S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnittelu Luento 2, kevät.

Esitys aiheesta: "S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnittelu Luento 2, kevät."— Esityksen transkriptio:

1 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnittelu Luento 2, kevät 2008

2 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö S-72.2510 kurssin luennot •Ke 2.4 Käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmät tuotekehityksen eri vaiheissa (osa 1) –Käyttäjien määrittely –Tarvekartoituksen suorittaminen •To 3.4 Käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmät tuotekehityksen eri vaiheissa (osa 2) –Käyttäjätiedon hyödyntäminen, konseptointi ja asiaa prototyypeistä •Ke 9.4 Käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja erityiskäyttäjäryhmät •To 10.4 Käyttäjäkeskeinen suunnittelu organisaatiossa ja käyttäjäkeskeisen suunnittelun standardit

3 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Luentotehtävät •Luentoihin liittyy kolme luentotehtävää, jotka palautetaan yhtenä kokonaisuutena viimeistään 24.4 E-siiven lokeroon •Tehtävät löytyvät kurssin web-sivulta •Luentotehtävien osuus kurssin arvosanasta on 10%

4 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Luennon rakenne •Johdantoa kurssin aihepiiriin •Käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmät tuotekehityksen eri vaiheissa (osa 1) –Käyttäjien määrittely –Tarvekartoituksen suorittaminen •Aikaa harjoitustyölle

5 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Esittelykierros •Käyttäjäkeskeisyyden ja käytettävyyden opinnot •Miten sijoittaisit itsesi käyttäjäkeskeisen suunnittelun janalla?

6 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Johdatusta kurssin aihepiiriin

7 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Ryhmätehtävä Helsingin Sanomien otsikkoja viikoilla 13-14/2008 25.3 Sampo Pankki uudisti yöllä järjestelmänsä 26.3 Sammon uusi tietojärjestelmä sotki asiakkaiden raha-asiat 27.3 Sammon uusi verkkopankki veloitti lainalyhennyksen kaksinkertaisena 28.3 Sampo Pankki pyytää kärsineiltä korvaushakemukset kirjallisina 29.3 Sampo Pankki käsittelee uudestaan tilitapahtumia koko viikonlopun 31.3 Sampo Pankin ongelmat jatkuvat yhä Kirjatkaa lapuille, mitä käytettävyyteen ja käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun liittyviä ajatuksia otsikot herättävät? Tehkää lapuista looginen jäsennys ja pohdi, mitä ehkä olisi voinut tehdä toisin.

8 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Virheitä eivät tee käyttäjät, vaan suunnittelijat. Motto

9 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Norman, 1998 Tuotekehityksen kolme jalkaa

10 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Miksi tutkia käyttäjiä? •Käyttäjä on se, joka päättää käyttääkö tuotetta vai eikö •Mitä paremmin käyttäjä tunnetaan, sen parempi tuote on käyttäjälle •Tuote, joka ei kohtaa käyttäjän tarpeita, on tarpeeton •Käyttäjät huomioiva tuote on kilpailukykyinen

11 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Ihmisen suhde tekniikkaan? (1/2) • 1920-1930 –luku: ihmisen kyky sopeutua koneisiin • 1940 –luku: Koneita alettiin sopeuttaa ihmisen havaintokykyyn. Fyysinen ergonomia • 1950-1960 –luku: Fyysinen ergonomia teollisuuden prosessinohjauslaitteissa. • 1970 –luku: Sääntöjä helppokäyttöisten tuotteiden tekemiseen. Human Computer Interaction (HCI) (Eeva Pitkälä, Polysteekki 4/2004)

12 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Ihmisen suhde tekniikkaan? (2/2) • 1980 –luku: Ihminen tekee työtään, koneen tulee avustaa. Kognitiotiede. Iteratiivinen prototyyppejä käyttävä tuotekehitys. Testaamismenetelmät. • 1990 –luku: Järjestelmien sopivuus työhön, johon se on suunniteltu. Käytettävyyden mittausmenetelmiä: miten työ tehdään, olosuhteet, mitä osataan, tunteet • 2000 – luku: Käytettävyystestauksen lisäksi koko tuotekehitysprosessin eri vaiheet. Käyttäjälähtöinen tuotekonseptointi. (Eeva Pitkälä, Polysteekki 4/2004)

13 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö •Tuotekehitys, joka huomioi kehitystyön pohjaksi tuotteen todellisten käyttäjien tarpeet ja toimintatavat •Työkalu käytettävyyden parantamiseen •Keskitytään käyttäjiin ja heidän tehtäviinsä jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa •Empiirinen eli kokemusperäinen arviointi mukana prosessissa •Iteratiivinen suunnittelu Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu?

