TAKO – POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ

Esitys aiheesta: "TAKO – POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ"— Esityksen transkriptio:

1 TAKO – POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ
Valtakunnallinen tako-seminaari Suomen kansallismuseo

2 Poolin yleisteemat Dokumentoinnin kohteena erilaiset toimijat yhteiskunnassa: yksilöt, yhteisöt, julkisen vallan edustajat/ organisaatiot Yhteiskunnalliset verkostot, erilaisten toimijoiden keskinäiset suhteet, toimintatavat Poolin kaksi ensimmäistä hanketta kohdistunut suomalaiseen yhteiskuntaan ja monikulttuurisuuteen

3 Poolin jäsenet Hangon kaupunginmuseo Helinä Rautavaaran museo
Helsingin kaupunginmuseo Museoviraston kuvakokoelmat Pohjois-Karjalan museo Tornionlaakson maakuntamuseo Työväenmuseo Werstas

4 Poolin toiminta vuonna 2012
Kaksi poolikokousta: ja Helsingin kaupunginmuseolla Vuoden 2012 teemoja Nykydokumentointihankkeen suunnittelu ja toteutus Valtakunnallisen tallennustyönjaon määrittely oman museon ja poolin näkökulmasta

5 ”Erilaisia Suomi-kuvia” jatkohanke
Pooli toteutti ensimmäisen yhteisen nykydokumentointihankkeensa otsikolla ”Erilaisia Suomi-kuvia” Stereotypia perinteisestä ja erityisestä Suomi-kuvasta Minkälainen on 2010-luvun Suomi-kuva/ -kuvat? Monikulttuurisuus Suomessa ennen ja nyt Hanke oli onnistunut ja museoille jäi halu laajentaa/ syventää näkemystä aihepiiriin Siten vuoden 2012 hankkeeksi valittiin saman teeman jatkohanke

6 Hangon museo Ensimmäisessä hankkeessa tutkimuskohteena suomenruotsalaiset perheet Jatkohankkeessa kohteena nuoret hankolaiset Yhteistyössä kolmen koulun kanssa Hankoniemen lukio Hangö högstadium Hangö gymnasium Oppilaat kirjoittivat ajatuksia omasta kielenkäytöstään, eri kieliryhmistä ja niiden kanssakäymisestä sekä kaksikielisestä Hangosta

7 Hangon museo Oppilaat kirjoittivat äidinkielentunnilla aiheesta aineen. Hangon museo sai yhteensä 153 kirjoitusta, jotka vaihtelivat pituudeltaan muutamista riveistä muutamiin sivuihin Hankkeen yhteydessä Helkama lahjoitti museon kokoelmiin vaaleanpunaisen Jopo-polkupyörän Klassikkopyörästä on tullut hankolaisten lasten ja nuorten ehdoton suosikki. Hankkeessa tallennettiin kuvin myös tätä nuorten muoti-ilmiötä

8 Hangon museo

9 Helinä Rautavaaran museo
Ensimmäisessä hankkeessa kohteena pääkaupunkiseudun, erityisesti Espoon alueen ensimmäisen polven maahanmuuttajat Erityiskohteena yhteiskunnallisesti ”näkymättömät” lapsiaan kotona hoitavat naiset Jatkohankkeessa jatkettiin maahanmuuttajataustaisten suomalaisten arjen ja juhlan tallentamista osallistavasti

10 Pohjois-Karjalan museo
Ensimmäisessä hankkeessa tutkimuskohteena Joensuun suurin maahanmuuttajaryhmä, venäläiset Erityisenä kiinnostuksen kohteena oli tuolloin koti ja sen esineistö Jatkohankkeessa tutkimuskohteeksi valikoitui venäläistaustaiset nuoret ja heidän elämänsä Suomessa Miten nuoret ovat sopeutuneet suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan Millaista on ollut varttua maahanmuuttajana tai maahanmuuttajan lapsena Suomessa Miten nuori kokee oman identiteettinsä Miten venäläisyys tai venäläinen kulttuuri näkyvät nuorten elämässä

11 Pohjois-Karjalan museo
Tutkimustapa: haastattelut ja valokuvaus Haastateltavina kolme eri-ikäistä nuorta: Darja 13 vuotta, Kristian 17 vuotta ja Anna 22 vuotta Yhteensä kuusi haastattelukertaa. Haastattelut litteroitu Haastateltavien elämästä ja heidän kodeistaan otettiin yhteensä 100 valokuvaa, joista 63 valikoitiin museon valokuva-arkistoon

