MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Esitys aiheesta: "MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU"— Esityksen transkriptio:

1 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU
SUOMEN RYHDIKKÄIN YLIOPISTO

2 Esityksen rakenne Kuka? Mikä? Miten? Miksi?

3 KUKA?

4 Kadetti Jere Korhonen t Ylioppilas kevät 2012 Varusmiespalvelus 2/15
RUK 247, Tiedustelulinja Sopimussotilas 2016 Ammattialiupseeri 2017- Kadettikoulu 2018 105. Kadettikurssi, Maavoimien koulutusohjelma Aloita esitys esittäytymällä ja kertomalla lyhyesti miten päädyit alalle Puolustusvoimiin.

5 MIKÄ?

6 Maanpuolustuskorkeakoulu on sotatieteellinen korkeakoulu
Maanpuolustuskorkeakoulu kouluttaa kaikki Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen upseerit. Valmistuneet upseerit työskentelevät monipuolisissa tehtävissä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Tie Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen johtaviin tehtäviin kulkee Maanpuolustuskorkeakoulun kautta. Tässä esityksessä esitellään Maanpuolustuskorkeakoulu, upseerin työ ja koulutus, kerrotaan opiskelusta MPKK:ssa, hakukelpoisuus sotatieteiden kandidaatin tutkintoon sekä tiedon lähteet: mistä löytyy lisätietoa MPKK:uun hakeutumisesta.

7 Maanpuolustuskorkeakoulun organisaatio
Puolustusvoimain komentaja Pääesikunta Puolustusministeriö Laki Maanpuolustus-korkeakoulusta alkaen organisaatio on kuten yllä. Sotamuseo ja maanpuolustuskurssit sijaitsevat Helsingin keskustassa, muut toiminnot Santahaminassa. Rehtorin johdossa ovat tutkinto-osastot, maanpuolustuskurssit, kirjasto ja sotamuseo. Vararehtori johtaa opetusta, opintoasiainosastoa ja ainelaitoksia. Tutkimusjohtaja ohjaa tutkimustoimintaa Maanpuolustuskorkeakoulussa. Hallintojohtaja johtaa esikuntaa. Opiskelijoita (vuosi 2016) Kadetit Maisteriopiskelijat 200 Jatkotutkinto-opiskelijat 80 Tohtoriopiskelijat 90 Toimialakohtainen täydennyskoulutus Henkilöstö n Sotilaita n.140 (YE > 60) Siviilejä n.115 (YKK > 70) Vierailevia luennoitsijoita 7

8 Upseerikoulutus – yhdistelmä tieteellisiä ja ammatillisia opintoja yhdessä upseerikasvatuksen kanssa Upseerikoulutus etenee nousujohteisesti. Se sisältää sotatieteellisiä tutkintoja ja niiden väliin sijoittuvia työelämävaiheita sekä työtehtäviin liittyvää täydennyskoulutusta. Sotatieteelliset perustutkinnot ovat sotatieteiden kandidaatin (SK) ja maisterin (SM) tutkinnot. PV:ssa sotatieteiden kandidaatin tutkinnon opiskelleet saavat opiskeluoikeuden myös sotatieteiden maisterin tutkintoon. RVL:ssa sotatieteiden kandidaatteja koulutetaan maistereiksi RVL:n tarpeen mukaan ja opinnot toteutetaan vastaavasti kuin PV:ssa. Sotatieteellisiä jatkotutkintoja ovat yleisesikuntaupseerin (YE) ja sotatieteiden tohtorin (ST) tutkinnot. Sotatieteelliset tutkinnot antavat upseereille valmiudet toimia tutkintotasoaan vastaavissa asiantuntija- ja johtotehtävissä.

9 Maanpuolustuskorkeakoulun yliopistolliset tehtävät
Sotatieteellinen tutkimus perusteet opetukselle tuki puolustushallinnon toiminnalle ja kehittämiselle perustutkimus ja tutkimusmenetelmien kehittäminen Sotatieteellinen opetus sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinto sotatieteellinen jatkokoulutus (YE, SL ja ST) Yhteiskunnallinen vaikuttaminen tutkimuksen ja opetuksen tuottama asiantuntijuus maanpuolustuskurssit ja Sotamuseo yhteistoimintaverkostot

