not expressly granted to you in this EULA. “

27

28

29 Avoimen lähdekoodin määritelmä
Vaatimuksia lisensseille: Vapaa levitysoikeus Avoin (ja toivottavasti ilmainen) lähdekoodi Johdannaiset teokset pitää olla sallittuja Erilaisia käyttötilanteita ei saa syrjiä (käyttäjäryhmät, laitteistot jne.) Tekijän integriteetti Lisenssejä on yli 40, merkittävimmät lisenssit GNU GPL ja BSD-tyyppiset lisenssit Oikeudellisina riskeinä yleensä ohjelmistojen kaupallinen jatkokäyttö, joka voi olla mahdotonta, lisäksi yllätysvaikutuksia muihin ohjelmistoihin

30 GPL:n tarttuvuus “2 b) Jokainen teos, jonka Lisenssin saaja julkaisee tai levittää edelleen, ja joka kokonaan tai osittain perustuu tai sisältää osia Ohjelmasta, on lisensoitava kokonaisuudessaan ilman maksua kaikille kolmansille osapuolille tämän Lisenssin ehtojen mukaisesti.” Kohdan tulkinta on avoin ja kiistelty Ei oikeustapauksia, vain yhteisösääntöjä: FAQ- listoja, asiantuntijamielipiteitä ym. Microsoft: GPL saastuttaa kaiken mihin se koskee Avoimen lähdekoodin puolustajat: koodin voi aina kirjoittaa uudestaan tai ostaa kaupallisen lisenssin

31 Tulkinta - teoriaa Tulkintatilanteita:
GPL-lähdekoodia muutettu (esim. komponentit) GPL-koodiin linkattu (esim. kirjastorutiinit) ajonaikainen linkitys tai käännetty binääriin linkitetty GPL-koodista (esim. ajuri Linuxista) GPL-tuotetta myydään ”parannettuna” versiona (esim. paranneltu graafinen käyttöliittymä) Ohjelmistotuote Komponentti Kirjastorutiineja Ajonaikainen kirjastomoduli

32 Käytännössä… Linuxin kernel ja laitteistoajurit (erillisinä moduleina)
FSF FAQ: ajonaikainen linkitys ok, jos käännetty mukaan binääriin pitäisi käyttää GPL:ää Linus Torvalds: muut kuin GPL-ajurit ok Richard Stallman: ajureiden pitäisi olla GPL Asiakas / palvelin (client / server) Onko esimerkiksi itsenäinen graafinen asiakas ok? MySQL AB:n tulkinta: ”all commercial clients require a license” Muita tulkintatilanteita mm. TrollTechin Qt grafiikkakirjastolla ja SleepyCatin BerkeleyDB sulautetulla tietokannalla

33 Oikeuksien selvennys Teoksen laatiminen uudestaan
Voi vaatia paljon työtä mutta oikeudellisesti ”turvallisin” vaihtoehto Oikeuksien hankkiminen sopimuksin Voi jättää piiloon vastuita, jos jotkin sitoumukset annettu ilman valtuuksia (tyypillisesti työntekijätilanne)

34 Avoin lähdekoodi ja oikeudelliset ongelmat…
Patentit ja tekijänoikeudet GNU GPL ja LGPL eivät salli samanaikaisia ohjelmistopatentteja Avoimen lähdekoodin tuotteet voivat loukata yllättäen kolmansien osapuolten patentteja, tekijänoikeuksia tai muita oikeuksia Lisenssien pysyvyys ja tarttuvuus kaupallinen jatkokäyttö voi olla mahdotonta, yllätysvaikutuksia muihin ohjelmistoihin Oikeuksien selvennys ja omistus tekijänoikeuksien hallinnointi on suunniteltava ja toteutettava huolellisesti Ratkaisu: koulutus, ”Legal check”?

