Tehtävät Maanpuolustuskorkeakoulun yliopistolliset tehtävät

Esitys aiheesta: "Tehtävät Maanpuolustuskorkeakoulun yliopistolliset tehtävät"— Esityksen transkriptio:

0 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU -Suomen ryhdikkäin yliopisto-
KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ Everstiluutnantti, KT Pekka Halonen

1 Tehtävät Maanpuolustuskorkeakoulun yliopistolliset tehtävät
Sotatieteellinen tutkimus Perusteet opetukselle Sotatieteiden kehittäminen Tuki puolustusvoimien toiminnalle ja kehittämiselle Sotatieteellinen opetus Sotatieteiden peruskoulutus (SK ja SM) Sotatieteellinen jatkokoulutus (YEK, ST) Sotatieteellinen täydennyskoulutus Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Ylintä turvallisuusalan koulutusta järjestävä yliopistotasoinen organisaatio Monialaisesti näkyvä ja vaikuttava organisaatio Valtakunnallinen sotamuseo- ja kirjastotoiminta, kuvapalvelut sekä Maanpuolustuskurssitoiminta Avoimen sotatieteiden maisteri- ja tohtorikoulutuksen toteuttaminen (SIVSM, ST) ”Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistuu johtajia asiantuntijavalmiuksin”. Tehtävät ovat uuden lain mukaisessa järjestyksessä Upseerikoulutus on edelleen keskeisin tehtävä ja koulutuspainotteisuus toiminnassa säilyy. Toiminnallinen tärkeysjärjestys peilautuu myös työvuosien jakautumisessa koulutuksen, tutkimuksen ja tukitoiminnan kesken. MPKKn toiminnan säädöstausta Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta , voimaan Asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Laki puolustusvoimista määrittelee suhteen puolustusvoimiin ja pääesikuntaan Asetus sitoumusajoista (opiskelijan sitoumus työskennellä pvssä) Puolustusvoimia koskevat lait, asetukset ja säädökset

2 Maanpuolustuskorkeakoulu 2015
Neuvottelu- kunta REHTORI VARA- REHTORI TUTKIMUS- JOHTAJA HALLINTO- JOHTAJA Esikunta henkilöstöyksikkö kehittämisyksikkö palveluyksikkö Opinto- asiain- osasto Sotataidon laitos KADETTI- KOULU MAISTERI- OSASTO JATKO- TUTKINTO- OSASTO Johtamisen laitos PVKVK Maan- puolustus- kurssit Sotatekniikan laitos MPKK:n kirjasto Sotamuseo Kielikeskus Vararehtori Eversti Max Sjöblom 2

3 ASELAJI- JA TOIMIALAKOULUT
MPKK johtaa upseerikoulutusta ASELAJI- JA TOIMIALAKOULUT 4. Lentosotakoulu, Tikkakoski 5. Ilmavoimien teknillinen koulu, Tikkakoski 6. Pioneeri- ja suojelukoulu, Lappeenranta 7. Tykistökoulu, Niinisalo 8. Panssarikoulu, Parola 9. Viestikoulu, Riihimäki 10. Huoltokoulu, Riihimäki 11. Utin jääkärirykmentti, Valkeala 12. Raja- ja merivartiokoulu, Imatra PUOLUSTUS- HAARAKOULUT 1. Maasotakoulu Lappeenranta 2. Merisotakoulu Helsinki 3. Ilmasotakoulu Tikkakoski Upseerien opinnot toteutetaan MPKKlla Santahaminassa sekä sotakouluissa, joita on yhteensä 15 eri puolella Suomea. Jokainen opiskelija opiskelee oman linjansa puolustushaarakoulussa sekä yleensä ainakin yhdessä aselaji- tai toimialakoulussa. Lentäjiksi opiskelevat opiskelevat suurimman osan ajasta Kauhavan Lentosotakoulussa. Maanpuolustuskorkeakoululla on johtamisvelvoite nimenomaan upseerikoulutuksessa sotakouluissa. 3 3

