VamO-hankkeen Rovaniemen alueellisen asiakasosallisuusryhmän tapaaminen 4.9.17.

Esitys aiheesta: "VamO-hankkeen Rovaniemen alueellisen asiakasosallisuusryhmän tapaaminen 4.9.17."— Esityksen transkriptio:

1 VamO-hankkeen Rovaniemen alueellisen asiakasosallisuusryhmän tapaaminen
4.9.17

2 Tapaamisen ohjelma: Kahvit
Alustus tapaamisen aiheeseen: palvelutarpeen arviointi vammaissosiaalityössä Ryhmätyöskentelyä: mitä vammaispalvelujen palvelutarpeen arviointi on asiakkaan näkökulmasta? Keskustelua asiakkaan ja sosiaalityöntekijän yhteisestä kirjaamisesta Palaute Nelli Lindroos

3 Vammaissosiaalityön prosessi missä mennään….
Yleinen tiedotus, neuvonta ja ohjaus palveluista Asian vireilletulo Palvelutarpeen arviointi Palvelusuunnitelma Hakemus ja päätös palveluista Palveluiden toteutus Palveluiden toteutuksen arviointi Nelli Lindroos

4 Mitä sosiaalityö on? Sosiaalityö on sosiaalityöntekijän yliopistokoulutuksen saaneen ammattihenkilön toimintaa Sosiaalityö perustuu tieteelliseen tietoon, ammatilliseen ja tieteelliseen osaamiseen sekä sosiaalityön eettisiin periaatteisiin Sosiaalityöllä vahvistetaan hyvinvointia edistäviä olosuhteita, yhteisöjen toimivuutta sekä yksilöiden toimintakykyä Sosiaalityössä työskennellään ihmisten ja yhteiskunnan rakenteiden parissa Sosiaalityö on kokonaisvaltaista muutostyötä, jossa arvioidaan ja ratkaistaan eri elämäntilanteisiin liittyviä ongelmia Sosiaalityöllä tuetaan ihmisten selviytymistä ja hyvinvointia Sosiaalityölle tärkeitä periaatteita ovat: oikeudenmukaisuus, ihmisoikeudet, yhteinen vastuu toisista ja moninaisuuden kunnioittaminen (tiivistelmä: kansainvälinen sosiaalityön määritelmä 2014, Sosnet 2003) Nelli Lindroos

5 Mitä vammaissosiaalityö on?
Palvelutarpeen arviointia ja palvelusuunnittelua Moniammatillisissa verkostoissa työskentelyä Palvelujen järjestämistä Lainsäädännön tuntemista (sosiaalihuoltolaki, vammaispalvelulaki, erityishuoltolaki,…) Päätöksentekoa Kotikäyntipainotteista  ihminen omassa ympäristössään Työtä, jossa korostuu tarve tarkastella yksilöä kokonaisuutena: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen Nelli Lindroos

6 Mitä palvelutarpeen arviointi tarkoittaa?
Kiireellisen avun tarve arvioidaan välittömästi. Lisäksi henkilöllä on oikeus saada palvelutarpeen arviointi, jollei arvioinnin tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Vammaispalvelulaki säätää palvelutarpeen arvioinnin aloittamisen määräajasta (7 vrk), mutta muuten palvelutarve arvioidaan kuten sosiaalihuoltolaissa 36§ säädetään: Palvelutarpeen arviointi tehdään niin laajasti, kun se on tarpeellista asiakkaan yksilöllisessä elämäntilanteessa Palvelutarpeen arviointi tehdään yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa ja läheisensä sekä muiden toimijoiden kanssa. Asiakkaalle on selvitettävä hänen lainsäädäntöihin perustuvat oikeutensa ja velvollisuutensa Asiakkaalle on selvitettävä erilaiset vaihtoehdot palvelujen toteuttamisessa ja niiden vaikutukset, sekä muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Selvitys on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön ja merkityksen.  Nelli Lindroos

