Tekijänoikeusuudistus ja oikeuksien lisensointi Mikko Välimäki 6.10.2003.

Esitys aiheesta: "Tekijänoikeusuudistus ja oikeuksien lisensointi Mikko Välimäki 6.10.2003."— Esityksen transkriptio:

1 Tekijänoikeusuudistus ja oikeuksien lisensointi Mikko Välimäki http://www.valimaki.org/ 6.10.2003

2 Kuka puhuu? • Mikko Välimäki, oik. kand. –Tutkija Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin yliopiston erillislaitoksessa Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:issä, http://www.valimaki.org/http://www.valimaki.org/ –Electronic Frontier Finland ry:n puheenjohtaja, http://www.effi.org/ http://www.effi.org/ –Turré Legal Consulting, oma lakitoimisto, lähinnä tietotekniikka- ja mediayritysten konsultointia http://www.turre.com/ http://www.turre.com/

3 Rakenne • Tekijänoikeuslain uudistus Suomessa • Mitä oikeuksia lisensoidaan? • Oikeuksista sopiminen ja lisensointi –Erilaisia lisensointimalleja •Sopimuslisenssit sisällölle •Tietokoneohjelmien lisenssit –Vapaat vaihtoehdot •Avoin lähdekoodi tietokoneohjelmille •Creative Commons sisältötuotteille • Poliittinen tekijänoikeus

4 Tekijänoikeuslain uudistus Suomessa

5 Kansainväliset sopimukset • Taustalla “Berne Convention for the Protection of Literary and Artistic Works” 1971 • World Intellectual Property Organization, diplomaattikonferenssi 1996: –WIPO Copyright Treaty –WIPO Performances and Phonograms Treaty • Asettavat minimiehdot kaikkien WIPO:n jäsenmaiden tekijänoikeuslaeille, voimaan 2002 kevään aikana –“The treaties … open new horizons for composers, artists, writers and others to use the Internet with confidence to create, distribute and control the use of their works.”

6 EU:n direktiivit • Tietoyhteiskuntadirektiivi 2000 –Välittäjien kuten teleoperaattoreiden vastuuvapaus käyttäjien jakamasta laittomasta sisällöstä (ei rajattu tekijänoikeuteen) –Suomessa laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta, voimaan 2002 • Tekijänoikeusdirektiivi 2001 –Loput WIPO-sopimusten artiklat –Tavoitteena tekijänoikeuksien harmonisointi –Deadline oli 22.12.2002 mutta toistaiseksi voimassa vain Tanskassa ja Kreikassa!

7 Lainvalmistelu Suomessa • Komiteanmietintö toukokuussa 2002 –Tekijänoikeuden ”maksimointi” • Hallituksen esitys lokakuussa 2002 –Kritiikin jälkeinen ”kompromissi” • Valiokunnan hylkäämispäätös helmikuussa 2003 –Lakiehdotus epäselvä ja huonosti valmisteltu –Eduskunta otti huomioon lausuntoja paljon laajemmalta joukolta kuin opetusministeriö lakia valmistellessaan – yleensä toisin päin –Ehdotus valmistellaan opetusministeriössä uudestaan ja annetaan uudelle eduskunnalle

8 Kritiikkiä 1/3 • Perustuslakiasiantuntijat: –Kysymys ei enää omaisuudensuojan sääntelystä, vaan pikemminkin siitä, missä määrin tekijänoikeuslainsäädännöllä saadaan rajoittaa informaation vapautta suojaavia perusoikeuksia. (sananvapaus, yksityisyyden suoja sekä tieteen ja taiteen vapaus…) –Mm. ansiotoiminnan käsite (taksit, lastentarhat), alueellinen sammuminen (harmaatuontikielto) ja seuraamusjärjestelmä (miten kuluttaja erottaa piraatin alkuperäisestä) epäselviä –Hallituksen esitys: ”Esityksessä ei ole ehdotuksia, jotka vaatisivat perustuslain säätämisjärjestystä”

9 Kritiikkiä 2/3 • Oikeustieteen professorit: –Tekijänoikeus ei ole olemassa tekijöiden edun vuoksi, vaan yhteiskunnan edun vuoksi. –Yksityinen käyttö rinnastettu elinkeinotoimintaan … ”Ehdotetun lain mukaan käyttäjän olisi tiedettävä, että hänen internetistä tulostamansa sivu on siellä varmasti tekijän suostumuksella tai muuten laillisesti. Hän ei voi tietää sitä.” –”Tekijänoikeus ei ole sellainen väitetty luovan inhimillisen toiminnan kulmakivi, jota olisi jatkuvasti laajennettava, vaan erään kaupan ja teollisuuden lohkon ongelmallinen ja monesti vahingollinen monopoli.”

