Kelan sosiaaliturva maahan- ja maastamuuttotilanteissa

Esitys aiheesta: "Kelan sosiaaliturva maahan- ja maastamuuttotilanteissa"— Esityksen transkriptio:

1 Kelan sosiaaliturva maahan- ja maastamuuttotilanteissa
Kristo Kenner, KELA

2 Yksityiset vakuutusyhtiöt. Valtiokonttori, säätiöt yms.
Työttömyyskassat Kansaneläke Työttömyys Työtapaturma ja ammattitauti etuudet KELA Perhe- etuudet Sairaus ja äitiysetuudet (rahaetuudet) Yksityiset vakuutusyhtiöt. Valtiokonttori, säätiöt yms. Terveyden- hoito Kunnat Työeläkkeet - lasten päivähoito - vanhuspalvelut - vammaispalvelut Toimeentulotuki Työskentelyyn perustuvat etuudet Asumiseen perustuvat etuudet

3 Millä perusteella Kelan sosiaaliturvaa?
Oikeus Kelan etuuksiin perustuu Ensisijaisesti Suomessa asumiseen Toissijaisesti Suomessa työskentelyyn, jos henkilön ei voida katsoa asuvan maassa vakinaisesti

4 Suomeen muuttaminen Suomessa vakinaisesti asuvana pidetään henkilöä, jolla on Suomessa vakinainen asunto ja koti, ja joka oleskelee jatkuvasti ja pääasiallisesti Suomessa (SovAl 3 §) Lähtökohtana henkilön tosiasiallinen fyysinen oleskelu Suomessa Lisäksi oleskelulupa oltava vähintään vuodeksi, jos lupa vaaditaan henkilön kansalaisuuden takia (SovAL 3 c §)

5 Oletukset Suomeen muuton tarkoituksesta Onko Suomessa asuminen vakinaista vai tilapäistä?
Vakinaisesti Suomeen: Aiemmin asunut Suomessa vakinaisesti, suomalainen syntyperä Pakolaisuus, suojelun tarve Perheenjäsenten vakinainen asuminen täällä Kahden vuoden työsopimus (tai vastaava) Suomessa tehtävää työtä varten Muut siteet Suomeen Tilapäinen muutto Suomeen: Vain opiskelutarkoituksessa tuleva Turvapaikan hakija, kun hakemusta ei ole ratkaistu Tilapäisen suojeluntarpeen vuoksi oleskeluluvan saanut => Jos olosuhteet muuttuvat ja voidaan katsoa vakinaisesti Suomessa asuvaksi, voi olosuhteiden muutoksesta lähtien kuulua sosiaaliturvaan

6 Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluminen (oikeus Kelan hoitamiin etuuksiin)
Kansallinen lainsäädäntö Laki asumiseen perustuvasta sosiaaliturvalainsäädännöstä (SovAL, 1573/1993): Suomessa asuminen/työskentely Sairausvakuutuslaki (SVL): korvaukset mm. lääkkeistä ja yksityislääkärikuluista sekä sairauspäiväraha ja vanhempainpäivärahat: asuminen/työskentely Työttömyysturvalaki (TTL): Kelan peruspäiväraha, työmarkkinatuki: työskentely KotikuntaL: asuminen Kansainvälinen lainsäädäntö EY-lainsäädäntö: asetukset 883/04 ja 987/09 voimaan vanhat asetukset 1408/71 ja 574/72 Työskentely määräävä kriteeri: työtekijöihin sovelletaan työskentelymaan sosiaaliturvaa Sosiaaliturvasopimukset (mm. USA, Pohjoismainen sopimus) Sopimuksen laajuus vaihtelee sopimuksittain

7 Työntekijä EU-/ETA –maasta (+Sveitsi) Suomeen
Kun Suomen lainsäädäntö tulee EY-asetusten perusteella sovellettavaksi, Kela-vakuuttaminen EU-työntekijänä edellyttää vähintään 4 kuukauden työskentelytarkoitusta Suomessa (SovAL 3 b §) Lisäksi työaika pääsääntöisesti vähintään 18 tuntia viikossa ja palkka alakohtaisen TESsin mukainen tai kokoaikatyössä vähintään 1071 € /kk v (=työskentely luetaan työttömyysturvan työssäoloehtoon) Kyse ei ole neljän kuukauden odotusajasta, työntekijä vakuutetaan heti työskentelyn alkaessa Kelan eri etuuksien suhteen ei käytännössä ole merkitystä sillä, vakuutetaanko EU-alueelta Suomeen työhön tuleva maassa asuvana, vai "ainoastaan" työskentelynsä perusteella: oikeus lähes kaikkiin SovAL:n, SVL:n ja TTL:n piiriin kuuluviin etuuksiin.

