Media- ja tietotekniikkaoikeus

Esitys aiheesta: "Media- ja tietotekniikkaoikeus"— Esityksen transkriptio:

1 Media- ja tietotekniikkaoikeus
Mikko Välimäki

2 Kuka puhuu? Mikko Välimäki, oik. kand.
Tutkija Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin yliopiston erillislaitoksessa Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:issä, Electronic Frontier Finland ry:n puheenjohtaja, Turré Legal Consulting, oma lakitoimisto, lähinnä tietotekniikka- ja mediayritysten konsultointia

3 Aihepiiristä… Tietotekniikan ja median tuottaminen
Oikeudet tuotteisiin ja niiden omistussuhteet Projektisopimukset Tietotekniikan ja median käyttäminen Käyttöoikeudet ja niistä sopiminen Alihankinta- ja kumppanuussopimukset Tavoite Oppia ymmärtämään mitä oikeuksia on, kuka niistä voi sopia ja millä ehdoin…? Oppia ymmärtämään laajempia sopimuksia ja neuvottelemaan niistä…?

4 Rakenne Laki ja oikeusjärjestelmä
Oikeudet multimediaan ja tietokoneohjelmiin Tekijänoikeus Patentti Tavaramerkki Liikesalaisuus Oikeuksista sopiminen eli lisensointi Teosten käyttöoikeudet Ohjelmistolisenssit

5 Laki ja oikeusjärjestelmä
Lait pätevät Internetissä ja uusissa medioissa kuten analogisessa maailmassa Lakien tulkinta sen sijaan monesti epäselvää Edes uusien lakien laadinnassa ei aina oteta huomioon Internetin ja digitaalisuuden erityispiirteitä (lakipykälät voivat joskus rajoittaa ihmisten oikeuksia enemmän kuin luullaan) Eri oikeudenalat Siviilioikeus (ihmisten ja yritysten väliset suhteet) Rikosoikeus (yhteiskunnan vastaiset teot) Julkisoikeus (perusoikeudet, verotus)

6 Miten lakia luetaan? http://www.finlex.fi/
Ajantasaiset voimassaolevat lait Suomessa Korkeimman Oikeuden ennakkopäätökset Valmisteilla olevat lait, jotka eduskuntakäsittelyssä Esimerkiksi tekijänoikeuslaki uudistumassa Lisäksi www:stä voi hakea asiantuntijakirjoituksia, esitelmiä, sopimusmalleja, vakiosopimuksia ym. Asianajajat, lakiasiaintoimistot ja muut konsultit

7 Oikeudet multimediaan ja tietokoneohjelmiin

8 Immateriaalioikeudet
Immateriaalioikeudet eli IPR:t (Intellectual Property Rights) säätelevät nykyään taiteen ja tieteen lisäksi myös tietokoneohjelmien, geenien, brändien jne. käyttöä Kansainvälisesti sovitut pelisäännöt, kuitenkin jokaisessa valtiossa säädetty lait erikseen Kansainväliset sopimukset (WTO, WIPO) -> EU:n direktiivit -> kansalliset lait Poliittinen keskustelu tiedon vapaudesta vs. kaupalliset intressit Voiko ideoita omistaa? Häviävätkö kehitysmaat ja kasvaako digitaalinen kuilu entisestään?

9

10

11 Tekijänoikeus Joukko yksinoikeuksia, joiden omistaja voi kieltää muita
Oikeuden voi hyödyntää Käyttämällä sitä itse Lisensoimalla eli myymällä rajatun käyttöoikeuden Myymällä oikeuden Yksinoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta Vrt. USA:ssa Mikki Hiiri –oikeudenkäynti (kestoajan pidentäminen kyseenalaistettiin, kanne ei kuitenkaan menestynyt)