10 Kritiikkiä 3/3 • Kuluttajien edustajat: –Tekijänoikeus koskettaa nykyään suoraan aivan tavallisia kansalaisia ja oikeusvarmuus edellyttää ehdottomasti, että myös heidän tulee ymmärtää lain sisältö –Tekijänoikeutta voidaan käyttää väärin suojaamalla teos teknisesti (cd-levyt eivät toimi, teoksilla loppumaton suoja-aika ym.) –Tekijänoikeuslaki mahdollistaa yleisen oikeustajun ja kohtuullisuuden vastaiset tulkinnat (taksien, päiväkotien ym. rahastaminen)

11 Seuraava lakiehdotus? • Tulossa näinä päivinä eduskuntaan ja tavoitteena saada laki hyväksytyksi tammikuuhun mennessä • Perustuu opetusministeriön kesällä julkaisemaan korjattuun esitysluonnokseen, jossa lähinnä lisätty loppuun laaja selostus tekijänoikeuden suhteesta sanavapauteen ja joitakin yksittäisiä paikkailuja • Tekijänoikeuslain kokonaisuudistus tulee sen jälkeen ajankohtaiseksi –Toivottavasti asetetaan mahdollisimman laajapohjainen komitea kirjoittamaan koko laki peruskäsitteineen uusiksi

12 Joitakin kiistojen aiheita… • Kasettimaksut –Bittivero? Ehdotetaan, että opetusministeriö päättäisi mitä laitteita verotetaan ja hallitus päättäisi veron suuruuden • Teosten välittäminen –Pitääkö esimerkiksi tv-kaapelit omistavan yrityksen maksaa tekijänoikeusmaksuja, jos toinen yritys lähettää ohjelmia heidän verkossaan? • Kopiosuojaukset –Tuleeko kopiosuojattujen CD- tai DVD-levyjen kopioimisesta laitonta?

13

14 Mitä oikeuksia lisensoidaan?

15 Tekijänoikeus ja tietotuotteet • Tekijänoikeus suojaa digitaalisia teoksia ja tietokone- ohjelmistoja • Tekijänoikeuden saa tekijät eli tuotteen kehittäjät (tai kehittäjät palkkaava yritys) • Tekijänoikeus koskee tuotteen kopiointia ja levitystä eli käytännössä digitaalisen tuotteen kaikenlaista käyttöä, sekä kaupallista että ei-kaupallista • Tekijänoikeudessa kuitenkin joukko poikkeuksia ja rajoituksia –Yksityinen käyttö, väliaikaiset (tekniset) kopiot, sallitut lainaukset jne. (”käyttäjän oikeudet”)

16 Patenttioikeus • Patentin voi saada idealle (vrt. tekijänoikeus ilmaisulle) –Myös tietokoneohjelmille ja liiketoimintaideoille voi saada patentin; yhdysvalloissa myönnetty jo yli 30 000 ohjelmistopatenttia ja Euroopassa lakia muutetaan parhaillaan -> patentteja ei voi unohtaa • Mitä voidaan patentoida ja miten on vielä epäselvää –arvokkaita patentteja potentiaalisesti rajapinnoissa (interface), standardeissa jne; monet patentit silti ajan- ja rahanhukkaa

17 Oikeus brändiin • Toiminimi ja tavaramerkki; ”imago, identiteetti” • Yksinoikeussuojan saa joko rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla (käyttää yleisesti pitkän aikaa) –Koskee yleensä vain tiettyä toimialaa (poikkeus: ”kansainvälisesti tunnetut merkit”) • Tunnusmerkkien sekoitettava ja harhaanjohtava käyttö kielletty (Lindows – Windows) • Eivät käytännössä vanhene ellei nimeä oteta rekisteristä tai käyttöä lopeteta

18

19

20 Tekijänoikeuden lisensointi

21 Teosten käyttö • Vastuukysymykset selvitettävä –Käyttävätkö yrityksen työntekijät yrityksen sisällä teoksia (musiikkia, videoita) siten, että niistä pitäisi maksaa korvauksia? –Onko yritys mukana jossakin tekijänoikeuksien myymiseen liittyvässä liiketoiminnassa tuotteiden välittäjänä? (teleoperaattorit) –Onko yrityksen tuotteilla mahdollista käyttää ja jakaa teoksia laittomasti? (tulevat kännykät)