4 Upseerien koulutusjärjestelmä 2015-
Eversti Eversti- luutnantti Majuri Kapteeni Yliluutnantti Luutnantti YLEMMÄN JOHDON KURSSI Muu täydennyskoulutus YLEMMÄN PÄÄLLYSTÖN KURSSI SL/ST TEKNIIKAN LISÄOPINNOT TOIMIALAPÄÄLLIKKÖ ESIUPSEERIKURSSI YLEISESIKUNTA- UPSEERIKURSSI (140 OP) PÄÄSYKOE SL/ST SOTATIETEEN MAISTERIOPINNOT 120 OP (2 vuotta) 4 vuoden työelämäjakso, pl lentäjät Selite: Täydennyskoulutus: Tutkintoon johtavat: muut värit SOTATIETEEN KANDIDAATIN OPINNOT 210 OP (3 vuotta) VALINTAKOKEET Varusmiespalvelus (johtaja- ja kouluttajakoulutus)

5 Sotatieteiden pääoppiaineet
JOHTAMINEN SOTATAITO Operaatiotaito ja taktiikka Strategia Sotahistoria SOTILASPEDAGOGIIKKA SOTATEKNIIKKA

6 Opintolinjat ja -suunnat
Sotatieteiden kandidaattiopintojen aikana opiskellaan puolustushaaralinjoilla maasotalinjalla merisotalinjalla ilmasotalinjalla

7 Maasotalinja Maavoimat muodostaa pääosan sodanajan puolustusvoimien vahvuudesta Jalkaväki Jääkäri- ja panssarintorjuntaopintosuunta Kranaatinheitinopintosuunta Panssariopintosuunta Tiedusteluopintosuunta Kenttätykistöopintosuunta Pioneeri- ja suojeluopintosuunta Maavoimien johtamisjärjestelmäopintosuunta Huolto-opintosuunta Ilmatorjuntaopintosuunta Helikopteritekninen opintosuunta (toimeenpannaan parittomina vuosina) Helikopteriohjaajaopintosuunta Rajavartio-opintosuunta

8 Merisotalinja Merivoimat on tekninen ja kansainvälinen puolustushaara joka vastaa puolustusvoimien tehtävien toteuttamisesta merialueella ja saaristossa Laivasto-opintosuunta Rannikkojoukko-opintosuunta (toimeenpannaan parillisina vuosina) Merivoimien johtamisjärjestelmäopintosuunta (toimeenpannaan parittomina vuosina) Merivartio-opintosuunta

9 Ilmasotalinja Ilmavoimat vastaa maamme ilmatilan jatkuvasta valvonnasta ja vartioinnista Ohjaajaopintosuunta Ilmavoimien johtamisjärjestelmäopintosuunta (toimeenpannaan parillisina vuosina) Lentotekninen opintosuunta (toimeenpannaan parittomina vuosina) Rajavartiolaitoksen ohjaajaopintosuunta Rajavartiolaitoksen ilma-alustekniikan opintosuunta (toimeenpannaan parittomina vuosina)

10 Joustava opinto-oikeus, JOO
Maanpuolustuskorkeakoulu Joustava opinto-oikeus, JOO

11 JOO –sopimus (opiskeluoikeus)
Maanpuolustuskorkeakoulu on mukana valtakunnallisessa yliopistojen välisessä joustavan opinto-oikeuden sopimuksessa. Joustava opinto-oikeus antaa mahdolli- suuden hakea opinto-oikeutta toiseen yliopistoon esim. erillisten opintojaksojen suorittamista varten. Joustava opinto-oikeus koskee kaikkia suomalaisessa yliopistossa perus- tai jatkotutkintoa suorittavia opiskelijoita.

12 JOO –opiskelijaksi MPKK:lle
Maanpuolustuskorkeakoululla JOO-opintoja tarjoavat seuraavat ainelaitokset: Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos (JOSPEL), Sotatekniikan laitos (STEKNL), Sotahistorian laitos (SOTAHL) ja Strategian laitos (STRATL). Lisätiedot: JOO -verkkopalvelun sivulta –sivustolta.

13 Sotatieteiden maisterin (SMSIV) tutkinto

14 Tutkinnon avaaminen muille kuin sotilaille osana suurempaa kokonaisuutta
Puolustusvoimien tehtävät ovat Suomen sotilaallinen puolustaminen maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvominen sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen Muiden viranomaisten tukeminen virka-apu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi pelastustoimintaan osallistuminen antamalla käytettäväksi tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja osallistuminen avun antamiseen toiselle valtiolle terrori-iskun, luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun vastaavan tapahtuman johdosta Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan sotilaallisen kriisinhallintaan osallistuminen Naisilla on ollut mahdollisuus vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamiseen vuodesta 1995 lähtien.