12

13 Tekijänoikeuden synty ja kohde
Tekijänoikeuden saa ”teokseen” ”Kirjalliset ja taiteelliset teokset” … kuten elokuva, sävellys, valokuva, kuvataide, kartta, taideteollinen muotoilu, tietokoneohjelma … Teostason täytyy ylittyä Teoksen oltava itsenäinen ja omaperäinen Ei muotovaatimuksia (esim. ©-merkintää ei vaadita) Kynnys käytännössä matala (tosin esim. käyttötaiteessa ehkä korkeampi kuin runoudessa) Kohdistuu teoksen ilmaisumuotoon Periaatteessa ei taustalla olevaan ajatukseen tai ideaan, kuitenkin tämäkin nykyään mahdollista

14 Tekijänoikeuden sisältö
Taloudelliset oikeudet - luovutettavissa Oikeus määrätä teoksen muuntelusta, kopioinnista ja levittämisestä (”kappaleen valmistaminen ja yleisön saataville saattaminen, muutettuna tai muuttamattomana, käännöksenä tai muunnelmana”) Moraaliset oikeudet – eivät luovutettavissa Tekijän nimeä ei saa poistaa eikä teosta muuttaa tekijän arvoa loukkaavasti

15 Peruskäsitteitä Tekijä Luonnollinen henkilö (ihminen), ei esim. kone
Voi olla myös useita tekijöitä (yhteisteos) Oikeudenomistaja / oikeudenhaltija Voi saada oikeudet joko sopimuksella tai lain nojalla (tietokoneohjelma työsuhteessa) Kopiointi: mikä tahansa tapa, analoginen tai digitaalinen Levittäminen Julkinen näyttäminen ja esittäminen, teoskappaleiden levittäminen yleisölle Teoskappaleiden levitysoikeus yleensä raukeaa (kuluu, sammuu) ensimmäisen luovutuksen jälkeen

16 Jälkiperäisteokset Teoksen muunneltuun versioon (myös käännös toiselle kielelle) on oikeus sekä muuntelijalla että alkuperäisteoksen tekijällä Muunteluun on oltava aina lupa eikä muuntelu rajoita alkuperäisen tekijän tekijänoikeutta Vain tekninen muuntelu ei välttämättä anna tekijänoikeutta muuntelijalle (valokuvan skannaus, tekstin ulkoasun editointi) jos ei luovaa panosta mukana

17 Tekijänoikeus työsuhteessa
Työsuhteessa luotuun teokseen oikeus tekijällä Siirtyy työnantajalle lain nojalla vain jos kyseessä tietokoneohjelma (poikkeus tosin ei koske yliopistotutkijoita) Siksi työsopimuksissa sovitaan käytännössä, että työssä luodut tekijänoikeudet siirtyvät aina työnantajalle Tapauskohtainen harkinta onko teos luotu työssä vai muussa yhteydessä (käytetyt laitteet, aika, paikka jne)

18 Maksutapoja Sopimuslisenssi
Tekijänoikeusjärjestöt myöntävät käyttöoikeuden tietyntyyppisiin teoksiin (musiikki, valokopiot jne.) Voivat myöntää laillisen käyttöoikeuden myös järjestöön kuulumattomien tekijöiden teoksiin Laitemaksu (kasettimaksu) Käyttökorvaus yksityiskäytöstä Lakiuudistus: hallituksen vahvistamille laitteille, opetusministeriön määräämän taksan mukaan Vastaa noin ALV:tä Lisenssi Luovutussopimus

19 Käyttäjien oikeudet Laissa ”tekijänoikeuden rajoitukset”
Oikeus yksityiskopiointiin Ei koske yrityksiä (paitsi työntekijöitä omalla työpisteellään ja jos ei liity työntekoon) Oikeus lyhyeen lainaukseen (siteeraukseen) Rajan vetäminen hankalaa, kokonaista teosta ei saane tehdä laillisesti pelkkään sitaattioikeuteen vetoamalla; otettava huomioon hyvä tapa ja sitaatin käyttötarkoitus (kritiikki, tieteellinen julkaisu tms) Myös mm. kirjastot, museot, arkistot, oppilaitokset, opetus ja tutkimus, vammaiset, viranomaiset, uskonnolliset yhteisöt, parodia, tuote-esittely…

20 Teosten vapaa ja rajoitettu käyttö
Vapaa käyttö Lukeminen Myyminen Yksinoikeudet Rajoitukset Lahjoittaminen Repiminen!