22 Teosten tuotanto ja Internet? • Internet on hyvä lähde etsiä ideoita uusille teoksille –Teoksen idean saa edelleen ”varastaa”, kuitenkaan teosta sellaisenaan ei saa ottaa käyttöön • Luvat muokattaviin ja yhdisteltäviin teoksiin oltava aina kunnossa –Erityisesti tietokoneohjelmakomponentteja ja jopa kokonaisia ohjelmistoja voi ladata Internetistä – osa ilmaisia, osa maksullisia, osa voi pahimmillaan tehdä muut tekijänoikeudet arvottomiksi –Teosta, jonka käyttöehdot ovat epäselvät ja jonka tekijää ei voi varmuudella selvittää ei voi käyttää sellaisenaan

23 Teosten käyttöoikeudet • Käyttöluvat hankittava teoskokonaisuuden jokaiseen elementtiin ja käyttötarkoitukseen • Monesti lisenssin teokseen saa tekijänoikeusjärjestöltä – Teosto (säveltäjät) –Gramex / esiintyjät ja tuottajat suoraan –Kuvasto (kuvataiteilijat) –Kopiosto (valokopiot) –Kuvatoimistot ym. sisältöelementtien välittäjät • Ohjelmistolisenssit kuitenkin eri asia –Tekijänoikeuden omistajalta eli tekijältä itseltään tai ohjelmiston tuottaneelta yritykseltä

24 Miten ”virallisen” luvan voi saada? • Sopimuslisenssi –Tekijänoikeusjärjestöt myöntävät käyttöoikeuden tietyntyyppisiin teoksiin (musiikki, valokopiot jne.) –Voivat myöntää laillisen käyttöoikeuden myös järjestöön kuulumattomien tekijöiden teoksiin • Laitemaksu (kasettimaksu) –Käyttökorvaus yksityiskäytöstä –Lakiuudistus: hallituksen vahvistamille laitteille, opetusministeriön määräämän taksan mukaan –Vastaa noin ALV:tä

25 Sopimuslisenssit monesti riitaisia • Taksit (2002:101) – Teosto –22 EUR / vuosi / auto –Kokonaistuotto 200 000 EUR / vuosi (Suomessa noin 10 000 taksia) • Levyautomaatit (2002:48) – Gramex –8 EUR / laite / kuukausi –Tuotto 100 000 EUR/vuosi (arvaus 1000 automaattia) • Hotellihuoneet (2002:20) – Gramex –12 EUR / vuosi / televisio –Tuotto 600 000 EUR/vuosi (noin 50 000 huonetta)

26 Millaisia lisenssiehtoja? • Yksinoikeuslisenssi / voidaan lisensoida muillekin –exclusive / non-exclusive • Rajattu kestoaika / voimassa toistaiseksi • Lisensoitu henkilölle / laitteelle / organisaatiolle • Maksullinen / maksuton / syrjimättömät ehdot • Lisenssihinta voi olla kiinteä tai muuttuva ja sidottu mm: –Käyttäjämäärään –Käytön määrään –Käyttöaikaan –Laitteistoon –Liikevaihtoon –…

27 Tyypillinen ohjelmistolisenssi… • “Microsoft Windows XP Professional END-USER LICENSE AGREEMENT IMPORTANT-READ CAREFULLY: This End-User License Agreement ("EULA") is a legal agreement between you (either an individual or a single entity) and Microsoft Corporation for the Microsoft software product identified above, which includes computer software and may include associated media, printed materials, "online" or electronic documentation, and Internet-based services ("Product"). An amendment or addendum to this EULA may accompany the Product. YOU AGREE TO BE BOUND BY THE TERMS OF THIS EULA BY INSTALLING, COPYING, OR OTHERWISE USING THE PRODUCT. IF YOU DO NOT AGREE, DO NOT INSTALL OR USE THE PRODUCT; YOU MAY RETURN IT TO YOUR PLACE OF PURCHASE FOR A FULL REFUND … * Reservation of Rights. Microsoft reserves all rights not expressly granted to you in this EULA. “

