Vammaispalveluhanke Lapissa. Kehitysvammaisten asuminen (Tallavaara, 2010)

Esitys aiheesta: "Vammaispalveluhanke Lapissa. Kehitysvammaisten asuminen (Tallavaara, 2010)"— Esityksen transkriptio:

1 Vammaispalveluhanke Lapissa

2

3 Kehitysvammaisten asuminen (Tallavaara, 2010)

4 Kehitysvammaisten asuminen Lapissa Lapissa pääosin kuntien tuottamia (475) Kolpeneen palvelukeskuksessa 15 asuntoa (2.5.2012 alkaen 28) Säätiöiden ja yksityisten palvelutuottajien tuottamia kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettuja asuntoja/ asumispaikkoja yhteensä noin 70 ( Aspa, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Meri-Lapin Hoiva Oy, Lomaco Oy, Yrjö & Hanna-säätiö, Kasperkoti Oy, Coronaria

5 Asuntojen puutteet Puolet kunnista (11) ilmoitti erilaisia puutteita kehitysvammaisten asumisessa Asunnot/ huoneet ahtaita, ei tilaa apuvälineille Huoneissa ei ole omia wc-, peseytymistiloja Kokoontumistiloja ei ole riittävästi Osa asunnoista liikuntavammaisille sopimattomia Turvatekniikassa puutteita Asuntokanta on yksipuolista, ei ole mahdollista huomioida erilaisia tarpeita. Lähde: Tallavaara, Marja-Sisko 2010

6 Kehitysvammaisten asumisen kokemuksellisuus Tallavaaran selvitys kohdistui rakenteisiin ja henkilöstön näkemyksiin asiasta Tällä hetkellä asumisen laatusuositukset näkyvästi esillä (www.kvank.fi)www.kvank.fi heräsi kiinnostus selvittää asiaa kehitysvammaisten itsensä kokemana ja nimenomaan asumisen/elämisen näkökulmasta!

7 Menetelmä ja otanta -Puolistrukturoitu haastattelututkimus  Vapaamuotoisen haastattelun runkona lomake, lisäksi haastattelut nauhoitettiin. -Haastateltavat valikoituvat seutukunnittain kunnan koon ja asukasmäärän perusteella. -Haastateltavia yhteensä 32 kymmenestä eri kunnasta.

8 Haastattelututkimuksessa mukana olevat kunnat Inari Posio Ranua Kittilä Ylitornio Kolari Rovaniemi Sodankylä Kemijärvi Kemi

9 Tutkimuksen sisältö -Tutkimus kartoittaa kehitysvammaisten asumista, sen laajassa merkityksessä.  Asumisella ei tarkoiteta vain asunnon fyysisiä puitteita, vaan asumiseen katsotaan kuuluvaksi siihen liittyvät tukitoimet, päätösvalta, itsemääräämisoikeus, sosiaaliset suhteet sekä kodin ulkopuolinen elämä. -Fyysisen asumisen ohjenuorana mm. kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan (2010) laatimat asumisen laatusuositukset.

10 Asunto Asuntojen koot vaihtelivat huomattavasti, huomattavan pieniäkin asuntoja oli.  Silti vain 9 ilmoitti asuntonsa olevan liian pieni, 23 arvioi asunnon olevan sopivan kokoinen.  Asunnon liian pieni koko ei vaikuttanut riittävän oman tilan kokemukseen. Kaikilla vastaajilla oli mielestään riittävästi omaa tilaa.

11 Asunnon tiloista Haastatteluissa tiedusteltiin kehitysvammaisten ihmisten asuntojen fyysisiä tiloja. – 18:lla haastatelluista ei ollut omaa keittiötä, mutta ryhmäasumisessa esim. kahvin keitto onnistui yhteisissä tiloissa. 8 haastateltavaa sanoi, ettei kahvia voi keittää missään. – Oma wc oli 22 haastateltavalla, 10: llä omaa wc:tä ei ollut. –Oma kylpyhuone oli 20 haastateltavalla, 12 haastateltavaa kylpi yhteisissä saunatiloissa. Mukana ovat myös omassa asunnossa asuvat (14)

12 oma kylpyhuone yhteensä kylläei asumispalvel u asumisyksikkö 61117 tukiasunto 13114 oma asunto 101 yhteensä 201232 oma wc yhteensä kylläei asumispalveluasumisyksikkö 71017 tukiasunto 140 oma asunto 101 yhteensä 221032 Asumispalvelun vaikutus omien kylpyhuone- ja wc-tilojen olemassaoloon.