21 Tekijänoikeuden loukkaus
Esimerkkejä eri tasoisista loukkauksista: Soitetaan musiikkia takseissa, työpaikoilla tai lastentarhoissa maksamatta korvauksia Myydään piraattilevyjä torilla Kopioidaan tietokoneohjelmia yrityksessä Kopioidaan netistä löytyviä kuvia omille sivuille Kopioidaan karttalehti tai skannataan yrityksestä kertova lehtiartikkeli nettisivuille Linkataan kehyksillä toisen sivuja omille sivuille Rikotaan lisenssiehtoja tai tulkitaan niitä omavaltaisesti kysymättä ensin lisenssin antajalta

22 KKO 2002:101 “Taksiautossa radion sekä kasetti- ja CD-soittimen välityksellä asiakkaiden läsnäollessa tapahtuneessa suojattujen sävelteosten esittämisessä katsottiin olevan kyse tekijänoikeuslain 2 §:n 3 momentin 1 virkkeessä tarkoitetusta julkisesta esittämisestä. (Ään.)” Enemmistö: ”Kysymyksessä oleva esittäminen on liittynyt A:n ansiotoimintaan eikä ... yksityiselämän piiriin ratkaisevaa on A:n taksiliikennetoiminnan asiakaspiiri.” Vähemmistö: ”Matkustajan kannalta pääasiallinen merkitys on kuljetuksen saamisella … Auton merkki, varustelu ja musiikin kuuntelumahdollisuus … toisarvoisia seikkoja. Matkustajien tarpeita saattaa monasti paremmin vastata radion sulkeminen”

23 Krone Verlag v. Austria Itävallan tekijänoikeuslaki antoi valokuvassa olleelle oikeuden kieltää kuvan julkaiseminen Ottaen huomioon, että kuvassa oli poliitikko, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklassa turvattu sananvapaus meni tekijänoikeuslakiin perustuneen kiellon edelle Ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että Itävalta on loukannut ihmisoikeussopimusta kieltäessään lehteä julkaisemasta valokuvaa

24 Jon Johanssen v. Norge Norjalainen 15-vuotias Jon Johanssen mursi DVD- levyjen näyttörajoituksen 1999, jonka jälkeen hän pystyi katsomaan DVD-elokuvia Linuxilla DVD-levyissä on vesileimatyyppinen järjestelmä, jonka vain lisensoidut soittimet osaava avata Kukaan ei ollut tehnyt Linuxille lisensoitua soitinta, koska Linux on ilmainen käyttöjärjestelmä Yhdysvaltain MPAA vaikutti syytteen nostoon Johanssen vapautettiin kakista syytteistä, sillä tuomion mukaan jokaisella on oikeus tehdä omistamalleen DVD-levylle mitä haluaa

25 Seuraamukset Rangaistus Rikkomus: huolimattomuus -> sakkoa
Rikos: tahallisuus + ansiotarkoitus -> max 2 vuotta Vahingonkorvaus Edellytyksenä huolimattomuus Miten lasketaan menetetty tulo esim. musiikista tai mikä on ”markkinahäiriön” merkitys? Hyvitys Teoksen normaali hinta, maksettavaksi aina vaikka ei olisi tiennyt, että jokin teoksen käyttötapa kielletty Sekä tekijä, että hyödyn saanut (yritys) vastuussa Mahdollinen rikosvälineen menetys

26 Tietokantojen sisältö
Luettelo- ja tietokantasuoja Mikä tahansa tietokannan tieto (numerot, nimet ym., jotka eivät ylitä teoskynnystä) Edellytys: tietojen kerääminen, varmistaminen tai esittäminen edellyttää “huomattavaa panostusta” Yksinoikeuteen kuuluu ”tietokannan tietojen käyttö kokonaan tai olennaisilta osin, määrällisesti tai laadullisesti arvioiden” – sekä kopiointi että levitys Voimassa 15 vuotta kun tietokanta valmiiksi tai yleisön saataville ensimmäistä kertaa Huom! Tietokannan tietoalkiot voivat olla myös tekijänoikeudella suojattuja