7 Työskentelyä: Vammaispalvelujen palvelutarpeen arviointi
Pohtikaa asiakkaan näkökulmasta, millaisia asioita vammaissosiaalityössä tulisi asiakkaan tilanteesta selvittää ja arvioikaa palvelutarpeen arvioinnin otsikoiden käyttökelpoisuutta vammaissosiaalityössä: Onko lomakkeessa kaikki tarpeelliset kysymykset, puuttuuko jotakin? Onko lomakkeessa sellaisia kysymyksiä, jotka eivät ole tarpeellisia? Nelli Lindroos

8 Palvelutarpeen arvioinnin kirjaaminen yhdessä kotikäynnillä
Vammaissosiaalityön palveluissa on keväällä 2017 otettu käyttöön uusi käytäntö asiakastyön kirjaamisessa. Aikaisemmin kotikäynneillä kirjattiin käsin, nyt työntekijät kuljettavat kannettavaa tietokonetta, johon kirjaavat asiakaskertomuksen yhdessä asiakkaan kanssa Miksi? Kirjaamisen koettiin vievän paljon aikaa asiakastyössä ja se tapahtui toimistolla asiakaskäyntien jälkeen ilman asiakasta. Koettiin, että kirjaamisen osalta tehdään päällekkäistä työtä kun ensin kirjataan vihkoon ja toimistolla asiakastietojärjestelmään Samalla tunnistettiin tarve laatia yhtenäinen otsikointi palvelutarpeen arvioinnille, johon otettiin rakenne THL:n laatimista asiakirjarakenteista Nelli Lindroos

9 Kirjaamisen palaute työntekijöiltä
Hyvät puolet (+) Huonot puolet (-) Se nopeuttaa kirjaamista, kun tekstin saa jo kotikäynnillä sähköiseen muotoon Tekniset vaikeudet: pelko siitä että tietokone ei toimikaan kotikäynnillä. Tietokoneella kirjaaminen vaatii opettelua. Yhdessä kirjaaminen lisää asiakkaan osallisuutta omassa prosessissaan, asiakkaat ovat tykänneet Tulee helposti kirjattua liikaa asiaa, joka ei ole välttämättä asian käsittelyn kannalta olennaista Kun teksti kirjoitetaan ja käydään yhdessä läpi, löydetään mahdolliset väärinkäsitykset ja varmistetaan että kaikki tärkeä tuli kirjattua. Lisäksi varmistutaan, että asiakas on ymmärtänyt käsiteltävät asiat. Asiakasteksti kirjoitetaan tällä hetkellä word-tiedostolle ja tallennus muistitikulle, olisi kätevämpää jos olisi liikkuva netti ja asiakastietojärjestelmä Yhdessä kirjaaminen mahdollistaa sen että teksti on asiakkaan näköistä  ”asiakkaan kieli” Kohtaaminen voi kärsiä, jos asiakkaan ja työntekijän välissä on tietokone. Toisaalta tässä oli myös hyviä puolia (mm. asiakkaan osallistuminen ja työntekijän apuväline tiedon selvittämiseen) Asiakastekstistä tulee kattavampi Käsin kirjatessa tulee sotkuiset muistiinpanot, lisää laatua Kirjaamisessa on työntekijöillä erilaisia tyylejä, mutta esimerkiksi rinnakkain istuminen asiakkaan kanssa niin että asiakas näkee tekstin, voi olla merkittävää asiakkaan osallisuuden kokemukselle Tietokone voi myös toimia apuna työntekijälle esimerkiksi asioiden selvittämiseen netistä. Nelli Lindroos

10 Yhdessä kirjaaminen Miltä yhdessä kirjaaminen kuulostaa asiakkaan näkökulmasta? Miten yhdessä kirjaamista voisi vielä kehittää? Nelli Lindroos

11 Kiitos kaikille osallistumisesta ja hyvää alkanutta syksyä!
PALAUTE: Pyydämme teitä täyttämään lyhyen palautelomakkeen jokaisen tapaamisen päätteeksi. Palautteen tarkoituksena on kehittää osallisuusryhmien toimintaa hankkeessa SEURAAVA TAPAAMINEN ? Kiitos kaikille osallistumisesta ja hyvää alkanutta syksyä! Nelli Lindroos