10 Sotatieteiden oppiaineet
JOHTAMINEN SOTATAITO Operaatiotaito ja taktiikka Strategia ja turvallisuuspolitiikka Sotahistoria SOTILASPEDAGOGIIKKA SOTATEKNIIKKA KIELIOPINNOT YLEISET OPINNOT TUTKIMUSKOULUTUS Perustutkinnoissa (SK, SM) opiskeltavia aineita ovat johtaminen, sotataito, sotilaspedagogiikka ja sotatekniikka. Johtamisen opintojen keskeisenä sisältönä ovat ne johtamisen osa-alueisiin liittyvät tiedot ja taidot, joita upseeri tarvitsee toimiakseen sotilasorganisaation johtajana. Sotataidon opintojen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sotataidon merkityksen sodankäynnissä ja Suomen puolustusratkaisuissa. Sotilaspedagogiikka pyrkii kehittämään sotilaan ja yksilön toimintakykyä oppimisen keinoin. Sotatekniikan keskeisin kohde on sotavarustuksen suorituskyvyn kehittäminen, tehokas käyttö ja ylläpito. Kanditutkielma (tutkinnon yhteisissä opinnoissa) ja pro gradu –tutkielma (pääaineen syventävissä opinnoissa) kuten muisssakin yliopistoissa.

11 Maavoimien koulutusohjelma
Asevelvollisten kouluttaminen on rauhan aikana Maavoimien päätehtävä, jolla luodaan suorituskyvyn ydin Maavoimien tehtäviin. Jääkäri- ja pansaritorjuntaopintosuunta Panssariopintosuunta Kranaatinheitinopintosuunta Tiedusteluopintosuunta Kenttätykistöopintosuunta Elektronisen sodankäynninopintosuunta Ilmatorjuntaopintosuunta Pioneeriopintosuunta Maavoimien johtamisjärjestelmäopintosuunta Logistiikkaopintosuunta Rajavartio-opintosuunta Rauhan aikana Maavoimien joukko-osastojen päätehtävänä on kouluttaa valmiutta kohotettaessa perustettavat maavoimien joukot. Maavoimien koulutusohjelmasta valmistuneella sotatieteiden kandidaatilla on valmiudet toimia rauhanajan perusyksikön kouluttajana sekä sodanajan yksikön päällikkönä. Sotatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneet toimivat esimerkiksi rauhanajan perusyksikön varapäällikköinä ja päällikköinä sekä sodanajan joukkoyksikön komentajina. Koulutusohjelmakohtaisista opinnoista osa toteutetaan Maanpuolustuskorkeakoulussa Santahaminassa, pääosa toteutetaan Maasotakoulussa Lappeenrannassa ja eri aselajikouluissa. Jääkäri- ja panssarintorjuntaopintosuunta antaa valmiudet toimia kouluttajana jalkaväen perusyksiköissä, joissa koulutetaan mm. jääkäreitä, kaupunkijääkäreitä, erikoisjääkäreitä, sotilaspoliiseja ja panssarintorjuntajoukkoja. Kranaatinheitinopintosuunta antaa valmiudet toimia ensisijaisesti kouluttajana kranaatinheitinyksikössä. Panssariopintosuunta antaa opiskelijalle laajan, mutta myös erittäin maanläheisen käsityksen panssari- ja mekanisoitujen joukkojemme kalustosta, suorituskyvystä ja käyttöperiaatteista. Opinnot sisältävät koulutusta niin taistelupanssarivaunuilla kuin myös rynnäkköpanssarivaunuilla. Tiedusteluopintosuunta antaa valmiudet toimia ensisijaisesti kouluttajana tiedustelukoulutusta antavassa yksikössä. Lisäksi opintosuunnalta saa perusteet toimia kouluttajana perusyksiköissä, joissa koulutetaan mm. jääkäreitä. Elektronisen sodankäynnin opintosuunnan opinnot antavat valmiuden toimia joukkueenjohtajana eri ELSO-yksiköissä ja asiantuntijana kaikkien puolustushaarojen tehtävissä. ELSO-opintosuunnalla opiskelu on monipuolista toimintaa huipputeknologian parissa taistelukentällä. Kenttätykistöopintosuunnan aselajikoulutuksen antaa Tykistökoulu Niinisalossa. Kenttätykistön keskitetyllä tulenkäytöllä luodaan edellytykset jalkaväen taistelulle. Tykistön tehtävissä yhdistyy usean eri aselajin ominaisuudet. Ilmatorjuntaopintosuunnan pääkoulutuspaikka on Ilmasotakoulu Tikkakoskella. Ilmatorjunnan tehtävä on suojata taistelujoukkoja sekä sotilas- ja siviilikohteita ilmahyökkäyksiltä. Pioneeriopintosuunnalla opiskelijat perehtyvät niin aselajin perusmenetelmiin kuin pioneeri- ja suojeluyksiköiden johtamiseen ja kouluttamiseen. Maavoimien johtamisjärjestelmäopintosuunnalla voidaan suuntautua viestiaselajin opintoihin. Koulutus johtamisjärjestelmäopintosuunnalla tarjoaa mielenkiintoisia tehtäviä erityisesti tekniikasta, tietokoneista ja tietoliikenteestä kiinnostuneille. Logistiikkaopintosuunnan opintojen keskeinen painopiste on logistiikassa ja huollossa, johon kuuluu kunnossapitoa, täydennystä, lääkintähuoltoa, huoltopalveluita ja kuljetuksia. Rajavartio-opintosuunnan opinnot muodostavat oman itsenäisen rajaturvallisuuteen ja oikeudellisiin opintoihin keskittyvän opintokokonaisuuden. Opinnoissa korostuvat RVL:n päätehtävät: rajojen valvonta, rajatarkastukset, rikostorjunta, merialueen turvallisuus, merellisen ympäristön suojelu, kansainvälinen yhteistyö ja sotilaallinen maanpuolustus.