27 Tekijänoikeus ja tietokantaoikeus

28 Patenttioikeus Patentin voi saada idealle (vrt. tekijänoikeus ilmaisulle) Myös tietokoneohjelmille ja liiketoimintaideoille voi saada patentin Yhdysvalloissa myönnetty jo yli ohjelmistopatenttia ja Euroopassa lakia muutetaan parhaillaan -> patentteja ei voi unohtaa Mitä voidaan patentoida ja miten on vielä epäselvää arvokkaita patentteja potentiaalisesti rajapinnoissa (interface), standardeissa jne; monet patentit silti ajan- ja rahanhukkaa Määrämuotoinen hakemus Vaatii käytännössä ammattilaisen hakemaan Voimassa max. 20 vuotta

29 Mikä patenteissa mättää?
“I do not look up any patents on _principle_, because (a) it's a horrible waste of time and (b) I don't want to know. The fact is, technical people are better off not looking at patents. If you don't know what they cover and where they are, you won't be knowingly infringing on them. If somebody sues you, you change the algorithm or you just hire a hit-man to whack the stupid git.” – Linus Torvalds Tietotekniikka-alalla patentointi voi innovatiivisuuden edistämisen sijaan hidastaa sitä Pienyrityksillä ei asiaa patentointiin laajassa mittakaavassa – joka käytännössä merkityksellisintä

30 Oikeus brändiin Toiminimi ja tavaramerkki
Yksinoikeussuojan saa joko rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla (käyttää yleisesti pitkän aikaa) Koskee yleensä vain tiettyä toimialaa (poikkeus: ”kansainvälisesti tunnetut merkit”) Tunnusmerkkien sekoitettava ja harhaanjohtava käyttö kielletty (Lindows – Windows) Domainit voivat olla tavaramerkkejä Eivät käytännössä vanhene ellei nimeä oteta rekisteristä tai käyttöä lopeteta Huom! Abstraktit symbolit vailla liityntää tuotteeseen ja tuotekonseptit eivät yleensä suojattavissa

31 Liikesalaisuus Kaikki julkistamaton yritystoimintaa koskeva tieto
Sopimusyksityiskohdat, tiedot markkinoista ja kilpailijoista, tiedot omasta rahoituksesta ja tuotannosta jne. Tiedon paljastaminen kielletty NDA-sopimukset (Non-Disclosure Agreement) Jos tieto kuitenkin tulee julkiseksi, sen kopiointi, levitys jne. sallittua – ellei jonkun muun oikeuden alaista

32 Yhteenvetoa oikeuksista

33 Mitä suojataan ja millä oikeudella?
Enter query Table1 Table2 data1 data2 data3 data4 … … SQL 1. Interface 2. DB Management System Database Copyright, other IPRs Software Copyright, Patent Database Rights, Copyright

34 Tiedon suojaaminen oikeuksilla

35 Oikeuksista sopiminen eli lisensointi

36 Teosten käyttöoikeudet
Käyttöluvat hankittava teoskokonaisuuden jokaiseen elementtiin ja käyttötarkoitukseen Monesti lisenssin teokseen saa tekijänoikeusjärjestöltä Teosto (säveltäjät) Gramex / esiintyjät ja tuottajat suoraan Kuvasto (kuvataiteilijat) Kopiosto (valokopiot) Kuvatoimistot ym. sisältöelementtien välittäjät Ohjelmistolisenssit kuitenkin eri asia Sisällön ja ohjelmistojen konvergoituessa vielä epäselvää menettävätkö tekijänoikeusjärjestöt merkitystään