15 Sotatieteiden maisterin tutkinto - kansallisen ja kansainvälisen turvallisuuden suuntautumisvaihtoehdot Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta (1121/2008) avasi sotatieteiden maisterin tutkinnon myös muille kuin upseerin virkaan opiskeleville. Puolustusvoimien tahdon ja tarpeen perusteella Maanpuolustuskorkeakoulu valitsee vuosittain 0-5 sellaista opiskelijaa, joiden aiempi korkeakoulututkinto tukee sotatieteiden opiskelua. He suorittavat sotatieteiden maisterin tutkinnon, joka ei johda upseerin virkaan. He eivät siis suorita upseerin virkaan vaadittavia sotilasammatillisia opintoja. Tavoitteena on, että valmistuvat sijoittuvat turvallisuusalan toimijoiden kansallisiin ja kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin, joissa he voivat hyödyntää tutkinnon aikana saavuttamaansa tietoa sotatieteistä. Opinnot ja järjestelyt toteutetaan pääsääntöisesti upseerin virkaan opiskelevien ja jo sotilasvirassa palvelevien opiskelijoiden oppimistavoitteiden ja aseman mukaisesti. Puolustusvoimat kouluttaa heistä kansallisen ja kansainvälisen turvallisuuden asiantuntijoita kokonaismaanpuolustuksen ja viranomaisyhteistyön tarpeisiin.

16 Sotatieteiden maisterin tutkinto
SMSIV Asiantuntijuutta syventävä harjoittelu 10 op Sivuaineopinnot 25 op Kansallisen turvallisuuden suuntautumisvaihtoehto Johtaminen pääaineena Kansainvälisen turvallisuuden suuntautumisvaihtoehto Upseerikoulutuksen kokonaisuus muodostuu akateemisista ja ammatillisista opinnoista. Opiskelijat opiskelevat sotatieteiden kandidaattiopintojen aikana puolustushaaralinjoilla: maa-, meri- ja ilmasotalinjalla. Kandidaattiopinnot alkavat MPKK:ssa Santahaminassa ja jatkuvat ensimmäisen opiskeluvuoden huhtikuusta elokuuhun PAT-kouluissa (puolustushaara-, aselaji- ja toimialakoulut: Maa-, Meri- ja Ilmasotakoulu sekä Raja- ja merivartiokoulu, Tykistökoulu, Pioneeri- ja suojelukoulu, Viestikoulu, Huoltokoulu, Panssarikoulu, Urheilukoulu, Ilmavoimien Teknillinen Koulu ja Lentosotakoulu sekä Utin Jääkärirykmentin Helikopteripataljoona.) Toinen opiskeluvuosi opiskellaan yhteisesti MPKK:ssa Santahaminassa. Kolmantena vuonna opiskellaan opintolinjojen ja –suuntien omia opintoja PAT-kouluissa. Maisteriopinnoissa opinnot järjestetään pääosin MPKK:ssa Santahaminassa. Osa opinnoista suoritetaan PAT-kouluissa. Sotataito pääaineena Sotahistoria Strategia Hakijoita vuonna 2011:31; 2012:31; 2013:33

17 Sotatieteiden tohtorin tutkinto (ST)

18 Sotatieteiden tohtorin tutkinto (ST) - hakukelpoisuus
Ylempi korkeakoulututkinto / YE-tutkinto Väitöskirjan aihe sotatieteellinen ja kokonaismaanpuolustuksen kannalta hyödyllinen Aiemmin suoritetusta ykkt opinnäytteestä arvosana vähintään cum laude approbatur / asteikolla 1-3 vähintään 2 / asteikolla 1-5 vähintään 3 Lisäksi hakeutumiseen vaaditaan Turvallisuusselvitys MPKK:n professorin puolto

19 ST - Hakukohteena olevat oppiaineet
Operaatiotaito ja taktiikka Sotahistoria Strategia Johtaminen Sotilaspedagogiikka Sotilassosiologia Sotatekniikka Sotatalous

20 ST - hakeutumisprosessi
Ennen varsinaisen hakemuksen tekoa yhteys oppiaineen professoriin Varsinainen hakulomake, jossa liitteenä: Tutkimussuunnitelma Todistuskopiot Vapaamuotoinen hakukirje Suostumus turvallisuusselvitykseen Tutkimusneuvosto käsittelee hakemuksen oppiaineen professorin lausunnon perusteella Turvallisuusselvityksen teko MPKK:n rehtori hyväksyy/hylkää hakemuksen