12 Merivoimien koulutusohjelma
Merivoimien tehtävänä ovat merialueemme valvonta ja sen koskemattomuuden turvaaminen, alueloukkausten torjunta sekä maallemme elintärkeiden meriyhteyksien ja meriliikenteen suojaaminen. Laivasto-opintosuunta Rannikkojoukko-opintosuunta Merivoimien johtamisjärjestelmäopintosuunta Merivartio-opintosuunta Merivoimat tarjoaa merivoimien koulutusohjelmasta valmistuneelle sotatieteiden kandidaatille kiinnostavan ja haastavan työympäristön. Laivasto-, rannikkojoukko- tai johtamisjärjestelmäopintosuunnalta valmistuneet upseerit toimivat omaa koulutustaan vastaavissa tehtävissä niin merellä kuin rannikollakin. Merivoimien koulutusohjelman opiskelija opiskelee puolustushaara- ja aselajiopintonsa Merisotakoulussa Suomenlinnassa Helsingissä. Merivoimien tehtävinä ovat merialueemme valvonta ja sen koskemattomuuden turvaaminen, meriyhteyksien ja meriliikenteen suojaaminen meritse tapahtuvien hyökkäysten torjunta, muiden viranomaisten tukeminen sekä osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan. Merivoimat koostuu laivasto- ja rannikkojoukoista. Laivasto-opintosuunnalla opetuksen pääpaino on merenkulussa sekä valvonta-, johtamis- ja asejärjestelmissä. Merivartio-opintosuunnan opetuksen pääpaino on rajaturvallisuusalan opetuksessa merellisen viranomaistoiminnan viitekehyksessä. Rannikkojoukko-opintosuunnalla opetuksessa painotetaan sotilaskouluttajan taitoja sekä perusyksikön johtamista ja taktiikkaa. Merivoimien johtamisjärjestelmäopintosuunnan opinnot valmistavat nuoren upseerin toimimaan vaativissa ja mielenkiintoisissa tehtävissä taistelualusympäristössä.

13 Ilmavoimien koulutusohjelma
Ilmavoimat on viimeisintä teknologiaa käyttävä moderni ja dynaaminen puolustushaara. Ilmavoimien johtamisjärjestelmäopintosuunta Ilmavoimien johtokeskusopintosuunta Lentotekninen opintosuunta Hakeutuminen ei edellytä LENTORUK:n suorittamista Ilmavoimat on viimeisintä teknologiaa käyttävä moderni ja dynaaminen puolustushaara. Rauhan aikana sen operatiivisia tehtäviä ovat ilmavalvonta, tunnistuslentotoiminta ja Ilmavoimien sodan ajan valmiusyhtymien tuottaminen. Lisäksi Ilmavoimat osallistuu siviili- ja sotilaslentoliikenteen johtamiseen sekä valtakunnalliseen pelastuspalveluun. Kriisin aikana päätehtävänä on hävittäjäkonein toteutettava vastustajan ilma-alusten torjunta. Ilmavoimien koulutusohjelmasta valmistuneet sotatieteiden kandidaatit sijoittuvat oman toimialansa monipuolisiin kouluttaja- ja asiantuntijatehtäviin. Myöhemmässä vaiheessa oma kyvykkyys ja halukkuus vaikuttavat upseerin sijoittumiseen eri tehtäviin. Lentoteknisellä opintosuunnalla koulutetaan upseereita PV:n ja RVL:n lentoteknisiin, lentokaluston huollon ja ylläpidon tehtäviin. Ilmavoimien johtamisjärjestelmäopintosuunnalla koulutetaan upseereita PV:n johtamisjärjestelmien operatiiviseen käyttöön ja ylläpitoon sekä niitä tukeviin tehtäviin. Opintoihin voi hakea joka vuosi, mutta opinnot alkavat opintosuunnilla vuorovuosin.