28

29

30 Avoimen lähdekoodin määritelmä • Vaatimuksia lisensseille: 1.Vapaa levitysoikeus 2.Avoin (ja toivottavasti ilmainen) lähdekoodi 3.Johdannaiset teokset pitää olla sallittuja 4.Erilaisia käyttötilanteita ei saa syrjiä (käyttäjäryhmät, laitteistot jne.) 5.Tekijän integriteetti • Lisenssejä on yli 40, merkittävimmät lisenssit GNU GPL ja BSD-tyyppiset lisenssit –Oikeudellisina riskeinä yleensä ohjelmistojen kaupallinen jatkokäyttö, joka voi olla mahdotonta, lisäksi yllätysvaikutuksia muihin ohjelmistoihin

31 Open Sourcea sisältöön? • Ongelmia sisältötuotteiden lisensoinnissa –Internetin käyttäjät haluavat jakaa sekä omia että muiden teoksia vapaammin kuin perinteisessä sopimuslisenssijärjestelmässä on totuttu –Teosten lisensointi verkossa on varsin monimutkaista ja sen hoitavat pääosin muut kuin tekijät itse; sopimuslisenssijärjestelmä vie valtaa tekijöiltä tekijänoikeusjärjestöille –Oikeuksien kuvausten liittäminen teoksiin on yhä erittäin harvinaista - käyttäjät jättävät tyypillisesti monimutkaiset lisenssiehdot lukematta • Creative Commons toistaiseksi merkittävin hanke…

32 Oikeuksien selvennys • Ongelmana vapaasti lisensoitavien teosten oikeuksien omistuksen hajaantuminen, jolloin kaupallinen käyttö hankaloituu (riskit kasvavat). Ratkaisukeinoina: –Teoksen laatiminen uudestaan •Voi vaatia paljon työtä mutta oikeudellisesti ”turvallisin” vaihtoehto –Oikeuksien hankkiminen sopimuksin •Voi jättää piiloon vastuita, jos jotkin sitoumukset annettu ilman valtuuksia (tyypillisesti työntekijätilanne)

33 Vapaiden vaihtoehtojen uhkakuvia • Trusted Computing ja Digital Rights Management – Esimerkiksi Microsoftin X-Boxissa toimivat ainoastaan sertifioidut pelit – mutta myös Linux saatu käyttöön yhdessä pelissä olleen ohjelmointivirheen kautta • Tekniset suojakeinot tekijänoikeuslaissa – Teknisiä käyttörajoituksia ja kopiosuojauksia (DVD-elokuvat, kopiosuojatut CD:t) ei saa rikkoa • Ohjelmisto- ja liiketoimintapatentit – Suojaavat ideoita, kilpailevien tuotteiden kehittäminen ehkä mahdotonta

34 Poliittinen tekijänoikeus

35 Jack Valenti (MPAA) Helsingin Sanomissa 23.10.2003 • ”Internetkopiointi on varkaus”: –”internetistä imuroidaan joka päivä 400 000 – 600 000 laitonta filmikopiota. Filmiteollisuus menettää näin 3,5 miljardia dollaria” = onko yhdestä internetkopiosta aiheutuva tulon menetys todellakin 7000 dollaria? –”ei ole mitään bisnesmuotoa joka voisi kilpailla ilmaisen kanssa” = onko kuluttajien vastuulla keksiä teollisuudelle uusi bisnesmalli jos nykyinen on vanhentunut?

36 Valenti… –”Internetkopiointi on varkaus” •”tekijänoikeusteollisuus on osa hienointa amerikkalaista vientikauppaa ja talouskasvun moottori” = onko amerikka muutakin kuin yhdysvallat ja etelä-Kalifornia? •”luova teollisuus tulee löytämään teknisiä keinoja, joilla taistella varastelua vastaan” …

37

38

39

40

41 Yksinoikeudet ja digitaalinen kuilu • Hyötyykö vahvistuvista ja laajenevista tekijänoikeuksista ja patenteista lähinnä länsimaiden mediateollisuus? • Jäävätkö kehitysmaat entistä enemmän jälkeen, kun niillä ei ole varaa hankkia mm. kansainvälisten sopimusten suojaamia kirjoja tai elokuvia? • Yksinoikeuksia on jo käytetty kauppapoliittisena sanktiona –Yhdysvaltain painostus Kiinan ja Ukrainan piraattitehtaita vastaan kauppasaarron / avun lopettamisen uhalla • Onko yksinoikeuksien vastainen tuotteiden jakaminen Internetissä aina moraalisesti väärin?

42

43

44 Kysymyksiä – kommentteja? http://www.valimaki.org/ mikko.valimaki@hiit.fi