12 Pohjois-Karjalan museo
Darja Soliev ystävänsä kanssa ortodoksisen seurakunnan kerhossa Joensuussa. Darja kuvassa vasemmalla

13 Pohjois-Karjalan museo
Kristian soittaa kotonaan Joensuussa kannelta. Hän on itse rakentanut kanteleen koulussa.

14 Pohjois-Karjalan museo
Anna Aho omassa huoneessa Joensuussa. Käsissä olevan kirjan ”Missä on muuttolinnun kotimaa” Anna on saanut äidiltään

15 Tornionlaakson maakuntamuseo
Museo tutkii Suomen ja Ruotsin tornionlaaksolaisten kansallista ja alueellista identiteettiä Torniossa ja Haaparannalla Ensimmäisessä hankkeessa haastateltiin kymmenen syntyperäistä Suomen tornionlaaksolaista Haastattelujen yhteydessä tallennettiin museon kokoelmiin informantteihin ja heidän eläämänsä liittyviä esineitä ja valokuvia

16 Tornionlaakson maakuntamuseo
Jatkohankkeessa museo kohdisti huomionsa syntyperäisiin Ruotsin tornionlaaksolaisiin Haastateltavia oli yhteensä seitsemän Haastateltavien valinnassa kolme kriteeriä: Haastateltavan ja vähintään hänen toisen vanhempansa tuli olla syntynyt Tornionlaakson alueella Haastateltavan tuli olla syntynyt Ruotsin puolella Haastateltava ei mielellään saanut toimia aktiivisesti rajaan liittyvässä yhteistyössä Haastateltavat olivat iältään vuotiaita

17 Tornionlaakson maakuntamuseo
Kuten ensimmäisessäkin hankkeessa, myös jatkohanke keskittyi tarkastelemaan ihmisten käsityksiä omasta alueellisesta ja kansallisesta identiteetistään Informantit pohtivat paitsi omaa identiteettiään, mutta tekivät myös laajempia vertailuja suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden välillä Pohdinnassa kantavana teemana oli rajaseutu ja sen omanlaisensa merkitys yksilön identiteetin rakentumiselle

18 Työväenmuseo Werstas Ensimmäisen hankkeen teemana maahanmuuttajat työelämässä Museo tutki siivousalaa, jonka piirissä on runsaasti maahanmuuttajataustaisia työläisiä Jatkohankkeessa oli tarkoitus tarkastella nuoria maahanmuuttajataustaisia henkilöitä ja heidän kouluttautumistaan työelämään Yhteistyökumppanina hankkeessa oli Tampereen ammattiopisto TAO

19 Työväenmuseo Werstas Hanke ei toteutunut suunnitellusti, ongelmaksi nousi informanttien löytäminen Ongelma ei johtunut yhteistyökumppanista, TAO oli suhtautui toimintaan erittäin positiivisesti Tuttu yhteistyökumppani museolle muistakin projekteista, mm. Mestariduunari-toiminta TAO:n organisaatio on valtava, joten se asettaa haasteita sopivien kontaktihenkilöiden löytämiselle Myös museon olisi pitänyt aktiivisemmin jalkautua TAO:n toimintaan etsimään informantteja Vaikka hanke ei toteutunutkaan, tuotti se oppia nykydokumentoinnin suunnittelusta

20 Helsingin kaupunginmuseo
Helsingin kaupunginmuseolla ei ollut omaa osahanketta Erilaisia Suomi-kuvia jatkohankkeessa Museo osallistui jatkohankkeen suunnitteluun ja oli mukana kommentoimassa hankekokonaisuutta

21 Pooli 2 ja vuosi 2013 Pooli kokoaa kahdessa hankkeessa tuotetun tiedon ja tulokset kirjalliseen loppuraporttiin Vuonna 2013 analysoidaan poolin kahta ensimmäistä hanketta sekä poolin tähänastista toimintaa. Tavoitteena tuottaa väliyhteenveto poolitoiminnasta Vuonna 2013 mietitään poolin tulevaisuutta lähinnä uusien hankkeiden näkökulmasta sekä kehitetään omaa toimintaa väliyhteenvedon perusteella