14 Lentoupseerin koulutusohjelma
Rauhan aikana operatiivisia tehtäviä ovat ilmavalvonta, tunnistuslentotoiminta ja Ilmavoimien sodan ajan valmiusyhtymien tuottaminen. Ilmavoimien ohjaajaopintosuunta Maavoimien helikopteriohjaajaopintosuunta Rajavartiolaitoksen ohjaajaopintosuunta Ilmavoimat on viimeisintä teknologiaa käyttävä moderni ja dynaaminen puolustushaara. Rauhan aikana sen operatiivisia tehtäviä ovat ilmavalvonta, tunnistuslentotoiminta ja Ilmavoimien sodan ajan valmiusyhtymien tuottaminen. Lisäksi Ilmavoimat osallistuu siviili- ja sotilaslentoliikenteen johtamiseen sekä valtakunnalliseen pelastuspalveluun. Kriisin aikana päätehtävänä on hävittäjäkonein toteutettava vastustajan ilma-alusten torjunta. Lentoupseerin koulutusohjelmasta valmistuneet sotatieteiden kandidaatilla on valmiuksia toimia ilma-aluksen päällikkönä Ilmavoimissa ja Maavoimissa sekä Rajavartiolaitoksessa. Sotatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneet toimivat esimerkiksi lentueen varapäällikköinä ja päällikköinä. Ilmavoimien ohjaajaopintosuunnalta valmistuneet upseerit toimivat hävittäjälentäjinä. Maavoimien helikopteriohjaajaopintosuunnalta valmistuneet upseerit työskentelevät helikopteriohjaajina Utin Jääkärirykmentin Helikopteripataljoonassa tai RVL:ssa.

15 MITEN?

16 Hakukelpoisuusvaatimukset
Suomen kansalaisuus Reservin upseerin koulutus (reservin aliupseerit suorittavat joukkueenjohtajakurssin ennen opintojen alkua) Yliopistoasetuksen (115/1998) mukaisesti korkeakoulukelpoinen Henkisen ja fyysisen kunnon sekä terveyden ja elämäntapojen puolesta upseerin ammattiin sopiva (esim. 12 minuutin juoksutestin karsiva raja m) Enintään 26-vuotias (lentäjäksi koulutettava enintään 23-vuotias) kadettikurssin alkaessa Hakijalla tulee olla B-ajokortti Suostuminen turvallisuusselvitykseen Suostuminen huumetestaukseen Suorittanut hyväksytysti valintatilaisuuden testit ja kokeet MPKK:uun haetaan valtakunnallisessa yliopistojen sähköisessä yhteishaussa. 12 minuutin juoksutestin karsiva raja metriä on kaikille sama (sukupuolesta tai muusta riippumatta). Ikärajasta voidaan poiketa MPKK:n rehtorin päätöksellä. Ikärajasta poikkeamisen perusteena voi olla hakijan koulutustausta, hakemuksessa ilmoitettu koulutusvaihtoehtohalukkuus ja hakijan sopivuus siihen tai hakijan toimiminen Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen virassa.

17 MIKSI?

18 Upseerin ura Työ, jolla on merkitystä Varma ammatti Monipuolinen ura
Yhteiskunnan toiminnan turvaaminen kaikissa oloissa Kasvatus- ja koulutustyötä Työtä turvallisuuden puolesta Varma ammatti Valmistuneille upseereille taataan työpaikka Monipuolinen ura Erilaisia tehtäviä satoja tai tuhansia Vaikutusvaltaa omaan urakehitykseen Palkkaus tehtävän vaativuuden mukaan Arvostettu asema yhteiskunnassa Opiskelijaksi otetaan se määrä hakijoita kuin Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen toimintasuunnitelman mukaan upseereita tarvitaan – niinpä valmistuville upseereille voidaan taata työpaikka. Upseerien eläkeikä on verrattain alhainen.

19 Kysymykset?