14 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Tavoiteltava suunnitteluprosessi: Human-centred design processes for interactive systems ISO standardiehdotus ISO/DIS 13407 Käyttäjäkeskeisen suunnittelun standardi 1/3

15 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Käyttäjäkeskeisen suunnittelun standardi 2/3 Ymmärrä ja määrittele käyttötilanne Määrittele käyttäjien ja organisaation vaatimukset Tuota suunnittelu- ratkaisuja Arvioi suunnitelmat vaatimusten mukaan Tunnista käyttäjäkeskeisen suunnittelun tarve Järjestelmä täyttää määritellyt käyttäjävaatimukset ja organisaation vaatimukset

16 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Projektisuunnitelmassa mukana käyttäjäkeskeinen suunnittelu: •käyttäjän huomioonottamisen tavat ja UCD-tehtävät projektissa •UCD-tehtävien integrointi muuhun projektityöskentelyyn •UCD-vastuuhenkilöt ja -organisaatiot •toimintatavat, joilla huolehditaan UCD-tiedon kulusta muille suunnittelijoille ja havaintojen dokumentoinnista Käyttäjäkeskeisen suunnittelun standardi 3/3

17 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Käyttäjäkokemus -User Experience •Käyttäjäkeskeisen suunnittelun perustana on tuntea käyttäjä •viime vuosina käyttäjän kokemus tullut keskeiseksi tekijäksi tuotesuunnittelussa –aikaisemmin tehtävä ja työkeskeistä •jotta käyttäjän maailmaan päästään käsiksi, tapahtuu se käyttäjän oman osallistumisen kautta

18 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Käyttäjäkokemuksen lähtökohtia MOTIVAATIOKONTEKSTI TOIMINTA Odotukset Aikaisempi kokemus Tämänhetkinen kokemus Mäkelä 2000

19 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö UCD – menetelmät tuotekehityksen eri vaiheissa (osa 1: käyttäjien määrittely ja tarvekartoitus)

20 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Tuntitehtävä •Kirjatkaa ylös: mitä käyttäjätutkimuksen menetelmiä tunnet? –Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin liittyvän? –Mitä olet itse soveltanut? –Minkälaisissa tutkimuksissa olet ollut mukana kohdehenkilönä/tutkimushenkilönä? –Kootkaa kokemukset vierustovereiden kanssa

21 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Prosessi Käyttäjät mukana Käyttäjät mukana Käyttäjät mukana KÄYTTÄJÄTUTKIMUS KONSEPTIEN SUUNNITTELU TUOTEKEHITYSEVALUOINTI Tarpeiden määritys Vaatimus- määrittely Konseptien luonti Konseptien validointi Menetelmät: (SAY, DO, MAKE) •haastattelut •havainnointi •päiväkirjat/ kuvakollaasit •roolileikit, ym. Selvitetään: MITÄ KEHITETÄÄN? •käyttötarkoitus •ominaisuudet •käyttötapa Menetelmä: esim. aivoriihi Evaluointimenetelmät: •käyttäjäprofiilit •skenaariot ja storyboard:it Selvitetään: MITEN KEHITETÄÄN? •suunnittelu •kehitys •yksityiskohtainen käyttöliittymä Menetelmät: prototyypit •mock up:it Menetelmät: •prototestaus •käytettävyys- testit •kenttäkokeet

22 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Käyttäjän osallistuminen suunnitteluun Tuotekonsepti Määrittelyt Prototyypit Lopullinen suunnittelu Seuranta Käyttäjäkokemuksen kartoittaminen (eri menetelmiä) Benchmark -testaus Tehtävä- ja käyttäjäkuvaukset, skenaariot, käytettävyystavoitteet Nopeat prototyypit Asiantuntija-arviot Käyttäjätestit Käytön seuranta, käyttäjäpalaute

23 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Käyttäjätutkimus - käyttäjäryhmien valinta

