Turvallisuutta pysyvyydestä ja jatkuvuudesta Toinen tapaaminen

Esitys aiheesta: "Turvallisuutta pysyvyydestä ja jatkuvuudesta Toinen tapaaminen"— Esityksen transkriptio:

1 Turvallisuutta pysyvyydestä ja jatkuvuudesta Toinen tapaaminen

2 Kiintymyssuhdemallit; turvallinen
Kiintymyssuhteessa on kyse varhaisesta vuorovaikutuksesta ja turvan kokemisesta. Sekä perhehoitoon tulevalla että perhehoitajalla on oma kiintymyssuhdemallinsa. Turvallinen kiintymyssuhde Lapsen tarpeisiin vastataan tarkoituksenmukaisella tavalla riittävän nopeasti. Lapselle syntyy luottamus, kiintymys ja käsitys itsestä huolenpidon arvoisena. Yhteys myönteisen minäkuvan ja realistisen itsetunnon kehittymiseen. Toinen tapaaminen – Turvallisuutta pysyvyydestä ja jatkuvuudesta Copyright Perhehoitoliitto ry

3 Kiintymyssuhdemallit; turvaton
A) Välttelevä kiintymyssuhde Vanhempi ei ole tunnetasolla lapsen saatavilla, mekaaninen hoito. Voi johtua masennuksesta, päihteistä, uupumuksesta tai kiireestä. Lapsi oppii kiltiksi ja tottelevaiseksi, mutta omien tunteiden ja tarpeiden tunnistaminen on vaikeaa. Lapsi oppii luottamaan ajatteluun ja välttämään tunteita. B) Ristiriitainen kiintymyssuhde Vanhempi toimii epäjohdonmukaisesti, voi johtua päihteistä tai kyvyttömyydestä toimia johdonmukaisesti, esim. lyhytjänteisyys. Herättää lapsessa ahdistusta, hän ei voi ennustaa mitä tapahtuu. Lapsi kokeilee rajoja ja hakee huomiota, lapsen toimintaa hallitsee enemmän tunteet kuin järki. Lapsi ei opi luottamaan itseensä, koska vanhemmalta saatava palaute on epäjohdonmukaista. Lapsella miellyttämisen tarve, tavoitteena turvata hoiva aikuiselta Toinen tapaaminen – Turvallisuutta pysyvyydestä ja jatkuvuudesta Copyright Perhehoitoliitto ry

4 Kiintymyssuhdemallit; turvaton
C) Jäsentymätön kiintymyssuhde Vanhempi kaltoin kohtelee lasta. Lapsella on ristiriita: sama aikuinen, jonka tulisi hoitaa ja tarjota lohtua, on pelottava ja kohtelee kaltoin. Lapsella on hylätyksi ja kaltoin kohdelluksi tulemisen pelko. Lasta auttavat suojaavat tekijät ja korvaavat kokemukset, esim. hoivatuksi ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset muissa ihmissuhteissa. D) Kiintymyssuhteen häiriö Vakava häiriö kiintymyssuhteen kehittymisessä, yleensä seurausta jäsentymättömästä kiintymyssuhteesta. Valikoimattomuus ihmissuhteissa, esim. lapsi saattaa lähteä kenen tahansa mukaan. Toinen tapaaminen – Turvallisuutta pysyvyydestä ja jatkuvuudesta Copyright Perhehoitoliitto ry

5 Kehitysvammaisuuden vaikutus kiintymyssuhteen syntymiseen
Henkilön ominaisuudet (esim. kyky olla yhteydessä, vuorovaikutuksessa muiden kanssa) vaikuttaa kiintymyssuhteen syntymiseen. Riittävän turvallisen kiintymyssuhteen syntymistä vaikeuttavat esim. vanhemman suru, toistuvat /pitkät sairaalajaksot, pelko lapsen menettämisestä, perushoidon antamisen vaikeus (esim. syömiseen liittyvät vaikeudet) Vastuu yhteyden syntymisestä / ylläpysymisestä aikuisella / paremmin kommunikoivalla -> yksilöllisten keinojen etsiminen, houkuttelu yhteyteen, yhteyden ylläpito. Toinen tapaaminen – Turvallisuutta pysyvyydestä ja jatkuvuudesta Copyright Perhehoitoliitto ry

6 Erityishuolto-ohjelma
Yksilöllinen erityishuolto-ohjelma perustuu kehitysvammalakiin. Tarkoituksena on turvata kehitysvammaisen ihmisen oikeusturvan ja perusoikeuksien toteutuminen. Erityishuoltoon kuuluvat kaikki kehitysvammalain nojalla annettavat palvelut ja tukitoimet. Nämä palvelut ja tukitoimet kirjataan erityishuolto-ohjelmaan. Laaditaan mahdollisuuksien mukaan yhdessä asianomaisen henkilön, hänen edunvalvojansa tai muun huoltajan sekä sosiaalilautakunnan (viranomaisten) kanssa. Toinen tapaaminen – Turvallisuutta pysyvyydestä ja jatkuvuudesta Copyright Perhehoitoliitto ry

7 Palvelusuunnitelma Jokaisella toistuvia ja säännöllisiä palveluja saavalla asiakkaalla on yksilöllinen, kirjallinen palvelusuunnitelma. (Sosiaalihuoltolaki) Palvelusuunnitelmaan kirjataan avun ja tuen muodot sekä palvelut, mitä henkilö tarvitsee voidakseen elää mahdollisimman yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Laaditaan yhdessä henkilön ja hänen omaistensa, muiden läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Yhdistää lapsen, nuoren ja aikuisen voimavarat, toimintakyky, tarpeet ja toiveet, olemassa olevat tuki- ja palvelumahdol- lisuudet sekä läheisten ja perhehoitajan tiedot ja kokemukset. Suunnitelman tekemisestä ja päivityksestä vastaa sosiaali- huollon viranomainen. Toinen tapaaminen – Turvallisuutta pysyvyydestä ja jatkuvuudesta Copyright Perhehoitoliitto ry