8 Opiskelijana tai apurahansaajana Suomeen
Opiskelun vuoksi Suomessa oleskelevia ei yleensä katsota Suomessa vakinaisesti asuviksi EY-lainsäädäntöä soveltavasta maasta tuleva apurahansaaja: voidaan soveltaa Suomen asumisperusteista sosiaaliturvalainsäädäntöä, jos työskentely Suomessa suomalaisen apurahan turvin kestää vähintään 4 kk. ja apuraha on MYEL-vakuutettu - mikäli tutkimustyö ja rahoitus kestävät vähintään kaksi vuotta, voidaan henkilöä pitää Suomessa asuvana soveltamisalalain mukaan Muusta maasta tai sopimusmaasta tuleva apurahansaaja: jos tutkimustyö ja sen rahoitus kestävät vähintään kaksi vuotta, voidaan henkilöä pitää Suomessa asuvana soveltamisalalain mukaan

9 Suomeen muutto - Esimerkki 1
Japanilainen nainen muuttaa Suomeen, koska on solminut avioliiton Suomessa asuvan miehen kanssa. Naisella on Suomessa oleskeluun oikeuttava lupa perusteena perheenjäsenyys. Hän aikoo jäädä Suomeen toistaiseksi asumaan. Naisen voidaan katsoa asuvan Suomessa ja hän pääsee Suomen sosiaaliturvaan. Katsotaan asuvan Suomessa (SovAL 3, 3a§) muuttopäivästä lukien. Naisella on oikeus SovALan, SVL:n ja TTL:n mukaisiin etuuksiin, jos etuuksien myöntämisen muut kriteerit täyttyvät

10 Suomeen muutto - Esimerkki 2
Senegalista tuleva tutkija aloittaa työskentelyn Helsingin yliopiston tutkimushankkeessa, joka kestää tutkijatiimiä vetävän professorin mukaan kokonaisuudessaan neljä vuotta.  Pian Suomeen tulon jälkeen tutkija hakee vakuuttamista ja esittää ensimmäistä vuotta koskevan apurahapäätöksen. Hänet voidaan vakuuttaa kuitenkin vasta siinä vaiheessa, kun selviää hänen osaltaan rahoituksen jatkuminen yhteensä vähintään kahden vuoden ajan. 

11 Yleiset edellytykset Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseen, kun henkilö muuttaa ulkomaille
Ulkomaille vakinaisesti muutettaessa oikeus Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan päättyy yleensä muuttoajankohtaan yli vuoden kestävää ulkomailla oleskelua pidetään vakinaisena Henkilöllä on oikeus Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan, jos ulkomailla oleskelu on luonteeltaan tilapäistä Oleskelu on tilapäistä, jos se kestää korkeintaan vuoden ja olipa muuton syy mikä tahansa (SovAl 4 §) Poikkeus: Jos henkilö muuttaa työn perässä EU-/ETA-maahan tai Sveitsiin, sovelletaan häneen työskentelymaan sosiaaliturvaa, vaikka työskentely näissä maissa kestäisi alle vuoden EU:n lainsäädännön mukaan työntekijän sosiaaliturvasta vastaa se maa, jossa työ tehdään, mutta esim. lähetetyt työntekijät ja virkamiehet kuuluvat lähtömaan sosiaaliturvaan

12 Milloin kuuluu Suomen sosiaaliturvaan, vaikka oleskelee ulkomailla yli vuoden?
Henkilö voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan, vaikka ulkomailla oleskelu kestäisi kauemmin kuin vuoden, jos kuuluu laissa erikseen lueteltuihin ryhmiin (SovAL 5,7,8 §) Henkilöryhmät, jotka kuuluvat hakemuksetta (mm. lähetys- ja kehitysyhteistyöntekijät) Henkilöryhmät, jotka kuuluvat hakemuksesta (mm. päätoimiset opiskelijat ja apurahansaajat): asuu Suomessa tai on sosiaaliturvan piirissä työn tai opintojen alkaessa + kiinteät siteet Suomeen Kela ETK ( EU/ETA-maat ja sosiaaliturvasopimus maat) Esim. näihin maihin menevät lähetetyt työntekijät Kela antaa päätöksen oikeudesta Kelan maksamiin etuuksiin

13 Esimerkkejä vakuuttamisesta ulkomailla työskentelyn/oleskelun ajalla
Suomessa vakinaisesti asuva henkilö muuttaa puoleksi vuodeksi töihin Ranskaan. Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvalainsäädännön soveltaminen päättyy Ranskassa työskentelyn aloittamiseen. Mikäli henkilö muuttaa puolen vuoden päästä takaisin Suomeen, on hänen haettava sosiaaliturvan piiriin kuulumista uudelleen (Y77). Edellä mainitun henkilön mukana Ranskaan muuttaa puoleksi vuodeksi hänen puolisonsa (ei-aktiivi) sekä heidän 5-vuotias lapsi. Puoliso ja lapsi pysyvät ilmoituksesta Suomen sosiaaliturvan piirissä, koska ulkomailla oleskelu kestää alle vuoden ja katsotaan näin ollen tilapäiseksi (SovAL 4 §).

14 Esimerkkejä opiskelijan vakuuttamisesta ulkomailla opiskelujen ajalla
Esimerkki 1: Opiskelija lähtee lukukaudeksi (alle 1 vuosi) vaihto-oppilaaksi Saksaan . Oikeus Suomen sosiaaliturvaan ratkaistaan SovAL:n 4 § mukaan. Oleskelu alle vuosi ulkomailla. On tilapäinen oleskelu ulkomailla => pysyy Suomen sosiaaliturvassa Esimerkki 2: Opiskelija lähtee suorittamaan tutkintoa Uppsalan yliopistoon, opinnot kestävät 4 vuotta. Hakemuksesta (Y38) säilyy Suomen sosiaaliturvassa ulkomailla opintojen ajan ( SovAL 7 §). Hakemus jätettävä Kelaan vuoden kuluessa opintojen aloittamisesta Esimerkki 3: Opiskelija lähtee 4 vuodeksi opiskelemaan Oslon yliopistoon. Henkilön sosiaaliturvasta vastaa maa, johon henkilö VTJ-tiedon mukaan kuuluu (PoS).