13 Enemmistön mielestä tämänhetkisessä asunnossa oli hyvä asua –Samaan aikaan osa kuitenkin haaveili muutosta muualle ja toisenlaiseen asuntoon (47%) – kotipaikassa tai lähempänä keskustaa. Asunnon valinta: Haastateltavista 7 koki valinneensa asunnon itse, vaikka todellisuudessa valinnan oli tehnyt kunta tai joku vammaisen perheenjäsenistä.

14 Asunnon valinta Esimerkiksi asunnon valintaan oli itse vaikuttanut ainoastaan 3 haastateltavaa 32: sta. Moni kuitenkin koki valinneensa asunnon itse. Asunnon valinta ei kuitenkaan vaikuttanut asumisen mieluisuuteen. hyvä asua yhteensä kylläei asunnon valinta itse606 joku muu16218 itse [1] [1] 808 yhteensä30232

15 Osallisuus ja itsemääräämisoikeus -Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden toteutumisessa haasteita.  Haastateltavat itse kokivat osallistuvansa omaa asumista ja elämää koskevaan päätöksentekoon.  Tarkentavilla kysymyksillä tuli esiin, että todellinen osallistuminen on kuitenkin vähäistä.

16 Osallisuus ja itsemääräämisoikeus Ruokailuun liittyi oman päätösvallan toteutumiseen kuuluvia ongelmakohtia.  Selvä enemmistö (20 vastaajaa) oli sitä mieltä, ettei ruokailun ajankohtaan voi vaikuttaa, vaan ruoka syödään ruoka-aikoina.  Ryhmäasumisessa henkilökunta annosteli tavallisimmin ruuan asukkaan lautaselle  Suurella osalla tuetusti asuvista ruokahuolto tapahtui kokonaan ryhmäasumisen kautta.

17 Osallisuus ja itsemääräämisoikeus Rahankäyttö: -56% nosti itse rahaan pankkiautomaatista -Rahat säilytettiin yleensä henkilökunnan takana -Lähes kaikki kokivat, että saivat päättää rahan käytöstä itse. Samalla kuitenkin kaupassa käyntiä rajoitettiin sekä käytettävää rahamäärää

18 Harrastukset -Haastateltavat kokivat, että heillä oli harrastuksia -Haasteena oli avustajien puute -Harrastuksina mainittiin: -Musiikki, käsityöt, liikunta ja kerhot -Kerhojen tarjonnassa oli puutteita

19 Ystävät Haastateltavat kertoivat, että heillä oli ystäviä, mutta yksinäisyyden tunteita oli yli kolmasosalla. Ryhmämuotoisessa asumisessa yksinäisyyden tunteet olivat yleisimpiä

20

21 Asumisen muodon vaikutus yksinäisyyteen

22 Turvallisuus ja turvattomuus -31% tunsi pelkoja, heistä enemmistö oli naisia -Tuetusti asuvien keskuudessa 36% ilmoitti kokevansa pelkoa -Ryhmäasumisessa pelkoja tunsi 29% -Pelkojen aiheuttajina oli mm. ryhmäasumisessa toiset asukkaat

23 Unelmat ja haaveet -Vajaa puolet ei vastannut kysymykseen -Unelmiksi mainittiin jalkapallon pelaaminen, maalaaminen, piirtäminen, matkustelu, oma koti, perhe, opiskelupaikka, terveys

24 Lopuksi -Vammaisen ihmisen elämä on aikalailla aikataulutettua, ohjattua ja rajoitettua toisten ihmisten toimesta. -Itsemääräämisoikeudessa on nähtävissä haasteita -Yksinäisyys, harrastusten ja avustajien puute oli ryhmäasumisessa koettuja tunteita.

25 Mutta… Selvityksen mukaan enemmistö oli kuitenkin tyytyväinen asumiseensa. Pääsääntöisesti haastateltavat viihtyivät kodeissaan. Aika hyvä olo on kuvaava nimi selvitykselle ja on yhden haastateltavan tulevaisuuden haave

26

27 Kiitos mielenkiinnosta! http://www.kolpene.fi/images/pdf/kast e/aika_hyva_olla.pdf