Tuhkan käyttö tienrakennuksessa (Metsä- ja yksityistiet)

Esitys aiheesta: "Tuhkan käyttö tienrakennuksessa (Metsä- ja yksityistiet)"— Esityksen transkriptio:

1 Tuhkan käyttö tienrakennuksessa (Metsä- ja yksityistiet)
Samuli Joensuu Tapio Oy Samuli Joensuu Tapio Oy

2 Taustaa Tuhkia syntyy energiateollisuudessa yli miljoona tonnia vuodessa Näistä ns biotuhkia on yli tonnia Hyötykäyttöön päätyy suuri osa tuhkista Kaatopaikkaläjitykseen päätyy 10 – 30 prosenttia Yleisin hyötykäyttö on maarakennus Lannoitekäyttöön ohjautuu alle 10 prosenttia tuhkan määrästä Maarakennusta säätelee MARA-asetus; päivitys voimaan 2018 alussa Lannoitekäyttöä säätelee MMM:n lannoiteasetus Samuli Joensuu Tapio Oy

3 Tuhkalla kantavia metsäteitä
Tuhkan käyttö metsätienrakennuksen materiaalina - hanke Testiteiden toteutus ja seuranta Testissä erilaisia tuhka-murske-pintarakenteita ja ”tuhkapatja”-rakenne Päätavoite oli ympäristövaikutusten selvittäminen Tuhkalisäys paransi kaikissa tapauksissa tien kantavuusominaisuuksia Pohja- ja pintavesiseurannassa todettiin, että tuhkan käyttö ei merkittävästi muuta vesien laatua Tuhkan käyttö on turvallista Tuloksia on hyödynnetty päivitettäessä MARA-asetusta ja Metsätehon ylläpitämiä Metsätienormeja Hyväksymisvaiheessa olevan asetuksen mukaan tuhkaa voidaan käyttää metsä- ja yksityisteiden rakennusmateriaalina ilmoitusmenettelyllä Samuli Joensuu Tapio Oy

4 TuhkaTie-hankkeen koejärjestelyt
TuhkaTie-hankkeessa kokeiltiin erilaisia tuhka- murskeseoksia metsäteiden päällysrakennekoealoilla tuhka 15, 30 ja 50 p-% kalliomurske 0-16, 0-31 ja 0-63mm Testissä myös tuhkapatja-rakenne (30 cm) Koeteiltä otettiin v säännöllisesti pohjavesi- pintavesi ja maaperänäytteitä ja tehtiin kantavuusmittauksia Päällysrakenteen toimivuutta ja pölyämistä seurattiin aistinvaraisesti

5 Esimerkkejä koejärjestelyistä

6 TuhkaTie-hankkeen tavoitteet
Tuhka hovikelpoiseksi metsä- ja yksityisteillä ilmoitusmenettely riittävä tuhkan käyttöön tuhka-murskeseosta ei tarvitse peittää mukaan metsätienormeihin Tuhka-murskeseoksesta myyjää ja ostajaa kiinnostava tuote Kysyntää ja käyttöä metsäteiden rakentamisessa

7 Tuhka-murskepäällysrakenne kantaa, toimii, ei liukene eikä pölyä
Vesi- ja maaperämittauksissa ei havaittu raskasmetallien liukenemista Kantavuusmittauksissa saatiin hyviä, kontrolli- murskepäällysrakenteita parempia kantavuslukuja Päällysrakenne iskostuu kovaksi, täysin pölyämättömäksi ”päällysteeksi” Metsähallitus on saanut vastaavia kantavuus- ja toimivuus- tuloksia omissa kokeisaan

8 Tuhka Metsätienormeissa (Metsäteho)
Tuhka-murske-seoksella samat kerrospaksuudet kuin murskeella Tuhkan määrä ja murskeen karkeus pohjamaan ja liikenteen mukaan esim: Raskas liikenne tai huonosti kantava pohjamaa -> % tuhkaa/0-31 tai mm Myös kevyttä liikennettä tai kantava pohjamaa -> 15 % tuhka 0-16 murske Tuhka-murske-seoksen keveys vähentää menekkiä ”Tuhkapatja”-rakenne

9 Tuhkan hyödyntämisen käytännön esteitä
Toimijoilla on paljon ennakkoluuloja tuhkasta jätteenä erityisesti metsätienrakentamisessa. Tarvitaan innostusta ja innostuksen lisäystä metsätoimihenkilöille, jotta he nykyisiltä työpaineiltaan näkevät tuhkan mahdollisuudet Tarvitaan neuvontaa ja koulutusta aihepiiristä, jotta sana leviää Esimerkiksi pienten lämpölaitosten tuhkat eivät ole metsätoimihenkilöille tuttuja Yhteydenpitoa ja tunnettuutta pitää lisätä, jotta metsäammattilainen osaa kysyä materiaalia käyttöön lähialueelta Samuli Joensuu Tapio Oy

10 Tietoa tuhkasta paremmin toimijoiden käyttöön
Kaikki ympäristöluvan tarvitsevat tuhkan tuottajat ilmoittavat tuhkansa Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään VAHTI-tietokantaan Tapion hankkeessa on tavoitteena hyödyntää VAHTI- tietokantaa ja luoda Luken Biomassa-Atlakseen kansallisen tason paikkatietoon perustuva ”tuhka- rekisteri” Toimijat voivat hyödyntää rekisteriä, kun he etsivät tietoa lähialueella käytettävissä olevan tuhkan määristä ja käyttömahdollisuuksista lannoitukseen ja metsätienrakennukseen Biomassa-Atlaksen tuhkarekisteri käytettävissä joulukuussa 2017 Samuli Joensuu Tapio Oy

11 Kiitos! Samuli Joensuu Tapio Oy