35 Open Sourcea sisältöön?
Ongelmia sisältötuotteiden lisensoinnissa Internetin käyttäjät haluavat jakaa sekä omia että muiden teoksia vapaammin kuin perinteisessä sopimuslisenssijärjestelmässä on totuttu Teosten lisensointi verkossa on varsin monimutkaista ja sen hoitavat pääosin muut kuin tekijät itse; sopimuslisenssijärjestelmä vie valtaa tekijöiltä tekijänoikeusjärjestöille Oikeuksien kuvausten liittäminen teoksiin on yhä erittäin harvinaista - käyttäjät jättävät tyypillisesti monimutkaiset lisenssiehdot lukematta

36 Creative Commons on tällä hetkellä suosituin Open Content lisensointimalli Ilmainen Stanfordin yliopiston suojissa käynnistetty palvelu, jolla voi lisensoida tuotoksensa Internetissä vapaampaan käyttöön Tuottaa teokselle yhden lisenssin, jolla kolme esitystapaa: (1) xml-kielinen dokumentti liitettäväksi teokseen, (2) juridinen dokumentti lakimiehille ja (3) selkokielinen dokumentti kaikille käyttäjille

37 CC-lisenssiehtoja Taloudellisten oikeuksien luovutus. Lisenssi sallii oikeuden kopioida, levittää, esittää ja näyttää töitä mikäli tekijän nimi mainitaan lisenssin määräämällä tavalla. Ei-kaupallinen käyttö. Lisenssi sallii oikeuden kopioida, levittää, esittää ja näyttää töitä mikäli teosta käytetään muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin. Johdannaiset teosten kielto. Lisenssi sallii oikeuden kopioida, levittää, esittää ja näyttää töitä mikäli teoksesta ei käytetä johdannaisten teosten valmistamisessa Copyleft. Sallii johdannaiset teokset mikäli ne levitetään samalla lisenssillä kuin alkuperäinen teos on lisensoitu. Public domain. Tekijä luopuu tekijänoikeudestaan teokseen ja antaa sen samalla vapaaseen käyttöön.

38

39

40 Vapaiden vaihtoehtojen uhkakuvia
Trusted Computing ja Digital Rights Management Esimerkiksi Microsoftin X-Boxissa toimivat ainoastaan sertifioidut pelit – mutta myös Linux saatu käyttöön yhdessä pelissä olleen ohjelmointivirheen kautta Tekniset suojakeinot tekijänoikeuslaissa Teknisiä käyttörajoituksia ja kopiosuojauksia (DVD-elokuvat, kopiosuojatut CD:t) ei saa rikkoa Ohjelmisto- ja liiketoimintapatentit Suojaavat ideoita, kilpailevien tuotteiden kehittäminen ehkä mahdotonta

41 Lisenssin valinta Tapauskohtainen analyysi yrityksen tai muun organisaation tarpeista, markkinoista jne Kaksoislisensointi (dual licensing) Vapaita ja yksinoikeuslisenssejä käytetään samanaikaisesti Jos käyttäjä ei voi sitoutua copyleft-ehtoon (esim. kaupallinen sulautettu teoskokonaisuus, jonka copyleft-ehto vesittäisi), ostettava kaupallinen lisenssi Shareware (evaluation), freeware, … Jos halutaan vain levittäminen vapaaksi

42 Kaksoislisensointi Development Community Development Partners ©
License GPL License fees Core Product Reseller GPL License fees License GPL Users Customers

43 Globaalit ja poliittiset yksinoikeudet

44 Tekniset suojakeinot ja tekijänoikeusuudistus
Tekniset suojakeinot eli DRM vahvistaa ja laajentaa tekijänoikeuksia Esimerkiksi DVD-elokuvat, kopiosuojatut cd-levyt ja sähköiset kirjat on suojattu teknisesti Teknisesti voidaan estää periaatteessa teosten kaikenlainen käyttö, mutta käytännössä suojakeinot tehoavat vain teosten laillisiin käyttäjiin Pääsääntö: teknistä suojakeinoa ei saa kiertää tai rikkoa (tekijänoikeusdirektiivin 6 artikla) Myös tällaisen laitteen valmistus, maahantuonti, levitys ja myyminen on kielletty Tekijänoikeuden rajoitukset eivät päde teknisesti suojattuihin teoksiin

45

46

47

48

49 Yksinoikeudet ja digitaalinen kuilu
Hyötyykö vahvistuvista ja laajenevista tekijänoikeuksista ja patenteista lähinnä länsimaiden mediateollisuus? Jäävätkö kehitysmaat entistä enemmän jälkeen, kun niillä ei ole varaa hankkia mm. kansainvälisten sopimusten suojaamia kirjoja tai elokuvia? Yksinoikeuksia on jo käytetty kauppapoliittisena sanktiona Yhdysvaltain painostus Kiinan ja Ukrainan piraattitehtaita vastaan kauppasaarron / avun lopettamisen uhalla Onko yksinoikeuksien vastainen tuotteiden jakaminen Internetissä aina moraalisesti väärin?

50

51

52 Kysymyksiä – kommentteja?