37 Tietokoneohjelmistojen lisenssit
“Microsoft Windows XP Professional END-USER LICENSE AGREEMENT IMPORTANT-READ CAREFULLY: This End-User License Agreement ("EULA") is a legal agreement between you (either an individual or a single entity) and Microsoft Corporation for the Microsoft software product identified above, which includes computer software and may include associated media, printed materials, "online" or electronic documentation, and Internet-based services ("Product"). An amendment or addendum to this EULA may accompany the Product. YOU AGREE TO BE BOUND BY THE TERMS OF THIS EULA BY INSTALLING, COPYING, OR OTHERWISE USING THE PRODUCT. IF YOU DO NOT AGREE, DO NOT INSTALL OR USE THE PRODUCT; YOU MAY RETURN IT TO YOUR PLACE OF PURCHASE FOR A FULL REFUND … * Reservation of Rights. Microsoft reserves all rights not expressly granted to you in this EULA. “

38

39

40 Open Sourcen määritelmä 1/2
Open Source Initiative: vrt. Free Software Foundation: Avoimen lähdekoodin ohjelmistot antavat vapauksia – eivät rajoituksia – lisensoidun ohjelmiston kopioimiselle, levittämiselle, muuttamiselle ja käytölle Kellä tahansa, jolla on ohjelmakopio, on nämä oikeudet (olettaen että noudattaa lisenssiehtoja) “1. Vapaa levitysoikeus: Lisenssi ei saa estää ketään myymästä tai lahjoittamasta ohjelmaa osana yhdisteltyä ohjelmistoa, joka on koottu useista eri lähteistä saaduista ohjelmista…”

41 Open Sourcen määritelmä 2/2
“2. Lähdekoodi: Ohjelman täytyy sisältää lähdekoodi ja ohjelman levityksen täytyy olla sallittu sekä lähdekoodina että käännetyssä muodossa. Jos jotakin osaa ohjelmasta levitetään ilman lähdekoodia, tällöin on selkeästi tiedotettava, miten lähdekoodi on saatavissa kohtuullisin kopiointikustannuksin - mieluiten Internetin kautta ilmaiseksi…” “3. Johdannaiset teokset Lisenssin on sallittava muutosten tekeminen ja johdannaisten teosten luominen. Näitä on saatava levittää samoilla lisenssiehdoilla kuin alkuperäistä ohjelmaa.”

42 Lisenssityyppejä 1/2 BSD, MIT, Apache – nämä ovat ”kaiken sallivia” lisenssejä sallivat vapaan levityksen, muuttelun ja jopa lisenssin muuttamisen (teoskynnyksen ylittyessä); pitkälti samoin kuin Public Domain (PD) ohjelmistoissa noin 10% projekteista käyttää näitä lisenssejä, erityisesti yliopistot GNU GPL – pysyvä ja tarttuva (”viral”) sallii vapaan levittämisen ja muuttelun mutta kaikki yhteen liitetyt ja johdannaiset teokset (derivative works) lisensoitava GNU GPL-lisenssillä yli 70% kaikista avoimen lähdekoodin projekteista käyttää GPL lisenssiä

43 Lisenssityyppejä 2/2 LGPL – pysyvä
sallii vapaan levittämisen, muuttelun ja lisenssiehtojen muutokset jos liitetty kokonaisuudessaan uuteen teokseen; johdannaiset teokset oltava LGPL tai GPL MPL, NPL jne – pysyvä, lähdekoodi tarttuva Sun, Nokia ja muut suuryritykset käyttävät näitä lisenssejä; pitkälti kuten GPL mutta sallii binäärin lisenssin vaihtamisen kaupalliseksi (alkuperäisen kehittäjän hyödyksi) Yksinoikeuslisenssi – rajoittava sallii ohjelmiston käytön vain tietyissä tilanteissa; shareware on yksi alityyppi