24 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö •Määritellään käyttäjäryhmä, jota halutaan tutkia •Tutkitaan käyttäjiä valituilla menetelmillä •Muodostetaan yleinen ymmärrys käyttäjistä (käyttäjäprofiilit) •Etsitään ilmiöitä •Tulkitaan käyttäjän tarpeet •Määritetään vaatimukset palvelun/tuotteen toiminnoille Käyttäjätutkimuksen periaatteet

25 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Erilaiset käyttäjäryhmät •Varsinaiset käyttäjät •Käyttäjät, jotka eivät itse käytä, mutta tavoitteensa riippuvat tuotteen käytöstä •Ylläpitäjät, asentajat, mikrotuki jne. •Varsinaisen käyttäjän asiakkaat, joihin tuotteen käyttö vaikuttaa •huom! ostaja ei ole käyttäjä, asiakas ei ole käyttäjä

26 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Käyttäjien tutkiminen •Mitä haluat tietää/mikä on tärkeätä tietää heistä? –kulttuuri –elämäntyyli –verkostot (esim. ystävät, työverkostot) –fyysinen ympäristö –tiedot ja taidot –tavoitteet –mitä välineitä hyödyntävät –käsitteet

27 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Käyttäjien tutkimuksen runko •Hanki taustatietoa kohderyhmästä (mitä heistä jo tiedetään?) •Määrittele käyttäjäryhmä oman tutkimuksesi näkökulmasta. •Mieti, mitä haluat tietää heistä (esim. työarki, vapaa- aika, ystävät) eli oma painopistealueesi •Valitse menetelmät, jotka soveltuvat ko. käyttäjäryhmälle ja tutkimuksesi teemaan •Ota yhteyttä käyttäjiin ajoissa

28 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Käyttäjien tarpeet ja niiden tutkiminen

29 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Mitä tarpeet ovat? (1/2) •Mitä käyttäjä haluaa tosielämässä saavuttaa ja saada aikaan? •Tarve on olemassa riippumatta siitä, millaisia ratkaisuja on olemassa –Kuvaviestin lähettäminen tai kännykkälogon lataaminen eivät ole tarpeita -> Tarve löytyy kysymällä, mitä kuvaviestin lähettäminen mahdollistaa?

30 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Mitä tarpeet ovat? (2/2) •Tarpeet eivät liity vain tehtäviin •Sosioemotionaaliset tarpeet ja halut: esim. läheisyyden tarve, itsensä toteuttamisen tarve, tarve kuulua ryhmään, jne. •Tarpeet motivoivat vahvasti toimintaa •Käyttäjien on vaikea pukea tarpeita sanoiksi -> tutkitaankin ensin ilmiöitä, jonka jälkeen tehdään tulkintoja tarpeista

31 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Mikä on tarve ja mikä ilmiö? ILMIÖ: Ei voi sietää kuumuutta tehdessään ostoksia tavaratalossa TARVE: Poistaa kuumuus tai keksiä miten kuumuuden voi hyödyntää

32 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Mistä tarpeet löytyvät? TUTKI käyttäjiä PRIORISOI käyttäjän tarpeet VALIDOI käyttäjillä YHTEENVETO Käyttäjäprofiilit ETSI ilmiöitä TULKITSE käyttäjän tarpeet YLEINEN YMMÄRRYS KÄYTTÄJÄSTÄ Mäkelä 2000 Tarpeet löytyvät tutkimalla ilmiöitä, jotka tulevat esiin käyttäjien tarinoista ja käyttäjäprofiileista

33 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Käyttäjän tarpeista tuotekehitykseen Mitä käyttäjä haluaa saada aikaan Ongelmat tavoitteen saavuttamisessa Uusia välineinnovaatioita Millaisilla välineillä se onnistuu? Ongelmat välineen käytössä Välineen kehittäminen paremmaksi

34 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Käyttäjätutkimus - menetelmien valinta

35 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö say think know feel dream do use KÄyttäjäkokemuksen ymmärtäminen SAY DO MAKE Mitä tehdä? -> eksplisiittistä tietoa -> hiljaista tietoa, piileviä tarpeita, auttaa eläytymään käyttäjän kokemukseen -> havainnoitavaa tietoa Sanders&Dandavate 2000