8 Perhehoitajan tuki Perhehoitolain mukainen tuki taloudellinen tuki
täydennyskoulutus ja työnohjaus perhehoitajan vastuutyöntekijä ja yhteistyö perhehoitajan vapaa hyvinvointi- ja terveystarkastukset Vertaisuuteen perustuva tuki Perhehoitoliiton jäsenyhdistysten toiminta mentorointi vertaistukiryhmät, vertaisviikonloput ekstranet ja keskustelupalsta Perhehoitoliiton nettisivuilla jäsenyhdistysten jäsenille Muu tuki Mm. Perhehoitoliiton työntekijöiden puhelinneuvonta Toinen tapaaminen – Turvallisuutta pysyvyydestä ja jatkuvuudesta Copyright Perhehoitoliitto ry

9 Lotan perhehoitajien verkostokartta

10 Yhteistyökumppaneita ovat mm.
Perhehoidossa olevan lapsen, nuoren ja aikuisen omaiset ja läheiset Perhehoitajan tuesta vastaava nimetty vastuutyöntekijä Perhehoidosta / vammaispalveluista vastaava työntekijä Päivähoito, koulu tai muu opetustoimi Päivä- ja työtoiminnat Edunvalvoja Kela Terveyskeskus Erikoissairaanhoito Seurakunnat Perhehoitajan vapaan mahdollistava sijaishoitaja Järjestöt Lapsen, nuoren ja aikuisen harrastuksiin liittyvät yhdistykset, seurat jne. Toinen tapaaminen – Turvallisuutta pysyvyydestä ja jatkuvuudesta Copyright Perhehoitoliitto ry

11 Toimiva yhteistyö Yhteistyöhön osallistuvilla on yhteinen tavoite - lapsen, nuoren ja aikuisen hyvinvointi ja hyvä elämä. Yhteistyön keskiössä on aina lapsi, nuori ja aikuinen, hänen toiveensa ja tarpeensa. Yhteistyöhön osallistuvilla on toisiaan täydentävät, selkeät roolit ja tehtävät sekä erilaista tietoa ja taitoa. Yhteistyöhön osallistuvat arvostavat toistensa erilaista asiantuntemusta. Yhteistyöhön osallistuvien vuorovaikutus toimii, on ”yhteinen kieli”. Toinen tapaaminen – Turvallisuutta pysyvyydestä ja jatkuvuudesta Copyright Perhehoitoliitto ry

12 Yhteistyön haasteet Perhehoitoon liittyvät asiat voivat olla tunnelatautuneita, esim. muutto syntymäkodista tai muusta asumisyksiköstä. Yhteistyöverkoston laajuus. Perhehoidon tavoitteet ja sisältö voidaan ymmärtää eri tavoin. Roolien ja vastuunjaon epäselvyys. Vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen ja käsittely. Toinen tapaaminen – Turvallisuutta pysyvyydestä ja jatkuvuudesta Copyright Perhehoitoliitto ry

13 Toinen tapaaminen – Turvallisuutta pysyvyydestä ja jatkuvuudesta
Copyright Perhehoitoliitto ry

14 Perushoito Lepo ja nukkuminen Henkilökohtainen hygienia Ruokailut
WC -asiat Tarvittavasta lääkehoidosta huolehtiminen Omasta terveydestä huolehtimiseen ohjaaminen Asianmukainen pukeutuminen Ulkoisesta olemuksesta huolehtiminen Ulkoilu ja liikunta Toinen tapaaminen – Turvallisuutta pysyvyydestä ja jatkuvuudesta Copyright Perhehoitoliitto ry

15 Leikki Leikki on lapselle luontaisin tapa toimia, oppia, kokea riemua ja liittyä muihin ihmisiin. Lapset oppivat leikkiessään, mutta eivät leiki oppiakseen! Itse leikki on tärkeää, ei niinkään leikin lopputulos. Kehitysvammainen lapsi tarvitsee usein aikuisen apua leikkimishalun herättämisessä ja leikkitaitojen oppimisessa. Aikuinen tukee ja ohjaa, antaa mallia leikkimiseen ja leikkivälineiden käyttämiseen jotta lapsi saa onnistumisen kokemuksia ja motivaatio uudenlaisiin leikkeihin kasvaa. Toinen tapaaminen – Turvallisuutta pysyvyydestä ja jatkuvuudesta Copyright Perhehoitoliitto ry

16 Perhekodin hyväksyminen
Perhekodin tulee terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva. Perhekodin tulee myös rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva. (Perhehoitolaki 263/2015). Kunta hyväksyy kodin soveltuvuuden. Valmennukseen osallistuvien oma alustava arviointi 2. tapaamisen kotitehtävänä. Toinen tapaaminen – Turvallisuutta pysyvyydestä ja jatkuvuudesta Copyright Perhehoitoliitto ry

17 Perhekodin hyväksyminen
Kaikkien perheenjäsenten mielipide on kuultu ja he suhtautuvat myönteisesti perhehoidon aloittamiseen. Kaikki perheenjäsenet suhtautuvat ymmärtäen ja kunnioittaen vammaiseen henkilöön. Perhehoitoon sijoitettava henkilö saa perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman. Mahdollisuus yksityisyyteen ja yhteisöllisyyteen. Kodikkuus Ilmapiiri Esteettisyys Toinen tapaaminen – Turvallisuutta pysyvyydestä ja jatkuvuudesta Copyright Perhehoitoliitto ry