44 GPL:n tarttuvuus “2 b) Jokainen teos, jonka Lisenssin saaja julkaisee tai levittää edelleen, ja joka kokonaan tai osittain perustuu tai sisältää osia Ohjelmasta, on lisensoitava kokonaisuudessaan ilman maksua kaikille kolmansille osapuolille tämän Lisenssin ehtojen mukaisesti.” Kohdan tulkinta on avoin ja kiistelty Ei oikeustapauksia, vain yhteisösääntöjä: FAQ- listoja, asiantuntijamielipiteitä ym. Microsoft: GPL saastuttaa kaiken mihin se koskee Avoimen lähdekoodin puolustajat: koodin voi aina kirjoittaa uudestaan tai ostaa kaupallisen lisenssin

45 Tulkintaa… Tulkintatilanteita:
GPL-lähdekoodia muutettu (esim. komponentit) GPL-koodiin linkattu (esim. kirjastorutiinit) ajonaikainen linkitys tai käännetty binääriin linkitetty GPL-koodista (esim. ajuri Linuxista) GPL-tuotetta myydään ”parannettuna” versiona (esim. paranneltu graafinen käyttöliittymä) Ohjelmistotuote Komponentti Kirjastorutiineja Ajonaikainen kirjastomoduli

46 Oikeuksien selvennys Teoksen kirjoittaminen uudestaan
Voi vaatia paljon työtä mutta oikeudellisesti ”turvallisin” vaihtoehto Oikeuksien hankkiminen sopimuksin Voi jättää piiloon vastuita, jos jotkin sitoumukset annettu ilman valtuuksia (tyypillisesti työntekijätilanne)

47 Open Sourcea sisältöön
Eli mikä sisällön lisensoinnissa mättää? Internetin käyttäjät haluavat jakaa sekä omia että muiden teoksia vapaammin kuin perinteisessä yksinoikeuksiin perustuvassa oikeusajattelussa on totuttu Teosten lisensointi verkossa on varsin monimutkaista ja sen hoitavat pääosin muut kuin tekijät itse Oikeuksien kuvausten liittäminen teoksiin on yhä erittäin harvinaista - käyttäjät jättävät tyypillisesti monimutkaiset lisenssiehdot lukematta

48 Creative Commons on tällä hetkellä suosituin Open Content lisensointimalli Ilmainen Stanfordin yliopiston suojissa käynnistetty palvelu, jolla voi lisensoida tuotoksensa Internetissä vapaampaan käyttöön Tuottaa teokselle yhden lisenssin, jolla kolme esitystapaa: (1) xml-kielinen dokumentti liitettäväksi teokseen, (2) juridinen dokumentti lakimiehille ja (3) selkokielinen dokumentti kaikille käyttäjille

49 CC-lisenssiehtoja Taloudellistenoikeuksien luovutus. Lisenssi sallii oikeuden kopioida, levittää, esittää ja näyttää töitä mikäli tekijän nimi mainitaan lisenssin määräämällä tavalla. Ei-kaupallinen käyttö. Lisenssi sallii oikeuden kopioida, levittää, esittää ja näyttää töitä mikäli teosta käytetään muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin. Johdannaiset teosten kielto. Lisenssi sallii oikeuden kopioida, levittää, esittää ja näyttää töitä mikäli teoksesta ei käytetä johdannaisten teosten valmistamisessa Copyleft. Sallii johdannaiset teokset mikäli ne levitetään samalla lisenssillä kuin alkuperäinen teos on lisensoitu. Public domain. Tekijä luopuu tekijänoikeudestaan teokseen ja antaa sen samalla vapaaseen käyttöön.

50 Lisenssin valinta Tapauskohtainen analyysi yrityksen tai muun organisaation tarpeista, markkinoista jne Kaksoislisensointi (dual licensing) Avoimen lähdekoodin ja yksinoikeuslisenssejä käytetään samanaikaisesti Jos käyttäjä ei voi sitoutua copyleft-ehtoon (esim. kaupallinen sulautettu teoskokonaisuus, jonka copyleft-ehto vesittäisi), ostettava kaupallinen lisenssi Shareware (evaluation), freeware, … Jos halutaan vain levittäminen vapaaksi