36 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Kokemus rakentuu tarinaksi •Ihmiset kertovat luonnostaan tarinoita, juttuja •Tarinat eivät ole rationaalisia toimintakaavioita, vaan sisältävät henkilökuvauksia, toimintaa, asiayhteyksiä, motivaation ja tietyn ajallisen keston •Tarinoiden avulla me muistamme kokemuksiamme ja kerromme niistä muille •Käyttäjäkokemukset rakentuvat suuresta määrästä pieniä tapahtumia tai tarinoita esim. lomamatka

37 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Mikä menetelmä? •mitä tietoa voin saada menetelmällä? •mitkä ovat menetelmien edut ja rajoitukset? •mitä menetelmien soveltaminen edellyttää aikataulullisesti? •kuinka paljon resursseja (esim. hlöt) tarvitaan menetelmän soveltamiseen?

38 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Mahdollisia menetelmiä 1) haastattelu 2) observointi 3) contextual inquiry 4) fokusryhmä 5) image collage 6) päiväkirja 7) kyselytutkimukset 8) aiempien tutkimusten lukeminen

39 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö 1. Haastattelu •tee selkeä runko •pyydä kuvailemaan ja selventämään (tarkenna esim. miksi ja miten) •kysy mieluummin konkreettisesti: miten viimeeksi eikä miten yleensä •se mitä sanotaan, voi erota siitä, mitä tod.näk. tehdään

40 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö 2. Observointi •vastauksia kysymyksiin: mitä? missä? miten? •observoinnin muotoja: –havainnointi ilman osallistumista –osallistuva havainnointi –piilohavainnointi •vinkkejä: tiedä, mitä haet; pane merkille mahdolliset erot toiminnan ja kerrotun välillä •dokumentointi tärkeätä •taustatiedot yleensä kirjallisesti

41 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Esimerkki observoinnista

42 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Esim. observoinnin taustalomakkeesta •Taustatiedot : havainnointi •Ikä: •Sukupuoli:miesnainen •Koulutus:kansakouluammattik.yliopp.opisto/amkkkorkeak. •Kuvaus aiemmista työtehtävistä: •Harrastukset: •Käytätkö tietokonetta: •EnKyllä •Mihin tietokonetta käytät tietokonetta: •Kuinka kauan olet käyttänyt tietokonetta: •Kiitos!

43 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö 3. Contextual inquiry •Tutkitaan kokonaisuutena käyttäjän toimintaa •Katsele, kuuntele ja keskustele, kun käyttäjä työskentelee normaalissa ympäristössään •Konkretisoi keskustelua esimerkein

44 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö 4. Fokusryhmä •yhdistyvät haastattelun ja observoinnin piirteet •noin 6-8 osallistujaa + ryhmän vetäjä + kuvaaja •soveltuu aiheisiin, josta osallistujat ovat valmiita keskustelemaan •huomioitava ryhmädynamiikkaan liittyvät asiat (esim. dominointi, vaikeneminen) •nauhoitus keskeistä (huom! lupa pyydettävä)

45 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Esimerkki fokusryhmästä •Osallistujat yrityksen tuotesuunnitelijoita •Tutkittiin etäopiskelua •Kaksi tilaisuutta, yhteensä 8 osallistujaa •Ryhmäkeskustelu, jossa mukana havaintomateriaalia •Kesto noin 2 tuntia

46 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö 5. Image collage •toteutetaan ryhmässä •varataan runsaasti leikkelekuvia •pyydetään osallistujia ryhmittelemään kuvia tiettyihin teemoihin (esim. vapaa-aika lasten kanssa, työmatkat) •pyydetään osallistujia kuvailemaan ja kertomaan samalla kun jäsentävät kuvia

47 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Esimerkki image collage –menetelmästä

48 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Esimerkki image collage -menetelmästä

49 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö 6. Päiväkirja •mahdollisuus saada osallistujien kokemuksia teemasta pidemmältä ajalta (esim. viikko) •yhdistetään yleensä haastatteluun, jonka aikana käydään läpi osallistujan merkinnät  mahdollisuus selventää ja syventää •huom! päiväkirjan täytön tulee olla mahdollisimman helppoa ja hauskaa (eli ei rasite)

