Pentti Luoma, Oulun yliopisto

Esitys aiheesta: "Pentti Luoma, Oulun yliopisto"— Esityksen transkriptio:

1 Pentti Luoma, Oulun yliopisto
Tietokoneavusteisen laadullisen tutkimuksen (TALT) mahdollisuudet ja kehittämistarpeet (FSD, Tampere, ) OULUN YLIOPISTO Sosiologian, naistutkimuksen ja ympäristökasvatuksen jaos Pentti Luoma Pentti Luoma, Oulun yliopisto

2 Pentti Luoma, Oulun yliopisto
SISÄLLYS 1. Johdantoa 2. Erilaisia metodeja ja … 3. … samanlaisia tutkimuskäytäntöjä? 4. Erilaisia ohjelmia 5. TALT: rajoja ja … 6. … mahdollisuuksia 7. TALT: lisätietoa 8. TALT: tutkimuksen ja opetuksen kehittäminen? Pentti Luoma, Oulun yliopisto

3 Pentti Luoma, Oulun yliopisto
1. Johdantoa Laadullisen tutkimuksen nopea yleistyminen 1970-luvun lopulta Ongelmaksi muodostui joskus suurten tekstiaineistojen manuaalinen hallinta Tietokoneohjelmia laadulliseen tutkimukseen on kehitetty nopeaan tahtiin 1980-luvun lopulta (uusin Qualifier for Mac G4) Myös perinteisten ohjelmien tekninen kehitys on ollut nopeaa (esimerkki QSR:n ohjelmista seuraavassa) Pentti Luoma, Oulun yliopisto

4 Esimerkkinä QSR:n (Lyn ja Tom Richards) ohjelmien kehitys:
NUD*IST luvulta QSR NUD*IST 3 for WIN (1994) QSR Merge (1996) QSR NUD*IST 4 eli N4Classic (1996) QSR NVivo 1 (1999) QSR N5 (2000) QSR NVivo 1.2 (2000) ja 1.3 (2001) QSR NVivo Merge (2001) QSR N6 (2002) Xsight (2004) QSR NVivo 2 (2002) Pentti Luoma, Oulun yliopisto

5 Pentti Luoma, Oulun yliopisto
2. Erilaisia metodeja … Faktatutkimus kuten - ”puhdas” etnografia - QCA ja fs/QCA (perustuvat Boolen algebraan) - tapahtumarakenne-analyysi - kvantitatiivinen sisällönanalyysi - käsiteverkostot jne. Tulkitseva tutkimus kuten - grounded theory (faktatutkimustakin; vrt. Barney Glaser) - diskurssianalyysi - MCD-analyysi - narratiivinen tutkimus - retoriikan tutkimus jne. Pentti Luoma, Oulun yliopisto

6 3. … ja samanlaisia tutkimuskäytäntöjä
a) Haastattelujen litterointi, kun tarpeen b) Aineistojen hallinta (käsin tai kirjoituskoneella kirjoitetut tekstit, tiedostot, muistilaput jne.) c) Aineistojen luokittelu ja koodaus (esimerkiksi alleviivauksin ja värikynin) d) Lyhyiden huomioiden kirjoittaminen marginaaliin e) Laajempien tulkintojen (muistioiden) kirjoittaminen f) Luokkien välisten suhteiden tutkiminen (esimerkiksi vertailu) Aineistojen manuaalinen hallinta koettu usein hankalaksi => Olisiko tietokoneista apua? Pentti Luoma, Oulun yliopisto

7 Pentti Luoma, Oulun yliopisto
4. Erilaisia ohjelmia 1. Tekstinkäsittelyohjelmat ja niiden makrot 2. Kvantitatiiviseen sisällönanalyysiin suunniteltuja ohjelmia (esim. ilmaisohjelmat VBPro ja Hamlet) 3. Erityisohjelmia (ESA ja ETHNO, QCA ja fs/QCA, Inspiration, Decision Explorer jne.) 4. Yleisohjelmia (ATLAS.ti, EZText, MAXqda, Qualrus sekä QSR:n N6 ja Nvivo) Pentti Luoma, Oulun yliopisto

8 Pentti Luoma, Oulun yliopisto
5. TALT: Rajoja … a) huolellinen aineistoon perehtyminen tärkeää b) tekstimuotoisten aineistojen litterointi usein välttämätöntä ja hyödyllistäkin (vrt. multimedia-aineistot) c) tekstin luku paperilta on helpompaa, jonkun mielestä varmaan myös reunamerkintöjen ja lappusten kirjoittaminen ja järjestely sekä värikynien käyttö koodaukseen d) ”koodausansa” (Linda Gilbert) e) tutkija päättää edelleen, miten aineistoja käsittelee ja tulkitsee (deduktio, induktio ja abduktio) Pentti Luoma, Oulun yliopisto

9 Pentti Luoma, Oulun yliopisto
6. … ja mahdollisuuksia a) Eräitä rutiineita voi helpottaa (esim. aineistojen luokittelu ja hallinta, ”reunamerkintöjen” ja tulkitsevien muistioiden kirjoittaminen ja hallinta) b) Aineistojen käsittelyn systemaattisuus ja analyysin läpinäkyvyys voi parantua c) Aineistoista voi etsiä suoraan vastauksia kysymyksiin d) Erityyppisten aineistojen käyttöä korostavat metodologiat (esim. kriittinen realismi; ks. Andrew Sayer & kriittinen naturalismi; ks. Jane Azevedo): kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen yhteiskäyttö empiirisessä tutkimuksessa e) Entä teoreettinen tutkimus? Pentti Luoma, Oulun yliopisto

10 Pentti Luoma, Oulun yliopisto
7. TALT: Lisätietoa Tietoa ja linkkejä mm. seuraavilta sivuilta tietoa: a) eri ohjelmista ja b) metodikirjallisuudesta: Lisäksi TALT-keskustelulista tietokoneavusteisesta laadullisesta tutkimuksesta: Pentti Luoma, Oulun yliopisto

11 8. TALT - tutkimuksen ja opetuksen kehittäminen?
TALT: Käyttö tutkimuksessa yleistynyt verkkaisesti. Mahdollisia syitä: a) eri kulttuurien kohtaamattomuus (asenteet) ja b) ohjelmien saatavuus johtuen korkeista hin-noista (ilmaisohjelmiakin tosin on) Tarvittaisiin enemmän tietoa eri ohjelmista ja niiden vertailuja Metodiopetus: Ensin tietysti tarvitaan perustiedot tutkimisesta mutta myös tietokone-avusteisesta laadullisesta tutkimuksesta. ”Olisinpa tiennyt gradua tehdessäni, että tällaisia ohjelmia on olemassa.” (NN) Pentti Luoma, Oulun yliopisto