50 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Esimerkki päiväkirjasta •Tutkittiin kommunikaatiota etäopiskelun aikana •Muiston täyttö noin 1 viikon ajan •Yksilöhaastattelu, jossa muistiinpanot käytiin läpi •7 osallistui haastatteluun, joista 5 oli pitänyt muistiota

51 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö PäiväMuita muistiinpanoja MISSÄ LIIKUIN JA MILLÄ KETÄ TAPASIN PUHELIN, TIETOKONE TV, RADIO, KIRJAT, LEHDET MUITA TAPAHTUMIA MILLAINEN PÄIVÄ OLI

52 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö 7. Kyselytutkimus •soveltuu lähinnä täydentäväksi tai kartoittavaksi menetelmäksi •vastausvaihtoehdot voivat rajoittaa vastaajaa •vastaukset voivat olla monimerkityksellisiä •pohdittava: jaksavatko osallistujat vastata avoimiin kysymyksiin •ei vuorovaikutusta ja mahdollisuutta tarkentaa vastauksia •palautus% voi olla alhainen

53 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö 8. Aiempien tutkimusten lukeminen •voi olla hyvää taustatietoa •tutustuminen aiempiin tutkimuksiin suositeltavaa oman hankkeen alussa •harvoin kuitenkaan löytää tietoa omiin teemoihin •kuitenkin käyttäjäymmärrys rakentuu vain käyttäjäkontaktien kautta!

54 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Yleistä käyttäjätutkimuksesta (1/2) •suositus: älä tutki liian läheisiä ihmisiä; avoimuus ja luottamuksellisuus ei välttämättä toteudu •kerro rehellisesti: mitä, miksi ja kauanko aikaa varattava •matkusta itse käyttäjän luo; älä oleta hänen matkustavan •sovi siitä, millä tavoin tietoa voi käyttää (esim. esittely anonyymisti kurssilla, raportin laitto web-sivulle. •yleensä 6-10 käyttäjää on sopiva määrä (huom! saturaatiopiste)

55 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Yleistä käyttäjätutkimuksesta (2/2) •älä kysy: ’mikä olisi hyvä ratkaisu’ tai ’haluaisitko tällaisen uuden piirteen’ •kuvat auttavat muistamaan •nauhoitus olennaista (pyydä lupa!) •triangulaatio eli käytetään useampaa menetelmää ja verrataan näiden tuloksia keskenään •saturaatiopiste eli tuleeko vielä uutta tietoa uusien käyttäjien tutkimisen kautta

56 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Tuntitehtävä •Tutustu annettuun materiaaliin ja arvioi käyttäjätutkimuksen toteutusta –onko tutkimusmenetelmien valinta perusteltu? –onko valitut menetelmät ja niiden toteutus kuvattu selkeästi? –onko valittuja menetelmiä käytetty onnistuneesti? –pohtikaa myös, mitä muita menetelmiä ja millä tavoin hyödyntäen käyttäjätutkimuksen olisi voinut toteuttaa •miten toteutus ja tulokset olisivat mahdollisesti eronneet?

57 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Luentotehtävä Etsi sanomalehdistä, aikakauslehdistä ja alan lehdistä (esim. tietoviikko, talouselämä jne.) käyttäjien ja tekniikan kohtaamiseen liittyviä kirjoituksia. Kerää niitä muutama (noin 4 - 5 kpl) ja kirjoita niiden sisältöön perustuen noin kahden sivun keskusteleva essee. Muista lähdeviitteet! Palauta esseen mukana myös kopiot/linkit löytämiisi kirjoituksiin. Palautus viim. 24.4 yhdessä muiden luentotehtävien kanssa.

58 S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnitteluRaila Äijö Hyödyllisiä linkkejä •Jakob Nielsenin sivusto: www.useit.com •HCI –kirjojen tietokanta www.hcibib.org •Kuluttajatutkimuskeskus: Käyttäjät mukaan tuotekehtiykseen http://www.juuseri.com/http://www.juuseri.com/ •Linkkikokoelma ’Human Factors in Telecommunciations ’ –ryhmän sivulla www.comlab.hut.fi/hft/materiaali •Tampereen yliopiston, Tietojenkäsittelytieteen laitoksen ’Käytettävyystutkimuksen menetelmät’ –kurssin materiaali http://www.cs.uta.fi/kurssit/usabsem/osallistujat.html http://www.cs.uta.fi/kurssit/usabsem/lukemisto.html